Archive for the ‘aminohapot’ Category

Luukatoa

23.9.2010

Osteoporoosi on länsimaissa yleinen ongelma. Sinänsä hieman outoa, kun miettii miten paljon maitotuotteita (kalsium) Suomessakin käytetään ja miten paljon ihmiset syövät vitamiinivalmisteita ja miten runsaasti kalsiumia on lisätty elintarvikkeisiin.
Ehkäpä syy onkin liiallisessa kalsiumin nauttimisessa. On nimittäin todettu että erityisen suuret kalsium-määrät imeytyvät sitä heikommin mitä enemmän kalsiumia nautitaan. Ravinnosta saatavan kalsiumin elimistö pystyy yleensä hyödyntämään hyvin, yli 1½ gramman kalsiumilisät taas eivät enää imeydy. Sen sijaan imeytymätön kalsium sitoo runsaasti elimistölle tärkeitä hivenaineita ja muodostaa imeytymättömiä suoloja. Usein nämä yhdisteet kertyvät kudosten pehmytosiin aiheuttaen haittaa elimistölle, myös sydämelle. Suomessa ravinnosta saadaan aivan riittävästi kalsiumia, koska sitä on maitotuotteissa ja myös marjoissa ja kasviksissa. Päivittäistarve on aikuisilla 800 mg, lapsilla 500-1000 mg ja raskaanaolevilla 1200 mg.
Vähäinen liikkuminen vähentää luumassaa. Urheilijoilla on yleensä tiheämpi luuston rakenne, kuin passiivisilla ihmisillä. Varhain aloitettu liikuntaharrastus parantaa luuston kuntoa ja auttaa säilyttämään lujat luut vanhuuteen asti – siis jos liikuntaharrastus jatkuu koko elämän. Liikunta on myös osteoporoosin hoitokeino. Luita voi vahvistaa liikunnalla myös vanhempana.
Alkoholi on yksi osteoporoosin riskitekijöistä, joten alkoholinkäyttöä on syytä vähentää.
Tupakointi vaikuttaa myös luuston tiheyteen – alentavasti. Tupakoimattomien ihmisten luut ovat yleensä tiheämmät kuin tupakoitsijoiden.
Runsas kahvin juominen vaikuttaa kalsium-tasapainoon poistamalla sitä elimistöstä. Samoin vaikuttaa runsas kaakao- ja kolajuomien nauttiminen.
Lääkkeistä kortisoni, simetidiini, hepariini ja metrotreksaatti vaikuttavat luuston tiheyttä alentavasti. Varsinkin pitkäaikaiskäytössä.
Runsas suolankäyttö vaikuttaa myös kalsium-tasapainoon, samoin runsas sokerinkäyttö. Molemmat sitovat elimistön kalsiumia ja häiritsevät kalsiumaineenvaihduntaa.
Runsas eläinrasvojen käyttäminen ei ole hyväksi sekään.

Luut tarvitsevat myös fosforia, magnesiumia, piitä, booria, mangaania ja kuparia, sekä aminohappoja. Lisäksi myös vitamiineja. Monipuolisella ravinnolla, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla luut säilyvät terveinä ja vahvoina.

Mainokset

Homokystiini

22.7.2010

Homokystiini on aminohappo, jota on normaalisti ihmiskehossa. Korkeat homokystiinipitoisuudet voivat kuitenkin vahingoittaa verisuonia ja/tai paksuntaa verta niin että muodostuu verisuonitukos. Tämä taas voi johtaa sydänsairauden kehittymiseen.
Korkea homokystiinipitoisuus liittyy liian vähäiseen foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien saantiin.

Foolihappo on yksi herkimmin ruuanvalmistuksessa tuhoutuvista vitamiineista, se on herkkä hapelle, lämmölle ja liukenee helposti keitinveteen. Foolihappoa on pavuissa, naudanmaksassa, vehnänalkioissa, vehnäleseissä, pinaatissa, nokkosessa, maapähkinöissä, seesaminsiemenissä, paprikassa, parsassa, punajuuressa, kiinankaalissa, kauraleivässä, ruisleivässä.
B6-vitamiinia tulisi saada ravinnosta päivittäin, koska elimistö ei varastoi sitä kuin pieniä määriä. B6-vitamiinia on vehnänalkioissa, vehnäleseissä, auringonkukansiemenissä, lohessa, kirjolohessa, maksassa, seesaminsiemenissä, hasselpähkinöissä, maapähkinöissä, paprikassa, perunassa, lehtikaalissa, parsakaalissa ja banaaneissa.
B12-vitamiini varastoituu maksaan ja lihaksiin ja sen päivittäistarve on hyvin pieni. B12-vitamiinia saa naudanmaksasta, naudan munuaisista, sianmaksasta, sardiineista, silakasta, makrillista, maksamakkarasta, ahvenista, lohesta, kirjolohesta, naudankielestä, tonnikalasta, muikusta, seidistä, edam- ja emmental-juustoista.

Siitake -sienen terveysvaikutukset

22.11.2009

Japanissa ja Kiinassa on tutkittu hyvin paljon sieniä ja niiden lääkinnällisiä ominaisuuksia. Siitakesienen on todettu olevan hyväksi allergioissa, sienitulehduksissa, virusinfluenssassa ja nuhakuumeissa. Sienen on todettu ehkäisevän ikääntymistä, suojaavan stressiltä ja uupumukselta. Useissa tutkimuksissa on todettu siitakkeen alentavan kolesterolia ja hankaloittava syöpäsolujen lisääntymistä. Japanissa siitakkeesta eristetään lentiaani-nimistä ainetta, jolla hoidetaan mahasyöpää.

Siitaketta pitää syödä tuoreena 60-160 g/vrk tai kuivattuna 6-16 g/vrk useiden viikkojen ajan että terveyshyötyjä näkyy. Siitaketta viljellään myös Suomessa ja sitä löytyy tuoreena ruokakauppojen vihannesosastoilta sekä kuivattuna joskus maustehyllyjen lähistöltä tai itämaisista ruokatarvikeliikkeistä. Siitake sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kaliumia ja runsaasti sinkkiä.