Archive for the ‘A-vitamiini’ Category

Etelän loman terveysvinkit

2.9.2010

Monet suomalaiset lentävät talveksi etelään. Aurinko ja lämpö houkuttavat. Pitkä lento on yleensä ensimmäinen koettelemus. Kuuma aurinko, vatsavaivat, vilustuminen ja haavat voivat olla myös heikentämässä matkalaisen terveyttä.
Aurinkolomalle valmistautuvan, varsinkin jos haluaa nauttia auringosta, voi olla hyvä keskittyä porkkanoihin pari viikko ennen matkaa. Porkkanoissa on beetakaroteenia, jonka elimistö muuttaa A-vitamiiniksi. Iho saa kauniin ruskean värin ja suojaa auringon haittavaikutuksia vastaan. Monissa voimakkaan keltaisissa, punaisissa ja oransseissa kasviksissa on hyviä aineita auringonpalvojille. On kuitenkin hyvä muistaa että aurinkossa ei ole syytä olla liikaa. Matkakohteessa voi myös rouskutella porkkanoita tai syödä bataatteja. Vatsakin toimii paremmin.
Lentokoneessa pitkä paikallaan istuminen saattaa aiheuttaa jalkojen turvotusta ja verenkiertohäiriöitä. Lentosukat auttavat jonkin verran. Jalkojen voimistelu ja kävely käytävällä virkistävät jalkojen verenkiertoa. Alkoholipitoisten juomien välttäminen ennen koneeseen nousua ja lentokoneessa auttaa myös estämään turvotusta.
Bakteerikannan erilaisuus voi aiheuttaa länsimaiselle lähes steriilistä ympäristöstä tulleelle vatsavaivoja. Maitohappobakteerikuuri ennen matkaa ja matkan aikana pitää normaalin suolistoflooran tasapainossa. Toisaalta on hyvä myös katsoa mitä suuhunsa laittaa ja erityisesti millaisessa paikassa syö. Tuore papaija helpottaa ruuansulatusta ja tappaa haitallisia mikrobeja. Voimakkaasti maustetut ruuat auttavat myös.
Osa matkalaisista kärsii ummetuksesta, joka johtuu paikallaan olosta ja vähäisestä liikkumisesta matkakohteessa. Juo paljon vettä ja liiku. Mene paikalliselle kuntosalille tai hölkkää rannalla. Jalkojen vyöhyketerapia, shiatsu, thaihieronta voivat myös auttaa ummetuksen poistossa. Katso myös ruokia. Unohda makeat sokeriset välipalat ja jälkiruuat. Syö jälkiruuaksi hedelmiä ja pääruuaksi vihanneksia, vatsa alkaa yleensä toimia aika pian.
Maitohappobakteerikuurista huolimatta joskus saatta iskeä Faaraon kosto eli ripuli. Juo paljon vettä ja kevennä ruokavaliotasi. Keskity kuivamuonaan kuten keksit. Pese myös käsiäsi ahkeraan. Jos ripuli ei mene ohi ja muuttuu veriseksi mene lääkäriin.
Lämpötilanvaihtelut ja lentokoneilman sisältämät bakteerit saattavat laukaista vilustumisen. Samoin työstressin purkautuminen loman alkaessa. Jos näin käy pysyttele poissa auringosta, pukeudu niin että sinua ei palele. Paikallisilla on yleensä mukavia konsteja flunssan lievittämiseen kokeile niitä. Voit yllättyä iloisesti. Jos flunssa pahenee mene lääkäriin.
Lämpimissä oloissa haavojen saaminen ei ole aina terveellistä. Pidä huoli haavojen puhtaudesta. Anna niille ilmaa, mutta varo lian tai pölyn joutumista haavaan. Bakteerikanta on erilainen ja lämpö voi aiheuttaa pieneenkin naarmuun pahan tulehduksen.

Millainen ruoka on hyvää lapsille?

21.8.2010

Voimakkaan väriset kasvikset kuten vihreät, oranssit, purppurat, keltaiset, punaiset. Sopivasti rasvaista kalaa, kanamunia, hieman voita ja maksaa. Kokojyväviljatuotteita. Hapanmaitotuotteita. Näillä eväillä lapset saavat riittävästi A-, C-, D- ja B-vitamiineja ja paljon muuta mikä on hyödyllistä lapsen kasvulle.

Vitamiinien imeytyminen ruuasta

15.8.2010

Kun ihminen syö ja pureksiin ruuan, se pilkkoutuu pienempiin osiin. Vatsassa ruoka vielä hajoaa lisää. Vasta ohutsuolessa alkaa ruuassa olevien vitamiinien imeytyminen. Vesiliukoiset vitamiinit imeytyvät suoraan suolenseinämän soluihin (B- ja C-vitamiinit) ja jatkavat sieltä sinne missä niitä tarvitaan kuten maksaan, munuaisiin, lihaksiin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juurikaan varastoidu elimistöön, joten niitä on saatavat ruuasta joka päivä lisää.
Rasvaliukoiset vitamiinit eivät imeydy ellei ruuassa ole tarpeeksi rasvaa. Rasvaliukoisia ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Kun rasvaliukoiset vitamiinit pääsevät suolen soluihin, ne jatkavat sieltä lymfakiertoon ja verenkiertoon. Ensin rasvaliukoiset vitamiinit hakeutuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Se, mikä jää yli varastoidaan elimistöön. Maksa toimii A-, D- ja K-vitamiinien varastopaikkana. E-vitamiini varastoituu rasvakudoksiin, kohtuun, kiveksiin ja lisämunuaisiin. Rasvaliukoisia vitamiineja voi olla varastoituneena myös ihossa, aivoissa ja luissa. Rasvaliukoisten vitamiinien varastot ovat melko suuria. A-vitamiinia voi elimistössä olla aikuisella henkilöllä 1-1½ vuoden tarpeeksi. Kasvavat lapset käyttävät vitamiinit nopeammin hyväkseen, joten heillä ei ole ihan yhtä suuria varastoja.
Vitamiinitasot veressä ovat suurimmillaan juuri syönnin jälkeen. Kun vitamiinit ovat kulkeutuneet ”käyttöpaikoilleen” tai varastoituneet niitä ei kierrä veren mukana muuta kuin kulloinkin elimistön tarvitsema määrä. Tarvittavat määrät ovat hyvin, hyvin pieniä.

Mitä tapahtuu jos saa liikaa A-vitamiinia?

12.8.2010

Tämä tutkimus kesti 30 vuotta ja koski A-vitamiinivalmisteita (ravintolisiä). Liian paljon A-vitamiinia ei ole hyväksi luiden terveydelle.  A-vitamiinin nauttiminen ravintolisinä heikensi luita ja lisäsi luunmurtumariskiä 7 kertaiseksi.

Liian suuri vitamiinimäärä häiritsi luita muodostavien solujen toimintaa, lisäsi luiden hajoamista ja häiritsi D-vitamiinin imeytymistä, josta seurasi se että keho ei pystynyt pitämään yllä normaalia kalsiumtasoa.

Tutkijoiden mukaan A-vitamiinin suositeltu päiväannos on hyvin helppo saada täyteen normaalista ravinnosta. Suuria määriä A-vitamiinia on kalanmaksaöljyssä sekä naudanmaksassa; pieniä määriä munankeltuaisessa, voissa ja maidossa kuten myös vihreissä lehtivihanneksissa ja keltaisissa vihanneksissa ja hedelmissä. Kasvikunnan tuotteissa A-vitamiinia on yleensä beetakaroteenina, joka on A-vitamiinin esiaste, josta keho muodostaa A-vitamiinia.

Mikä lisää vitamiininen tarvetta?

9.8.2010

On moniakin asioita, jotka kuluttavat ruuasta saatavia vitamiineja nopeammin. Tässä muutamia:

  • alkoholi kuluttaa B-vitamiineja. Alkoholisteilla on yleensä krooninen B-vitamiinin puute.
  • antibiootit järkyttävät suoliston bakteerikantaa, joten K- ja B-vitamiineja tarvitaan enemmän ravinnosta.
  • e-pillerit lisäävät B-vitamiinin tarvetta, erityisesti B6-vitamiinin.
  • nesteenpoistolääkkeet nopeuttavat vesiliukoisten vitamiininen poistumista elimistöstä.
  • runsasenergistä (paljon kaloreita)  ravintoa syövät tarvitsevat enemmän B-vitamiineja, jotta elimistö pystyisi käyttämään ruuan paremmin hyödykseen.
  • stressi ja sairaudet lisäävät C-, B1- ja B3-vitamiininen tarvetta tilapäisesti.
  • teen ja kahvin nauttiminen estää B1-vitamiinin imeytymistä.
  • tupakointi kuluttaa C-vitamiinia. Tupakoitsijan C-vitamiinin tarve on yli 50% suurempi kuin tupakoimattoman.
  • vanhoilla ihmisillä, A- ja C-vitamiinin sekä foolihapon (B9-vitamiini) imeytyminen hidastuu, joten niitä tarvitaan enemmän.
  • voimakas ruumiillinen rasitus, kova työskentely voi kohottaa vitamiinien tarpeen kaksinkertaiseksi.

Ehkäpä siksi muinaisessa Roomassa gladiaattorit elivät enimmäkseen kasvisruualla.

Ihmisen tärkeät vitamiinit

6.8.2010

Ihmisen vitamiinintarve on pieni, liikutaan milligrammoissa. Jos halutaan asioita yleistää miehet ja raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän vitamiineja kuin naiset ja lapset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että miehet ja raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän hyvää luonnollista ruokaa kuin naiset ja lapset.
Vitamiinien tarve tulee tyydytetyksi suhteellisen helposti ilman vitamiinipillereitä, kun pidetään huolta että ruokavalio on vaihteleva ja monipuolinen.
Valitettavasti usko vitamiinien parantavaan voimaan on suurempi kuin mihin tutkimustulokset antavat aihetta. Siksi monet ihmiset syövät aivan turhaa vitamiinilisiä parantaakseen sairauksia. Vitamiineilla voidaan parantaa vain vitamiinien puutossairauksia.
Vitamiinien yliannostus on ihan yhtä vaarallista kuin vitamiinien puutekin. Rasvaliukoiset vitamiinit (A-, D-, E- ja K-vitamiini) kertyvät helposti elimistöön ja tästä seuraa myrkytysrajan ylitys melko nopeasti. Myös vesiliukoisten vitamiinien (C- ja kaikki B-vitamiinit) yliannostuksesta voi seurata myrkytys. On hyvä muistaa että elintarvikkeista ei voi yleensä saada yliannostusta. Paitsi jos elintarvikkeet on vitaminoitu eli niihin on lisätty vitamiineja.
Ihminen saa vitamiineja muualtakin kuin ruuasta. Aurinkoisena kesäpäivänä ihmisen iho alkaa tuottaa D-vitamiinia. Ruuansulatuselimistö valmistaa K-vitamiinia. Ruuansulatuksen bakteerit valmistavat B3-, B6- ja B12-vitamiineja. Käytännössä määrät jäävät niin pieniksi, että B-vitamiineja täytyy saada myös ravinnon mukana.
Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudoksiin ja hajoavat hitaasti.
Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu yhtä helposti, niitä on kuitenkin vähäisiä määriä rasvattomissa kudoksissa. Rasvaton kudos on kuitenkin aktiivista, joten vesiliukoiset vitamiinit liukenevat ja hajoavat nopeasti. Tämän vuoksi vesiliukoisia vitamiineja pitää saada päivittäin ravinnosta.
Rasvaliukoisia vitamiineja on rasvapitoisissa elintarvikkeissa kuten munankeltuaisessa, kasvisöljyissä, maitotuotteissa ja rasvaisessa kalassa. Rasva parantaa niiden imeytymistä.
Vesiliukoisia vitamiineja on hedelmissä, vihanneksissa, juureksissa, lihassa ja meijerituotteissa.

Aurinkovoide unohtui ja käry kävi

18.7.2010

Iho sitten paloi niin että sattuu ja polttaa. Pika-apua kipuun saa ibuprofenista ja aspiriinista sisäisesti. Ulkoisesti iholle on hyvä levittää aloe vera geeliä tai laventelin eteeristä öljyä laimentamattomana, molemmat rauhoittavat ja lievittävät poltetta. Jos iho paloi laajalta alueelta ja rakkuloille, saattaa olla viisasta pistäytyä lääkärissä, erityisesti silloin jos pieni lapsi poltti ihonsa pahasti.
Ihon paranemista voi edesauttaa syömällä C-, E- ja A-vitamiinipitoisia kasviksia, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia. Iho uusiutuu noin kuukaudessa. Uusi iho on herkempi, joten ole varovaisempi jatkossa. Kerran palaneelle iholle voi olla hyvä käyttää täyssuojaa.
Älä mene aurinkoon uudelleen ennenkuin iho on täysin parantunut. Seuraavalla kerralla muista aurinkovoide ja valitse korkea suojakerroin. Levitä voide tasaisesti kaikkialle keholle, muista myös korvat, selkä, jalkapohjat, kämmenet (ja kalju, ellet käytä päähinettä). Lisää voidetta päivän aikana parin tunnin välein ja aina kun olet käynyt uimassa.

Aurinkovaurioiden korjausta

17.7.2010

Pitkäaikainen aurinkoaltistus vanhentaa ihoa aiheuttaen pigmenttiläiskiä ja ryppyjä. Aurinkovaurioiden korjaukseen on olemassa joitakin konsteja kuten glykolihappokuorinta tai A-vitamiinivoiteet. Pigmenttiläiskiin ja auringon vaurioittamaan ihon hoitoon käytetään myös laserhoidoja, jäädytyshoitoja ja pigmenttiläiskien kirurgista poistoa kauhaamalla tai jäädyttämällä nestemäisellä typellä. Yhdysvalloissa ihotautilääkärit käyttävät myös 5-fluorourasiiliä, joka on kemoterapialääke, yhdistelmähoitona glykolihapon kanssa.

Niiden, joilla ei ole varaa erikoishoitoihin on turvauduttava itsehoitoon. Mitä enemmän ruuasta saadaan tietoa tutkimusten kautta sen enemmän tiedetään ruokavalion vaikutuksesta luonnollisena valovaurioiden hidastajana ja ihosyövän estäjänä. Tiedetään että vihreän teen antioksidantit estävät melanooman kasvua, ainakin laboratoriossa.
Tutkijat ovat myös käyneet läpi 400 ihmisen ruokavaliot Australiassa, Kreikassa ja Ruotsissa ja havainneet että ne jotka söivät vihanneksia, papuja, oliiviöljyä, pähkinöitä ja moniviljaleipää olivat rypyttömämpiä kuin ne, jotka söivät maitotuotteita, punaista lihaa ja makeisia. Syynä ryppyjen puuttumiseen pidetään antioksidanttipitoista luonnollista ravintoa ja luonnollisen ruuan sisältämiä A-, C- ja E-vitamiineja.

Vapaat happiradikaalit ja syöpä

2.7.2010

Aineenvaihdunta tarvitsee energiaa ja siihen tarvitaan happea. Samalla normaalin aineenvaihdunnan sivutuotteena syntyy kuitenkin haitallisia happiyhdisteitä, joita kutsutaan vapaiksi happiradikaaleiksi. Happiradikaalit reagoivat nopeasti syntyessään ja ensimmäinen asia, jonka kanssa ne joutuvat tekemisiin on solukalvot. Kun solukalvon kimppuun hyökätään sen toiminta häiriintyy ja solu vaurioituu. Pahimmassa tapauksessa happiradikaali voi päästä käsiksi solutuman perintöainekseen ja aiheuttaa siinä muutoksia. Tästä saattaa olla seurauksena solun muuttuminen syöpäsoluksi. Vapaiden happiradikaalien uskotoaan olevan tekemisissä myös muiden sairauksein synnyssä.

Ravitsemus- ja syöpätutkijat ovat molemmat kiinnostuneet siitä miten neutraloita näitä vapaita happiradikaaleja.  Esiin ovat  nousseet antioksidantit, jotka suojaavat soluja vapaiden radikaalien hapettavalta vaikutukselta.

Erityisen tärkeänä pidetään E-vitamiinia ja A-, B6- ja C-vitamiinia, beetakaroteenia ja seleeniä. Parhaiten nämä vaikuttavat saatuna luonnollisesta ravinnosta.

  • E-vitamiinia on kokojyvätuotteissa ja kasvisöljyissä erityisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävissä kasvisöljyissä
  • A-vitamiinia on maksassa, kalanmaksaöljyssä, rasvaisessa kalassa ja maitotuotteissa
  •  B6-vitamiinia on  kalassa, palkokasviessa, täysjyväviljassa, perunoissa, avokadoissa, banaanissa
  • C-vitamiinia on sitrushedelmissä, vihanneksissa, marjoissa
  • beetakaroteenia on keltaisissa, oransseissa, punaisissa ja tumman vihreissä kasviksissa ja hedelmissä
  • seleeniä on parapähkinöissä, sisäelimissä, lihassa, kalassa, täysjyväviljassa ja maidossa.

Lisää vitamiinien lähteitä löydät: Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet

Beetakaroteeni, A-vitamiini ja syöpä

30.6.2010

Beetakaroteeni on A-vitamiinin esiaste ja elimistö muodostaa beetakaroteenista A-vitamiinia tarpeen mukaan. A-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini ja sitä on eläinkunnan tuotteissa. Beetakaroteenia saadaan kasvikunnasta.
A-vitamiinin on todettu estävän syövän kehittymistä, mutta vain silloin jos elimistö muodostaa sitä vihannesten beetakaroteenista. Siispä mitään tarvetta nauttia A-vitamiinilisiä tai beetakaroteeni-tabletteja syövän ehkäisytarkoituksessa ei ole.
Beetakaroteenipitoisen ravinnon on vertailutukimuksissa todettu suojaavan keuhkojen, henkitorven, ruokatorven, ruuansulatuskanavan, virtsarakon ja eturauhasen syövältä.
Suurin osa ihmistä saa A-vitamiinia aivan riittävästi ravinnosta, joten mitään tarvetta A-vitamiinilisiin ei ole. A-vitamiini on suurina annoksina myrkyllinen. A-vitamiinia on maksassa, kalanmaksaöljyssä, rasvaisessa kalassa, maitotuotteissa.
Beetakaroteenia voi syödä huoletta tuoreiden hedelmien ja vihannesten kautta, sillä karoteeni on vesiliukoinen aine. Kun iho alkaa värjäytyä keltaiseksi, beetakaroteenia on elimistössä jo tarpeeksi.

A-vitamiinia

29.1.2010

Jos syöt porkkanan päivässä turvaat päivittäisen A-vitamiinin saantisi.

Porkkana on hyväksi sydämelle

2.12.2009

Amerikkalaistutkimuksessa kyseltiin 8 vuoden ajan 87 000 ihmisen ruokailutottumuksia kyselylomakkeilla. Tutkimustulosten mukaan porkkanaa päivittäin syövien ihmisten veritulppariski oli 68 % pienempi kuin niillä, jotka söivät porkkanaa vain kerran kuussa. Ilmeisesti porkkanan sisältämä beetakaroteeni, jota elimistö muuttaa A-vitamiiniksi toimii antioksidanttina ja alentaa haitallisen kolesterolin määrää veressä sekä vähentää näin veritulppariskiä.

Pottua laihdutuksen tueksi

25.11.2009

Pari-kolmekymmentä vuotta sitten peruna julistettiin pannaan laihdutusrintamalla. Sen uskottiin lihottavan ja turvottavan.  Kuitenkin 100 g perunaa sisältää vain 87 kcal. Jos syöt kilon perunoita päivässä, saat 870 kcal, joka ei ole edes lähellä päivttäistä suositusta (2000 kcal). Peruna ei tosiaankaan lihota. Perunassa on suurin osa vettä eli 82%, noin 15% hiilihydraatteja, 2 % proteiinia, 1 % kivennäisaineita kuten kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja fosforia ja 0,1 % rasvaa. C-vitamiinia on 11 milligrammaa/100 g. Uusissa perunoissa on enemmän C-vitamiinia, kuin vanhoissa perunoissa.  Perunassa on myös A-, B1, B2- ja B6-vitamiineja, niasiinia ja K-vitamiinia.

Katoaako vitamiinit ja kivennäisaineet, jos perunan kuorii? Tämä on ikuisuuskysymys. Perunassa on kuitenkin niin paljon hyviä aineita, että jos perunat kuorii eivät ne kaikki millään katoa.  Jos peruna ei ole luomuperuna, kuoriminen voi olla jopa hyväksi terveydelle, sillä kuorissa voi olla lannoite- ja torjunta-ainejäämiä. Itse kyllä epäilen että jos niitä on, niitä on silloin koko potussa, ei vain kuoressa. Suosi siis luomua. Luomuperunan voi huoletta kypsentää kuorineen ja kesällä jopa syödä kuorineen. Kunhan on pessyt turpeet, mullat ja hiekat ensin pois. Muuten rutisee pahasti hampaissa.