Archive for the ‘Happi’ Category

Tiesitkö että…

30.11.2010

hengität noin 10 000 litraa ilmaa joka päivä.
On siis väliä sillä, mitä vedät henkeesi. Happi ja puhdas ilma auttavat keuhkoja puhdistumaan ja muukin keho voi paremmin.

Tummat silmänaluset ja ruokavalio

17.10.2010

Ayurvedassa uskotaan että huonot ruokailutottumukset näkyvät kasvoilta, erityisesti tämä koskee silmien seutua. Jos syödään liian nopeasti, nautitaan liikaa kofeiinia ja kylmiä juomia, jätetään aamiainen väliin… tästä seuraa ruuansulatusongelmia ja keho ei pysty ottamaan vastaan ravinteita. Tummat silmänaluset viestivät myös anemiasta, hapen ja unen puutteesta sekä maksan toimintahäiriöistä.
Entäpä hoito:

  • syö ruokasi lämpimänä
  • älä jätä aterioita väliin
  • juo juomasi huoneenlämpöisinä tai lämpiminä
  • syö 1 rkl gheetä tai oliiviöljyä päivässä
  • mene nukkumaan aina samaan aikaan
  • harrasta liikuntaa raittiissa ulkoilmassa
  • mietiskele ja rauhoitu
  • jos vatsan toiminnassa on ongelmia ja vatsanseutu tuntuu kylmältä/viileältä pidä vatsan päällä lämpötyynyä, kuumavesipulloa tai viljahaudetta.
  • pidä huolta maksastasi ( jätä alkoholi ja tupakka + muut maksamyrkyt)
  • käy lääkärissä tutkituttamassa veriarvosi, jos sinulla on anemiaa, lisää ravintoosi C-vitamiinipitoisia hedelmiä ja marjoja sekä rautapitoisia ruoka-aineita
  • tummia silmänalusia voi kokeilla vaalentaa laittamalla raa’asta perunasta tai omenasta leikatut viipaleet tummille alueille. Pidetään 15 min.

Tiedätkö mitä lisäaineita ruuassasi on ja miten ne vaikuttavat sinuun?

22.8.2010

Kuinka moni (ihan oikeasti) lukee tuoteselosteet ruokapakkauksista? Kuinka moni ymmärtää mitä tuoteselosteessa oikeasti lukee?

Tässä muutama ihan tavallinen ruuan lisäaine ja miten se vaikuttaa terveyteesi:

E 412 eli guarkumi
Sitä saadaan intialaisen Cyamopsis tetragonoloba -kasvin siemenistä. Sitä käytetään sakeuttamisaineena, stabilointiaineena ja rasvan korvikkeena. Käytetään myös estämään hiilihydraattien ja kolesterolin imeytymistä.
Pieniä määriä pidetään turvallisina elintarvikkeissa. Liikakäyttö aiheuttaa vatsakramppeja, pahoinvointia, ilmavaivoja, ripulia ja allergista ihottumaa.
Guarkumi on yleensä leipomotuotteissa, hilloissa, jauhoissa, tuorejuustoissa, hyytelöissä, juomissa, vauvanruuissa, kuorrutuksissa, marmelaadissa, jäätelössä, mehuissa. Sitä käytetään myös lääkkeissä tablettien sideaineena, kosmetiikkatuotteissa ja laihdutuspillereissä.

E249- E252 Nitriitit ja nitraatit
Nitriittiä saadaa salpietarin valmistuksen yhteydessä ja sitä voi myös muodostua nitraatista. Käytetään säilöntäaineena ja värin sidosaineena. Antaa lihalle pysyvän punaisen värin reagoidessaa lihan myoglobiiniin kanssa, muuten liha olisi väriltään harmaata.
Muodostaa yhdisteitä amiinien, syljen, ruokien ja kosmetiikkatuotteiden kanssa ja muodostaa karsinogeenisiä nitrosamiineja eli aiheuttaa syöpää ihmisillä. Natriumnitriitin hyväksytty päiväsaanti on 0,2 mg/kg. Lapsilla tämä menee helposti yli. Aiheuttaa nokkosihottumaa, suolistovaivoja, päänsärkyä. Vauvoilla ja pikkulapsilla nitraatti hapettaa veren hemoglobiinin methemoglobiiniksi ja aiheuttaa elimistöön hapenpuutetta.
Käytetään makkaroissa, lihavalmisteissa, lihasäilykkeissä, kalakylmäsäilykkeissä, savukalassa, juustoissa, tulitikuissa, tupakkatuotteissa, kosmetiikkatuotteissa.

E321 Butyylihydroksitolueeni (BHT)
Se on raakaöljyn johdannainen. Käytetään säilöntäaineena ja antioksidanttina. Kehitettiin alunperin kumin ja polttoaineen lisäaineeksi.
Aiheuttaa kroonista nokkosihottumaa, ihotulehduksia, sekä pahentaa jo olemassaolevia ihovaivoja, aiheuttaa myös väsymystä, astmaa, aggressiivista käytöstä, keuhkovaurioita ja -kouristuksia, vaikuttaa lisääntymiskykyyn, aiheuttaa kasvaimia munuaisiin, vatsaan ja maksaan. Nopeuttaa maksan aineenvaihduntaa ja voi vaikuttaa lääkeaineiden imeytymiseen. Haitallinen vesieliöille. Rottakokeissa aiheuttaa syöpää. Ei suositella lapsille.
Käytetään rasvoissa, öljyissä, purukumissa, kalatuotteissa, aamiaismuroissa, oluissa ja mallasjuomissa, salaattikastikkeissa, maito- ja kermajauheissa, perunahiutaleissa, makeisissa ja ruuan pakkaamiseen tarkoitetssa polyeteenikalvossa. Kosmetiikassa sitä käytetään partavaahdossa, vauvaöljyissä, vauvavoiteissa, huulipunissa, rajauskynissä, pakkausmateriaaleissa ja suihkukoneiden polttoaineessa.

E322 Lesitiini
Sitä saadaan soijapavusta. Voi olla peräisin geenimuunnellusta soijasta. Käytetään stabilointiaineena, emulgointiaineena ja antioksidanttina.
Pidetään turvallisena. Soija-allergikko voi kuitenkin saada oiteita.
Käytetään suklaassa, maitojauheessa, margariinissa, valmisjälkiruokajauheissa, leivonnaisissa, makeisissa, lastenruuissa, salaattikastikkeissa, majoneesissa, jäätelössä, makeisissa.

E220- E228 Sulfiitit
Niitä valmistetaan keinotekoisesti. Käytetään säilöntäaineena, estämään hapettumista ja värimuutoksia.
Haihtuvat rikkiyhdisteet sulfiiteissa aiheuttavat hengitystieoireita, keuhkoputkien supistumista, päänsärkyä, limakalvo-oireita, mahaärsytystä (pahoinvointi, ripuli, turvotus). Aiheuttaa ja pahentaa astmaa, aiheuttaa vakavia yliherkkyysreaktioita (anafylaktinen shokki). Tuhoaa B1- ja E-vitamiinia.
Käytetään kuivatuissa ja sokeroiduissa hedelmissä, hedelmäsäilykkeissä, tuoreissa viinirypäleissä, marmeladissa, hillossa, soseissa, mehuvalmisteissa, limetti- ja sitruunatiivisteissä, virvoitusjuomissa, simassa, siiderissä, oluessa, viinissä, koriviineissä, perunasosejauheissa ja -hiutaleissa, teollisesti kuorituissa perunoissa, vihannes- ja sienisäilykkeissä, kuivatuissa vihannes-, juures- ja sienivalmisteissa, piparjuuritahnoissa- ja valmisteissa, pähkinöissä, manteleissa, sinapissa ja viinietikassa. Ruokien pakkaukseen käytettävässä sellofaanissa on myös sulfiittia. Lisäksi vielä permanenttiaineissa, hiusväreissä, itseruskettavissa aineissa.

E420 Sorbitoli, sorbitolisiirappi
Valmistetaan glukoosista ja tärkkelyksestä syntetisoimalla. Käytetään kosteudensäilyttäjänä, emulgointiaineena, makeutusaineena.
Ylisuurina määrinä yli 30 g lapsilla ja yli 60 g aikuisilla voi aiheuttaa sisäelinkramppeja, ripulia, vatsan turpoamista, vatsakipua. Pitkäaikaiskäytöstä voi seurata kaihi. Muuttaa lääkeaineiden imeytymistä, niin että niistä voi tulla myrkyllisiä tai liian tehokkaita.
Käytetään makeutusvalmisteissa, hilloissa, marmeladissa, soseissa, kahvileivissä, jäätelössä, kuivatuissa hedelmissä, purukumissa, suklaassa, tikkukaramelleissa. Käytetään myös kosmetiikassa muotovaahdossa, sampoissa, suuvesissä, hammastahnassa, hiusten hoitoaineissa sekä pakkasnesteessä.

Lisätietoa löytyy:
Bill Statham: Hyvä paha lisäaine
Lähteenmäki, Nuutinen, Parkkinen: Ravintomme lisäaineet
Pirjo-Liisa Penttilä: Ruoan riskit
Mats-Eric Nilsson: Petos lautasella – tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet?

Vapaat happiradikaalit ja syöpä

2.7.2010

Aineenvaihdunta tarvitsee energiaa ja siihen tarvitaan happea. Samalla normaalin aineenvaihdunnan sivutuotteena syntyy kuitenkin haitallisia happiyhdisteitä, joita kutsutaan vapaiksi happiradikaaleiksi. Happiradikaalit reagoivat nopeasti syntyessään ja ensimmäinen asia, jonka kanssa ne joutuvat tekemisiin on solukalvot. Kun solukalvon kimppuun hyökätään sen toiminta häiriintyy ja solu vaurioituu. Pahimmassa tapauksessa happiradikaali voi päästä käsiksi solutuman perintöainekseen ja aiheuttaa siinä muutoksia. Tästä saattaa olla seurauksena solun muuttuminen syöpäsoluksi. Vapaiden happiradikaalien uskotoaan olevan tekemisissä myös muiden sairauksein synnyssä.

Ravitsemus- ja syöpätutkijat ovat molemmat kiinnostuneet siitä miten neutraloita näitä vapaita happiradikaaleja.  Esiin ovat  nousseet antioksidantit, jotka suojaavat soluja vapaiden radikaalien hapettavalta vaikutukselta.

Erityisen tärkeänä pidetään E-vitamiinia ja A-, B6- ja C-vitamiinia, beetakaroteenia ja seleeniä. Parhaiten nämä vaikuttavat saatuna luonnollisesta ravinnosta.

  • E-vitamiinia on kokojyvätuotteissa ja kasvisöljyissä erityisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävissä kasvisöljyissä
  • A-vitamiinia on maksassa, kalanmaksaöljyssä, rasvaisessa kalassa ja maitotuotteissa
  •  B6-vitamiinia on  kalassa, palkokasviessa, täysjyväviljassa, perunoissa, avokadoissa, banaanissa
  • C-vitamiinia on sitrushedelmissä, vihanneksissa, marjoissa
  • beetakaroteenia on keltaisissa, oransseissa, punaisissa ja tumman vihreissä kasviksissa ja hedelmissä
  • seleeniä on parapähkinöissä, sisäelimissä, lihassa, kalassa, täysjyväviljassa ja maidossa.

Lisää vitamiinien lähteitä löydät: Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet

Naurun parantava vaikutus

24.2.2010

Kun naurat puolustussolujen määrä kasvaa. Erityisesti niiden, jotka hyökkäävät kasvaimia ja viruksia vastaan. Gammainterferonin ja B- ja T-solujen määrä kehossa myös lisääntyy. Tästä syystä immuunivaste paranee ja saat paremman suojan tauteja vastaan.
Verenpaine laskee ja veren happipitoisuus nousee, koska hengität syvempään nauraessasi.

Katsele komedioita (jostain syystä vanhat komediat ovat hauskempia), kerro hauskoja juttuja ja vitsejä sekä liiku sellaisten ihmisten seurassa jotka saavat sinut nauramaan.

Päänsärky – milloin on syytä huolestua?

20.2.2010

Päänsärky ei yleensä ole vakavaa, mutta epämiellyttävää se kylläkin on. Yleisiä syitä päänsärylle ovat verisuonten liian nopea supistuminen tai laajeneminen tai kaulan alueen lihasten jännitystilat.
Jos päänsärkyyn liittyy kaksoiskuvia, tajunnan menetys, tajunnan häiriöitä tai päänsärky on hyvin kovaa on syytä huolestua.

Yleensä päänsärkyyn on jokin syy.

Tavallisimmat syyt:
-liikkumattomuus
-hapen puute
-huono ravitsemus
-liian pitkät ruokailuvälit
-veren rasva-arvot koholla (triglyseridit, kolesteroli)
-stressi
-tunne-elämä epätasapainossa
-ruoka-intoleranssit