Archive for the ‘Geenimuuntelu’ Category

Perinnevihanneksia vai geenimuunneltuja vihanneksia?

4.11.2010

Yhdysvalloissa Arkansasin yliopistossa on tehty tutkimus, josta käy ilmi että 80%:lla luonnonvaraisia rapsikasveja on muuntogeenisen rapsin perintötekijöitä. Sitten joku tutkija kehtaa väittää että geenimuunnellut vihannekset eivät risteydy luonnonvaraisten kanssa. Kyllä risteytyvät. Mitä tästä sitten seuraa?
Seuraukset ovat samat kuin mitä luonnossa yleensä tapahtuu. Vahvin voittaa ja heikot sortuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että, kohta luonnossa ei kasva mitään muuta kuin geenimuunneltuja vihanneksia. Luonnon biodiversiteetti kärsii – hienosti sanottuna. Heikommat lajit eivät pärjää kilpailussa ja ne kuolevat sukupuuttoon. Tämä tarkoittaa että ne katoavat kokonaan ja pysyvästi.
Miksi geenimunneltuja vihanneksia sitten on tarjolla? Niitä markkinoidaan hyvin vahvasti viljelijöille ympäri maailmaa ja koska mainokset lupaavat suuria satoja ja vähemmän tuholaistorjuntaa. Lisäksi mainokset väittävät että geenimuunnellut vihannekset ovat turvallisia ja testattuja. Tämä ei pidä paikkaansa. Geenimanipuloituja vihanneksia ei ole testattu kun hieman eläimillä. Ihmiskokeita ei ole tehty. Kukaan ei tiedä geenimanipuloitujen vihannesten pitkäaikaisvaikutuksia ihmisten ja eläinten terveydelle.
Mitä sinä voit tehdä? Älä osta geenimanipuloituja vihanneksia tai tuotteita. Jos olet viljelijä keskity perinnevihannesten viljelyyn ja unohta GM (genetically modified). Perinnevihannekset ovat vihanneksia, jotka ovat olleet olemassa tuhansia vuosia. Ihminen ja eläimet ovat tottuneet niitä syömään. Ne ovat hyväksi ihmiselle, eläimille ja muulle luonnolle. Luonnon monimuotoisuus säilyy ja kaunis luonto saadaan säilytettyä myös tuleville sukupolville.

Tiedätkö mitä lisäaineita ruuassasi on ja miten ne vaikuttavat sinuun?

22.8.2010

Kuinka moni (ihan oikeasti) lukee tuoteselosteet ruokapakkauksista? Kuinka moni ymmärtää mitä tuoteselosteessa oikeasti lukee?

Tässä muutama ihan tavallinen ruuan lisäaine ja miten se vaikuttaa terveyteesi:

E 412 eli guarkumi
Sitä saadaan intialaisen Cyamopsis tetragonoloba -kasvin siemenistä. Sitä käytetään sakeuttamisaineena, stabilointiaineena ja rasvan korvikkeena. Käytetään myös estämään hiilihydraattien ja kolesterolin imeytymistä.
Pieniä määriä pidetään turvallisina elintarvikkeissa. Liikakäyttö aiheuttaa vatsakramppeja, pahoinvointia, ilmavaivoja, ripulia ja allergista ihottumaa.
Guarkumi on yleensä leipomotuotteissa, hilloissa, jauhoissa, tuorejuustoissa, hyytelöissä, juomissa, vauvanruuissa, kuorrutuksissa, marmelaadissa, jäätelössä, mehuissa. Sitä käytetään myös lääkkeissä tablettien sideaineena, kosmetiikkatuotteissa ja laihdutuspillereissä.

E249- E252 Nitriitit ja nitraatit
Nitriittiä saadaa salpietarin valmistuksen yhteydessä ja sitä voi myös muodostua nitraatista. Käytetään säilöntäaineena ja värin sidosaineena. Antaa lihalle pysyvän punaisen värin reagoidessaa lihan myoglobiiniin kanssa, muuten liha olisi väriltään harmaata.
Muodostaa yhdisteitä amiinien, syljen, ruokien ja kosmetiikkatuotteiden kanssa ja muodostaa karsinogeenisiä nitrosamiineja eli aiheuttaa syöpää ihmisillä. Natriumnitriitin hyväksytty päiväsaanti on 0,2 mg/kg. Lapsilla tämä menee helposti yli. Aiheuttaa nokkosihottumaa, suolistovaivoja, päänsärkyä. Vauvoilla ja pikkulapsilla nitraatti hapettaa veren hemoglobiinin methemoglobiiniksi ja aiheuttaa elimistöön hapenpuutetta.
Käytetään makkaroissa, lihavalmisteissa, lihasäilykkeissä, kalakylmäsäilykkeissä, savukalassa, juustoissa, tulitikuissa, tupakkatuotteissa, kosmetiikkatuotteissa.

E321 Butyylihydroksitolueeni (BHT)
Se on raakaöljyn johdannainen. Käytetään säilöntäaineena ja antioksidanttina. Kehitettiin alunperin kumin ja polttoaineen lisäaineeksi.
Aiheuttaa kroonista nokkosihottumaa, ihotulehduksia, sekä pahentaa jo olemassaolevia ihovaivoja, aiheuttaa myös väsymystä, astmaa, aggressiivista käytöstä, keuhkovaurioita ja -kouristuksia, vaikuttaa lisääntymiskykyyn, aiheuttaa kasvaimia munuaisiin, vatsaan ja maksaan. Nopeuttaa maksan aineenvaihduntaa ja voi vaikuttaa lääkeaineiden imeytymiseen. Haitallinen vesieliöille. Rottakokeissa aiheuttaa syöpää. Ei suositella lapsille.
Käytetään rasvoissa, öljyissä, purukumissa, kalatuotteissa, aamiaismuroissa, oluissa ja mallasjuomissa, salaattikastikkeissa, maito- ja kermajauheissa, perunahiutaleissa, makeisissa ja ruuan pakkaamiseen tarkoitetssa polyeteenikalvossa. Kosmetiikassa sitä käytetään partavaahdossa, vauvaöljyissä, vauvavoiteissa, huulipunissa, rajauskynissä, pakkausmateriaaleissa ja suihkukoneiden polttoaineessa.

E322 Lesitiini
Sitä saadaan soijapavusta. Voi olla peräisin geenimuunnellusta soijasta. Käytetään stabilointiaineena, emulgointiaineena ja antioksidanttina.
Pidetään turvallisena. Soija-allergikko voi kuitenkin saada oiteita.
Käytetään suklaassa, maitojauheessa, margariinissa, valmisjälkiruokajauheissa, leivonnaisissa, makeisissa, lastenruuissa, salaattikastikkeissa, majoneesissa, jäätelössä, makeisissa.

E220- E228 Sulfiitit
Niitä valmistetaan keinotekoisesti. Käytetään säilöntäaineena, estämään hapettumista ja värimuutoksia.
Haihtuvat rikkiyhdisteet sulfiiteissa aiheuttavat hengitystieoireita, keuhkoputkien supistumista, päänsärkyä, limakalvo-oireita, mahaärsytystä (pahoinvointi, ripuli, turvotus). Aiheuttaa ja pahentaa astmaa, aiheuttaa vakavia yliherkkyysreaktioita (anafylaktinen shokki). Tuhoaa B1- ja E-vitamiinia.
Käytetään kuivatuissa ja sokeroiduissa hedelmissä, hedelmäsäilykkeissä, tuoreissa viinirypäleissä, marmeladissa, hillossa, soseissa, mehuvalmisteissa, limetti- ja sitruunatiivisteissä, virvoitusjuomissa, simassa, siiderissä, oluessa, viinissä, koriviineissä, perunasosejauheissa ja -hiutaleissa, teollisesti kuorituissa perunoissa, vihannes- ja sienisäilykkeissä, kuivatuissa vihannes-, juures- ja sienivalmisteissa, piparjuuritahnoissa- ja valmisteissa, pähkinöissä, manteleissa, sinapissa ja viinietikassa. Ruokien pakkaukseen käytettävässä sellofaanissa on myös sulfiittia. Lisäksi vielä permanenttiaineissa, hiusväreissä, itseruskettavissa aineissa.

E420 Sorbitoli, sorbitolisiirappi
Valmistetaan glukoosista ja tärkkelyksestä syntetisoimalla. Käytetään kosteudensäilyttäjänä, emulgointiaineena, makeutusaineena.
Ylisuurina määrinä yli 30 g lapsilla ja yli 60 g aikuisilla voi aiheuttaa sisäelinkramppeja, ripulia, vatsan turpoamista, vatsakipua. Pitkäaikaiskäytöstä voi seurata kaihi. Muuttaa lääkeaineiden imeytymistä, niin että niistä voi tulla myrkyllisiä tai liian tehokkaita.
Käytetään makeutusvalmisteissa, hilloissa, marmeladissa, soseissa, kahvileivissä, jäätelössä, kuivatuissa hedelmissä, purukumissa, suklaassa, tikkukaramelleissa. Käytetään myös kosmetiikassa muotovaahdossa, sampoissa, suuvesissä, hammastahnassa, hiusten hoitoaineissa sekä pakkasnesteessä.

Lisätietoa löytyy:
Bill Statham: Hyvä paha lisäaine
Lähteenmäki, Nuutinen, Parkkinen: Ravintomme lisäaineet
Pirjo-Liisa Penttilä: Ruoan riskit
Mats-Eric Nilsson: Petos lautasella – tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet?

Saisiko olla geenimanipuloitua ruokaa?

24.3.2010

Ruoka matkaa pitkiä matkoja maatiloilta kauppaan ja sieltä ruokapöytiin. Pitkät kuljetusmatkat ja ruoka-aineiden kerääminen raakana eivät paranna ruokien ulkonäköä tai makua, ihminen kekseliäänä olentona on keksinyt että jos hieman muokattaisiin geenejä, niin ruoka säilyisi hyvänä pitempään ja maistuisikin paremmalta. Lisäksi voisivat vielä sadotkin kasvaa, niin saataisiin muutenkin ylikansoittunut maapallo vielä ruokittuakin. Kysyykö kukaan mikä hinta geenimanipulaatiosta lopulta maksetaan?

Ruuan jalostaminen vaarantaa terveyden

7.12.2009

60-70% viljatuotteista, joita käytämme on raffinoituja eli jalostettuja. Jalostus muuttaa elintarvikkeita niin että niissä olevat ihmiselle hyödylliset aineet kuten kuidut, vitamiinit, mineraalit, hivenaineet ja muut aineet, joista tutkijat eivät välttämättä edes tiedä mitään, otetaan pois. Jalostettuja ruokia ovat valmisruuat. Edellämainittujen vitaaliaineiden hävikki on 50-90% eli se tarkoittaa että valmisruuissa ei ole juurikaan mitään muuta kuin bulkkia eli ihmisen terveydelle hyödytöntä massaa, joka täyttää kyllä vatsan, mutta vaarantaa terveyden.
Jalostaminen ei jää vain ruokaan, vaan myös ruoka-aineiden geenejä muunnellaan, jotta saataisiin tauteja kestäviä lajikkeita ja tuottavampaa lihakarjaa. Tutkijat vakuuttavat että geenimuunneltu ruoka on terveellistä. Onko jossain 20-50-vuotta kestävää tutkimuksellista näyttöä että näin on? Entä kun siirrytään viljelemään geenimuunneltuja lajikkeita ja kasvattamaan geenimanipuloitua karjaa, miten käy alkuperäislajien? Katoavatko ne sukupuuttoon? Syrjäyttävätkö ”paremmat” geenimuunnellut lajikkeet alkuperäiset? Mitä sitten tehdään kun jotain menee pieleen – pysyvästi?
Sitten on vielä kevyttuotteet, joita on kauppojen hyllyt väärällään. Viime aikoina on tullut tietoon että ”kevyt” ei ole synonyymi sanalle ”terveellinen”. Monissa kevyttuotteissa on melkeinpä enemmän lisäaineita kun tuotetta ja monien kevytuotteiden rasvat ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Osa kevyttuotteista on terveydelle haitallisia sisältämiensä lisäaineiden takia ja niiden pitkäaikainen käyttö johtaa sairastumiseen.
Mitä sitten voi syödä? Kuluttaja joutuu olemaan todella tarkkana hankkiessaan ruokaa nykyään. Kotimaiset marjat, vihannekset ja juurekset ovat vielä hyviä ja terveellisiä. Kotimainen liha on syötävää. Kun ostaa peruselintarvikkeita, ei voi mennä kovin pahasti harhaan. Ruuan laittaminen kotona puhtaista, hyvistä raaka-aineista on terveellistä.
Jos olet itse kasvattanut ruokasi, tiedät mitä se sisältää. Jos olet itse poiminut ruokasi luonnosta, tiedät luultavasti mitä se sisältää. Ole tarkkana. Älä usko ihan kaikkea mitä sinulle vakuutetaan.