Archive for the ‘D-vitamiini’ Category

Kalsium ei vahvistakaan luita

3.12.2010

Vuosia ihmisille on tuputettu kalkkitabletteja ja nyt kuulin n. 30 tutkimuksesta, joissa mainitaan että kalsium ei vahvistakaan luita. Tutkimuksiin otti osaa kymmeniä tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa.
Tutkimuksissa tutkittiin kalkkitablettien vaikutusta luustoon sellaisenaan otettuna ja D-vitamiinin kanssa otettuina. Kontrolliryhmät eivät nauttineet kumpiakaan.
Ainoastaan ne ihmiset, joiden ruokavalioon ei alunperinkään kuulunut kalsiumia hyötyivät kalsiumilisästä noin 12%, mutta vain jos nauttivat sitä D-vitamiinin kera. Muilla ihmisillä kalsiumtablettien nauttimisesta ei ollut mitään hyötyä, ottivat he sitten niitä D-vitamiinin kanssa tai ilman.

Toistaiseksi liikunnan vaikutusta luuston vahvistamiseen ei ole kumottu, joten liikunnan harrastaminen kannattaa aina. Sekä monipuolinen luonnollinen terveellinen ravinto, riittävästi nautittuna. Kalsium ja D-vitamiinilisät voi siis unohtaa luuston vahvistamisessa.

Kuulin myös muuta hälyyttävää kalsiumista ja D-vitamiinista, mutta taidan jättää kertomatta toistaiseksi, muuten ihmisiltä jää maidot juomatta, jugurtti ja juusto syömättä. Osa fiksummista ihmisistä on jo varmaan päätellytkin asian ihan itse.

Liian rajua ja outoa

1.9.2010

Mietin hyvää otsikkoa, mutta kaikki keksimäni kuulostivat todella pahoilta. Eihän tällläisiä otsikoita voi käyttää: ”Lihotetaanko vauvat D-vitamiinilla?” , ”Miten vauva selvää 10 kertaisesta D-vitamiinin yliannoksesta, vai selviääkö?” Ovatko suuret D-vitamiinimäärät tarpeen imeväisikäiselle?” , ”Mikä on vialla äidinmaitovastikkeissa?”
Luin kauhulla muutaman englanninkielisen artikkelin äidinmaitovastikkeista. Luojan kiitos oma äitini imetti minua ja kun kiinteän ruuan aika koitti ei antanut minulle lisä D-vitamiinia tai vauvanruokia, koska piti kotiruokaa parempana. Neuvolassa käytiin vain mittauttamassa pituus ja paino. Neuvolantätien neuvot äiti antoi mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Äitini oli jo vanha ihminen kun hän sai minut ja 20-30 -kymppisten neuvot olivat hänestä ihan huuhaata ja nykyajan kotkotuksia. Raskausaikana äitini teki ruumiillista työtä ja työskenteli ulkona sekä söi ihan normaalisti omatekemäänsä ruokaa. Äidin mielestä paras paikka lapselle oli ulkona pihalla leikkimässä säällä kuin säällä, paras ruoka se mitä itse kasvatettiin, kerättiin tai pyydystettiin luonnosta.
Mutta takaisin niihin äidinmaitovastikkeisiin.
Kaikki alkoi artikkelista, jossa mainostettiin äidinmaitovastikkeiden paremmuutta rintamaitoon verrattuna, koska niissä on 10 kertaa enemmän D-vitamiinia kuin äidinmaidossa sekä muita lisättyjä ravintoaineita. Ohitin artikkelin, kun luulin sitä huonoksi vitsiksi. Eihän kukaan järjissään oleva voi uskoa että tuollainen vastike on parempaa kuin aito, saati sitten terveellistä.
Sitten luin toisen artikkelin, jossa kerrottiin että D-vitamiini on siksi vastikkeissa niin paljon, kun se ei imeydy vastikkeesta kunnolla. Tässä vaiheessa olin täysin kysymysmerkkinä. Jos se vitamiini ei kerran imeydy, niin miksi sitä sitten on siihen lisätty niin paljon? Hei haloo…
Kolmas artikkeli valaisi tätä asiaa, vastikkeessa oleva D-vitamiini ei imeytynyt, koska vastikkeessa ei ollut tarpeeksi aineita, jotka auttaisivat D-vitamiinia imeytymään ja lisäksi vastikkeeseen oli lisätty aineita, jotka estivät D-vitamiinia imeytymästä. Tässä vaiheessa mietin että hullujahan nuo ovat.
Neljäs artikkeli asiasta oli vielä pimeämpi. D-vitamiinia tarvittiin niin paljon vastikkeeseen koska ihmiset ovat köyhiä, ilma on saastunut, käytetään aurinkosuojaa ja oleskellaan liian paljon sisätiloissa. Ymmärrän kyllä että jos on köyhä niin ei ole varaa syödä luonnollista ruokaa, vaan pitää ostaa mieluummin kallista äidinmaitovastiketta kaupasta, kuin imettää itse. Ilman saasteen vaikutusta äidin D-vitamiininsaantiin en oikein ymmärtänyt. Ehkä ilma on niin paksuna smogista että valoa ei tule yhtään läpi. Sitten jäin miettimään sitä aurinkosuojaa, että jos ilma on niin saastunut että auringonvalo ei tule läpi, mihin hittoon sitä aurinkosuojaa tarvitaan? Ai niin, pitäähän sitä käyttää ettei tule ihosyöpää, vaikkei aurinkoa näkyisikään. Ihosyöpähän voi iskeä siellä sisätiloissa oleskellessa. Yhtä kohtaa vielä hieman ihmettelen: Jos ei ole varaa terveellisesti syödä, miten on varaa ostaa aurinkosuoja-ainetta? Ruuan täytyy olla silloin todella kallista.
Viides artikkeli taas väitti että lasten aineenvaihtunta toimii eri tavalla ja pystyy poistamaan liian D-vitamiinin suit sait. Tietääkseni rasvaliukoiset vitamiinit eivät poistu tuosta noin vaan, vaan varastoituvat elimistöön.

Kunnes vastaani tuli pari artikkelia, joissa oli jälleen palattu maan pinnalle. Korostettiin sitä että äidinmaito on täysin riittävä D-vitamiinin lähde lapselle ja että vastasyntyneellä on tarpeellinen määrä D-vitamiinia kehossaan viikoiksi, kunnes hänen ihonsa alkaa tuottaa D-vitamiinia auringon valon vaikutuksesta. Varoiteltiin myös D-vitamiinin yliannostuksen vaaroista sekä pyydettiin ihmisiä miettimään sitä kumpi on todella vauvalle parempaa oman äidin maito vai äidinmaidonvastike.

Ymmärrän hyvin että jos äidiltä ei tule maitoa jostain syystä, silloin on hyvä turvautua vastikkeisiin. Samoin lienee laita jos äidille on asennettu silikonit rintoihin. Silikonia vapautuu aina jossain määrin niistä pussukoista. Siksi yleensä niitä vaihdetaan uusiin 10-15 vuoden välein, kun silikoni on karannut ja rinnat alkavat lätsähtää. Silikonin syöttäminen vauvalle ei liene terveellistä. Ymmärrän senkin että jos äiti tupakoi, käyttää huumeita ja runsaasti alkoholia, niin eihän se äidinmaito voi kummoista olla, silloin vastikkeet tulevat apuun. Ymmärrän senkin että ihminen tarvitsee D-vitamiinia tietyn määrän toimiakseen optimaalisesti ja että D-vitamiinin puutoksesta aiheutuu sairauksia.

Sitä en kuitenkaan ymmärrä että jos äiti syö terveellisesti ja hoitaa itseään, etteikö hänellä olisi tarpeeksi hyvää maitoa lapselle. En myöskään ymmärrä miksi lapsille täytyy syöttää vitamiineja ja ravinteita kuin syöttöporsaille. Alan jo epäillä että lapsien lihavuus johtuu liiasta D-vitamiinista. Tulee liian lujat luut ja runsaat rasvakerrokset. Jonnekinhan se ylimääräinen D-vitamiini menee ja varastoituu. Luulisi että D-vitamiinikin noudattaisi edes jotain termodynamiikan lakia. Muutoin on keksitty aine, joka kumoaa luonnonlait täysin.

Millainen ruoka on hyvää lapsille?

21.8.2010

Voimakkaan väriset kasvikset kuten vihreät, oranssit, purppurat, keltaiset, punaiset. Sopivasti rasvaista kalaa, kanamunia, hieman voita ja maksaa. Kokojyväviljatuotteita. Hapanmaitotuotteita. Näillä eväillä lapset saavat riittävästi A-, C-, D- ja B-vitamiineja ja paljon muuta mikä on hyödyllistä lapsen kasvulle.

Vitamiinien imeytyminen ruuasta

15.8.2010

Kun ihminen syö ja pureksiin ruuan, se pilkkoutuu pienempiin osiin. Vatsassa ruoka vielä hajoaa lisää. Vasta ohutsuolessa alkaa ruuassa olevien vitamiinien imeytyminen. Vesiliukoiset vitamiinit imeytyvät suoraan suolenseinämän soluihin (B- ja C-vitamiinit) ja jatkavat sieltä sinne missä niitä tarvitaan kuten maksaan, munuaisiin, lihaksiin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juurikaan varastoidu elimistöön, joten niitä on saatavat ruuasta joka päivä lisää.
Rasvaliukoiset vitamiinit eivät imeydy ellei ruuassa ole tarpeeksi rasvaa. Rasvaliukoisia ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Kun rasvaliukoiset vitamiinit pääsevät suolen soluihin, ne jatkavat sieltä lymfakiertoon ja verenkiertoon. Ensin rasvaliukoiset vitamiinit hakeutuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Se, mikä jää yli varastoidaan elimistöön. Maksa toimii A-, D- ja K-vitamiinien varastopaikkana. E-vitamiini varastoituu rasvakudoksiin, kohtuun, kiveksiin ja lisämunuaisiin. Rasvaliukoisia vitamiineja voi olla varastoituneena myös ihossa, aivoissa ja luissa. Rasvaliukoisten vitamiinien varastot ovat melko suuria. A-vitamiinia voi elimistössä olla aikuisella henkilöllä 1-1½ vuoden tarpeeksi. Kasvavat lapset käyttävät vitamiinit nopeammin hyväkseen, joten heillä ei ole ihan yhtä suuria varastoja.
Vitamiinitasot veressä ovat suurimmillaan juuri syönnin jälkeen. Kun vitamiinit ovat kulkeutuneet ”käyttöpaikoilleen” tai varastoituneet niitä ei kierrä veren mukana muuta kuin kulloinkin elimistön tarvitsema määrä. Tarvittavat määrät ovat hyvin, hyvin pieniä.

Mitä tapahtuu jos saa liikaa A-vitamiinia?

12.8.2010

Tämä tutkimus kesti 30 vuotta ja koski A-vitamiinivalmisteita (ravintolisiä). Liian paljon A-vitamiinia ei ole hyväksi luiden terveydelle.  A-vitamiinin nauttiminen ravintolisinä heikensi luita ja lisäsi luunmurtumariskiä 7 kertaiseksi.

Liian suuri vitamiinimäärä häiritsi luita muodostavien solujen toimintaa, lisäsi luiden hajoamista ja häiritsi D-vitamiinin imeytymistä, josta seurasi se että keho ei pystynyt pitämään yllä normaalia kalsiumtasoa.

Tutkijoiden mukaan A-vitamiinin suositeltu päiväannos on hyvin helppo saada täyteen normaalista ravinnosta. Suuria määriä A-vitamiinia on kalanmaksaöljyssä sekä naudanmaksassa; pieniä määriä munankeltuaisessa, voissa ja maidossa kuten myös vihreissä lehtivihanneksissa ja keltaisissa vihanneksissa ja hedelmissä. Kasvikunnan tuotteissa A-vitamiinia on yleensä beetakaroteenina, joka on A-vitamiinin esiaste, josta keho muodostaa A-vitamiinia.

Ihmisen tärkeät vitamiinit

6.8.2010

Ihmisen vitamiinintarve on pieni, liikutaan milligrammoissa. Jos halutaan asioita yleistää miehet ja raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän vitamiineja kuin naiset ja lapset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että miehet ja raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän hyvää luonnollista ruokaa kuin naiset ja lapset.
Vitamiinien tarve tulee tyydytetyksi suhteellisen helposti ilman vitamiinipillereitä, kun pidetään huolta että ruokavalio on vaihteleva ja monipuolinen.
Valitettavasti usko vitamiinien parantavaan voimaan on suurempi kuin mihin tutkimustulokset antavat aihetta. Siksi monet ihmiset syövät aivan turhaa vitamiinilisiä parantaakseen sairauksia. Vitamiineilla voidaan parantaa vain vitamiinien puutossairauksia.
Vitamiinien yliannostus on ihan yhtä vaarallista kuin vitamiinien puutekin. Rasvaliukoiset vitamiinit (A-, D-, E- ja K-vitamiini) kertyvät helposti elimistöön ja tästä seuraa myrkytysrajan ylitys melko nopeasti. Myös vesiliukoisten vitamiinien (C- ja kaikki B-vitamiinit) yliannostuksesta voi seurata myrkytys. On hyvä muistaa että elintarvikkeista ei voi yleensä saada yliannostusta. Paitsi jos elintarvikkeet on vitaminoitu eli niihin on lisätty vitamiineja.
Ihminen saa vitamiineja muualtakin kuin ruuasta. Aurinkoisena kesäpäivänä ihmisen iho alkaa tuottaa D-vitamiinia. Ruuansulatuselimistö valmistaa K-vitamiinia. Ruuansulatuksen bakteerit valmistavat B3-, B6- ja B12-vitamiineja. Käytännössä määrät jäävät niin pieniksi, että B-vitamiineja täytyy saada myös ravinnon mukana.
Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudoksiin ja hajoavat hitaasti.
Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu yhtä helposti, niitä on kuitenkin vähäisiä määriä rasvattomissa kudoksissa. Rasvaton kudos on kuitenkin aktiivista, joten vesiliukoiset vitamiinit liukenevat ja hajoavat nopeasti. Tämän vuoksi vesiliukoisia vitamiineja pitää saada päivittäin ravinnosta.
Rasvaliukoisia vitamiineja on rasvapitoisissa elintarvikkeissa kuten munankeltuaisessa, kasvisöljyissä, maitotuotteissa ja rasvaisessa kalassa. Rasva parantaa niiden imeytymistä.
Vesiliukoisia vitamiineja on hedelmissä, vihanneksissa, juureksissa, lihassa ja meijerituotteissa.

Äidinmaito ja D-vitamiini

11.7.2010

Olen aina luullut että äidinmaidossa on KAIKKI mitä vauva tarvitsee. Ainakin asianlaita on ollut näin niin kauan kuin ihmiskunta on maaplaneettaa asuttanut. Rapakon takana ollaan eri mieltä.
Äidinmaidossa on paljon ravintoaineita ja vasta-aineita, joita vastasyntynyt ja hieman vanhempikin vauva tarvitsee selvitäkseen ensimmäiset kuukaudet tässä maailmassa. Äidinmaidosta saa myös aineita, jotka auttavat vauvan aivoja kehittymään ja suojelevat häntä infektioilta, ruuansulatusongelmilta, astmalta ja muilta sairauksilta.
Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä että äidinmaidossa ei ole tarpeeksi D-vitamiinia ja että D-vitamiinia pitäisi alkaa syöttää vauvoille 2 kuukauden iässä. Sen lisäksi suositellaan äidinmaitovastiketta äidinmaidon tilalle kun siinä on 10 kertaa enemmän D-vitamiinia kun äidinmaidossa ja vielä multivitamiinitippoja, jotka sisältävä D-vitamiinia. Syyksi sanotaan että vauva tarvitsee sitä luiden kehittymiseen.

Hmmm….luiden kehittymiseen…vauvalle???? Olen aina luullut että vastasyntyneet ovat melko rustoisia yksilöitä ja että luukudos vähitellen korvaa ruston, murrosiän loppupuolella kun pituuskasvu lakkaa luutuvat sitten viimeisetkin rustot kasvulevyissä. Sen lisäksi olen aina luullut että luu on elävää kudosta, joka uusiutuu koko elämän ajan. Luu siis hajoaa ja uutta luuta muodostuu tilalle. Tähän vaikuttaa se miten luita rasitetaan koko elämän ajan. Olen myös luullut että liiallinen D-vitamiini aiheuttaa luille haittaa. Luuloni ovat peräisin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa käsittelevistä vanhoista ja suhteellisen tuoreista oppikirjoista. Kävin tarkistamassa asian. Ihmisen anatomia ja fysiologia ei ole muuttunut mihinkään vuosien vieriessä.

Onko kukaan ajatellut mitä seuraa liiasta D-vitamiinista vauvalle? Entä seuraukset kun vauva on murrosiässä, aikuinen ja vanha? Onko kukaan huomannut miten paljon ihmisillä on osteoporoosia ja osteopeniaa nykyään? Onko kukaan huomannut miten paljon ihmiset syövät masennuslääkkeitä? Onko kukaan miettinyt D-vitamiinin aineenvaihduntaa ja sitä että auringonvalo voisi olla tärkeää myös ihmisille? Onko kukaan huomannut miten lihavia ihmiset nykyään ovat?

Mitä tulee tietoon. Tämä tieto lähtee hyvin kaukaa esi-isiltä. Tiedän että äidinmaidossa on juuri tarpeeksi D-vitamiinia vauvalle, jos äiti vaan on pitänyt huolta kunnostaan, ruokavaliostaan ja ruokii lasta omalla maidollaan.
Sen lisäksi vauvalla on syntyessään jonkinlainen varasto D-vitamiinia, jonka hän on saanut äidiltään. Tämä varasto on kuitenkin äkkiä käytetty. Auringonvalo on hyvä D-vitamiinin lähde, kuitenkin nykyään kun auringon ihosyöpää aiheuttavaa vaikutusta pelätään hysteerisesti, lapsia ei laiteta ulos aurinkoon. Samoin lapset istutetaan tietokoneen ääreen jo taaperoina ja heitä kuskataan autoilla paikasta toiseen, joten lihakset eivät pääse kehittymään eivätkä luut vahvistumaan. Sitten lapset raahataan Mäkkäriin hampurilaiselle ja heillä syötetään roskaruokaa ja limuja. Lasten annokset ravintoloissa käsittävät yleensä ranskanperunaa ja nakkeja. Ei ole mikään ihme että tarvitaan D-vitamiinilisiä.

Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani ei ollut D-vitamiinilisiä. Äiti imetti minua pari vuotta, nukutti ulkona kesällä ja lapsena sai juoksennella alasti pihalla ilman aurinkorasvoja, lierihattua piti pitää päässä ettei pää ja hartiat pala, muilla paikoilla ei ollut niin väliä. Ulkona oltiinkin aamusta iltaan ja koko ajan liikkeessä. Paljain jaloin juostiin heti kun maa suli ja kengät laitettiin jalkaan kun maahan tuli lumi. Ravinto oli normaalia suomalaista kotiruokaa, maalla ei eineksiä tunnettu. Kaikki ruoka kasvatettiin itse, poimittiin luonnosta tai metsästettiin ja kalastettiin. Ainoastaan suola, kahvi ja sokeri ostettiin kaupasta. Mitä tulee luihini, 30 vuotta sitten minulle suositeltiin D-vitamiinilisää varmuuden vuoksi, en ottanut vastaan. 10-vuotta sitten kävin luuntiheysmittauksessa ja sen mukaan minulla oli tavallista tiheämmät ja kovemmat luut. Kävin vastaavassa mittauksessa uudelleen muutama kuukausi sitten, edelleenkään luissani ei ole mitään vikaa – keskitasoa huomattavasti paremmassa kunnossa. (Mittajaa suositteli minulle D-vitamiini- ja kalsium-valmistetta koska olen ”sitä ikäryhmää”, en ottanut vastaan.) En syö mitään maitovalmisteita, en edes juustoja. En syö eineksiä, joten kartan myös elintarvikkeita, joissa lukee lisätty D-vitamiinia. Minun ainoat D-vitamiininlähteeni ovat aurinko, runsas liikunta ja monipuolinen luonnollinen ruoka (kalaa, lihaa, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, viljoja). Olen hoikka. Olen vanha. Minulla pitäisi kaiken nykyjärjen mukaan olla paha osteoporoosi. Miksei ole?

En kehoita ketään jättämään maitotuotteita syömättä tai luopumaan D-vitamiinilisistään. On ihmisiä, joille ne ovat tarpeen, koska D-vitamiinin tarve ei tule muuten täytettyä liikkumattomuuden, sairauden, aurinkoallergian tai jonkun muun syyn takia. Sen sijaan normaali-ihmisiä kehoitan ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään valintansa sen mukaan.

Älä missaa aurinkoisia päiviä

30.6.2010

Aurinkosuojat päälle ja ulos. Kun aurinko paistaa siitä on syytä nauttia. D-vitamiinia muodostuu ihossa aurinkosuojasta huolimatta, (kuitenkin enemmän ilman aurinkosuojaa), joten auringosta voi ottaa annoksen D-vitamiinia aivan rauhassa. Jo 10-15 minuuttia päivässä riittää, sillä nyt sitä muodostuu paljon. Mikään ei estä ottamasta isompaakin annosta, on vain muistettava että runsas auringonotto rypistää ihoa ja jos iho palaa melanoomavaara kasvaa.
D-vitamiini on liitetty myös serotoniinin tuotantoon, mutta erityisen tärkeää se on kalsiumin imeytymiselle. Kalsium taas on tärkeä aine luille. Auringosta saamallasi ilmaisella D-vitamiinilla voit pienentää myös osteoporoosiriskiä, jos elimistöösi tulee myös kalsiumia jostain. D-vitamiini on hyväksi myös hampaille, sillä matalat D-vitamiinitasot on liitetty hammasmätään.
Muista kuitenkin että jos saat auringosta ja ravinnosta paljon D-vitamiinia ja nautit samalla D-vitamiinilisiä, voit saada liika-annoksen. Liika-annos näkyy sitten hieman myöhemmin kalsium-keräytyminä pehmytkudoksissa, virtsa- ja munuaiskivinä sekä monina muina ikävinä vaivoina, kuten luiden pehmenemisenä ja jopa osteoporoosina. Kohtuus siis kaikessa.

Auringonvalo vähentää syöpää

3.6.2010

Tiedetään että liian runsas auringonotto ja auringossa ihonsa polttaminen lisää ihosyöpäriskiä. Nyt aurinkorintamalta kuuluu kummia.
Yhdysvalloissa National Cancer Institute on julkaissut tutkimuksen, josta käy ilmi että tiettyjen syöpätyyppien esiintyminen on vähäisempää aurinkoisissa osissa maata.  Tälläisiä syöpiä, joihin aurinko auttaa ovat rintasyöpä, suolistosyövät, munasarjasyöpä ja eturauhassyöpä.
Asiaa on selitetty sillä että D-vitamiini, jota iho tuottaa auringonvalon aikaansaamana estäisi tiettyjen syöpäsolujen lisääntymistä. Osa asiantuntijoista on jopa sitä mieltä että lisäämällä D-vitamiinia ruokavalioonsa voisi myös taistella näitä syöpätyyppejä vastaan, varsinkin jos olet yli 50-vuotias.

Suomalaiset ja D-vitamiini

15.4.2010

Viime talvina monissa julkaisuissa on mainittu että suomalaiset eivät saa tarpeeksi D-vitamiinia talvella (lokakuu-huhtikuu).  Katseltuani lapsia en ole huomannut kenelläkään riisitautia, sen sijaan aikuisilla tuntuu olevan osteoporoosia, jonka arvellaan johtuvan puutteellisesta D-vitamiinin saannista (???).
Luontaisesti D-vitamiinia saadaan elimistöön auringonvalosta, maitotuotteista ja rasvaisesta kalasta. Kuitenkin kaikkialla kehoitetaan nauttimaan D-vitamiinia tabletteina talviaikaan.

Tutkitaan asiaa…
D-vitamiinin saanti mitataan kansainvälisellä yksiköllä (ky). Yksi mikrogramma (μm) D3-vitamiinia vastaan 40 ky D-vitamiinia.

D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus RDA:n mukaan on alle 50-vuotiaille 200 ky (5 μm), 51-70-vuotiaille 400 ky (10 μm) ja yli 70-vuotiaille 600 ky (15 μm).

Jos D-vitamiinia haluaa auringosta, noin 15 minuutin oleskelu auringossa päivässä riittää ja kas kummaa elimistö myös varastoi D-vitamiinia talven varalle. Auringosta ei voi saada liikaa D-vitamiinia, sillä kun elimistön oma D-vitamiinivarasto on täynnä, elimistö alkaa tuottaa D-vitamiinin sijaan lumisterolia, joka on in-aktiivinen rasva-aine.
Jos aurinko ei ole sinun juttusi, vaikka ihan ilmainen D-vitamiinilähde onkin, niin syödään sitten D-vitamiini ruuasta:
D-vitamiinia on 100 g:ssa seuraavia elintarvikkeita:

  • silakka 17,1 μm
  • lahna 13,8 μm
  • kanttarelli 12,8 μm
  • muikku 12,7 μm
  • lohi 12,5 μm
  • ahven 8,5 μm
  • sillisäilyke 8,3 μm
  • kirjolohi 7,3 μm
  • margariini 7 μm
  • voi-kasvisöljyseos 40% 7 μm
  • hauki 6,7 μm

Näyttää siltä että jos oleskelee hieman auringossa ja syö edes 100 g jotain ed. ruuista ei ole mitään hätää D-vitamiinin saannin suhteen.

Entäpäs liikasaanti?
Liiallinen D-vitamiinin saanti on haitallista. Päivittäiset 1000 – 2000 ky:n annokset aiheuttavat sen että luusto haurastuu ja kalsiumia alkaa kertyä pehmytkudoksiin (sydän, munuaiset, verisuonten seinämät), muita ongelmia ovat sydämen rytmihäiriöt, oksentelu, pahoinvointi, ripuli, ummetus, voimakas väsymys, tajunnan häiriöt. Tablettien sijaan olisi hyvä syödä vaikkapa kalaa, ettei saisi osteoporoosia ja kuolisi munuais-, sydän- tai verisuonitauteihin.

Uusimpien tutkimusten mukaan liiallinen D-vitamiinin saanti suhteessa muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin, saattaa aiheuttaa kyseisiä ”sivuvaikutuksia” jo paljon pienemmilläkin annoksilla, mikäli runsas D-vitamiinin käyttö on jatkunut pitkään.

Aurinko ja vanheneminen

3.1.2010

Asiantuntijat ovat arvioinneet että noin 80% ihon vanhenemisesta johtuu auringon vaikutuksesta. Auringon ultraviolettisäteily vahingoittaa ihosoluja ja aiheuttaa DNA:han virheitä.
Auringosta siis seuraa ryppyjä, epätasainen ihon väri ja rakenne, ja mahdollisesti myös ihosyöpää. Mitä enemmän auringossa oleillaan sen pahempi se on iholle.
Kun vahinko on tapahtunut, sitä ei voi korjata enää millään. Aino keino on ennaltaehkäisy. Suojaava vaatetus ja kunnon aurinkosuoja. Suojakerroin pitäisi olla vähintään 15, myös talvella.
Herää kysymys miten on D-vitamiinin saannin laita, estääkö jatkuva aurinkosuojan käyttö D-vitamiininmuodostusta? 
Aurinkosuojaa valitessa on hyvä tarkistaa että se toimii sekä UV-A että UV-B säteiltä suojaavasti. Myös silmät on hyvä suojata aurinkolaseilla sekä muistaa suojata lasten pää hatulla, ei tee haittaa aikuisillekaan.

Sitten kävin lukemassa tämän jutun Auringonsuoja-aineet, ihosyöpä ja D-vitamiini ja huomasin miten vähän oikeastaan tiedän mistään mitään. Oli hienoa olla onnellisen tietämätön, tieto lisää tuskaa.

Miten vältää osteoporoosi (luiden huokoistuminen)?

15.11.2009
  1. Älä laihduta liikaa. Rasvakudoksen estrogeenivarastot ehkäisevät osteoporoosia.
  2. Syö nuorena riittävästi kalsiumia sisältäviä ruokia, maitotuotteita ja vihanneksia. Huolehdi että saat samalla riittävästi D-vitamiinia ja proteiinia. Ilman D-vitamiinia ja tiettyjä proteiineja kalsium ei imeydy.
  3. Liiku. Kaikki liikuntamuodot vahvistavat luukudosta. Luukudos vahvistuu koko elämän ajan, joten liikunta on tärkeää vauvasta vaariin ja mummoon.
  4. Älä tupakoi. Tupakka lisää luiden huokoistumista.

D-vitamiini ja Suomen talvi

26.10.2009

D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja fosforin imeytymiseen ja varastoitumiseen. Elimistö varastoi D-vitamiinia tehokkaasti, joten sitä ei tarvitse nauttia joka päivä.  D-vitamiinia suositellaan erityisesti naisille koska heillä on suurempi osteoporoosin riski kuin miehillä.  Vanhenemiseen liittyvä osteoporoosi alkaa vasta 40-vuotiaana.  Päivittäistarpeen saa kasaan syömällä 80 g kirjolohta, 100 g silakkaa, 100 g kampelaa tai 200 g tonnikalaa. Rasvaisen kalan nauttiminen muutaman kerran viikossa pitää D-vitamiinitilanteen kunnossa.