Hormonikorvaushoidon lyhyt historiikki

Kansanomaiseen tietouteen hormonikorvaushoidot tulivat 1960-luvulla Yhdysvalloissa, kun Robert Wilson ehdotti että estrogeenilla voitaisiin saada helpotusta kuumiin aaltoihin, väsymykseen, ärtyvyyteen ja muihin oireisiin, jotka liitetään  estrogeenin määrän vähenemiseen vaihdevuosien aikana. Tästä seurasi se että monet naiset ja lääkärit innostuivat uudesta hoitomuodosta.
1970-luvulla ilmeni ensimmäinen tumma pilvi hormonikorvaushoidon taivaalla. Julkaistiin kaksi tutkimusta, joista ilmeni että estrogeenivalmiste voi lisätä kohtusyövän riskiä. Lääketehtaiden vastaus asiaan oli tarjota uutta valmistetta, jossa estrogeeni oli yhdistetty progesteroniin, jonka piti pitää kohdtusyövän riski matalammalla tasolla.
1980-luvulla ajateltiin että estrogeeni-progesteroni -yhdistelmä voisi myös alentaa sydäntautiriskiä, osteoporoosiriskiä ja jopa auttaa Alzheimerin tautiin. Valitettavasti vain tutkimuksissa ilmeni että valmiste lisää rintasyöpäriskiä.
Tehtiin uusia tutkimuksia, joiden tulokset olivat vaihtelevat. Riippuen lähinnä tutkimuskohteista ja heidän elintavoistaan. Selvää tulosta ei oikein saatu.
1993 päätettiin tehdä kaksoissokkotutkimus, johon kuului myös kontrolliryhmä. Tutkimukseen otettiin 16 000 naista, jotka olivat ylittäneet vaihdevuosi-iän ja heidät arvottiin satunnaisesti ryhmiin (toinen ryhmä söi sokeripillereitä ja toinen hormonivalmistetta). Tutkimus ehti kestää 8 vuotta, sitten tapahtui kuitenkin jotain yllättävää. Selvisi että hormonivalmiste itse asiassa lisäsi sydäntautiriskiä, veritulppariskiä ja sydäninfarktiriskiä. Kun tähän liitetään aikaisempi tieto asiasta että rintasyöpäriski lisääntyy, jouduttiin toteamaan että valmiste itse asiassa lisää naisten terveysriskejä enemmän kuin auttaa heitä. Tutkimus päätettiin lopettaa kesken – sattuneesta syystä.
Koska hormonikorvaushoito ei näyttänyt sopivan vanhemmille naisille tehtiin 2000-luvun alkupuolella uusi tutkimus, jossa sitä kokeiltiin nuoremmille naisille. Tutkijat toivoivat että valmiste sopii lyhytaikaseeen käytöön (4-5 vuotta) naisille, jotka ovat vaihdevuosien alkuvaiheessa. Valitettavasti samat haitat tulivat esille myös tässä tutkimuksessa.

Itse mietin että miksi ihmeessä naisille väen väkisin täytyy saada markkinoitua hormonikorvaushoitoja, kun niistä ei näytä olevan mitään muuta kuin haittaa. Mietin myös että kuka nainen suostuu koekaniiniksi hoitoon, johon voi kuolla.

Avainsanat: ,

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggers like this: