Archive for the ‘Hartiakipu’ Category

Istumatyöläisen kipupisteet ja levinneisyysalueet

1.12.2010

Kipupisteet löytyvät hartioista, niskasta, rinnasta ja päästä.  Aluksi kipeytyvät hartiat, kun lihaksia kiristää, sitten niska kun päätä ei tarvitse kääntää. Kun hartialihakset venyvät ja selkä köyryynyy, rintalihakset supistuvat ja pahentavat tilannetta. Kun veri ei enää kierrä lihaskireyden takia päähän saakka, alkaa päätä särkeä. Päänsärky voi johtua myös hapen puutteesta, kun istumatyöläinen yleensä istuu myös työmatkat autossa tai muissa kulkuneuvoissa, eikä saa raitista hapekasta ilmaa riitävästi päivittäin.
Istuva työasento takaa sen että takapuoli alkaa levitä ja kun selkä köyristyy vatsapuolella ei lymfanesteet kierrä ja vatsanseutu alkaa myös laajentua. Laajenemiseen on syynä myös se että istuessa ei energiaa juuri kulu ja jonnekinhan sen ruuasta saatavan energian on varastoiduttava. Tämän huomaa jo muutaman vuoden istumatyötä harrastettuaan, keskivartalo alkaa muistuttaa vararengasta tai palloa.

Näiden syiden takia on hyvin tärkeää liikkua raittiissa ulkoilmassa joka päivä ja pitää huolta kunnostaan venyttelemällä ja harrastamalla muutenkin liikuntaa monipuolisesti. Myös pakkaspäivinä ja ei-nyt-niin-huvita -päivinä.

Mainokset

Vyöhyketerapiaa

1.11.2010

Kun olin pieni, mummolla oli tapana hieroa jalkojani. Silloin en tiennyt että kyseessä on vyöhyketerapia.  Minusta oli vain niin mukavaa kun joku näpläsi jalkapohjiani. Tuntui että kaikki maailman vaivat unohtuivat ja tuntui vain niin hyvältä. Edelleenkin minusta on kiva kun jalkapohjiani hierotaan.
Vyöhyketerapiasta on olemassa erilaisia koulukuntia. Periaate lienee kuitenkin kaikilla sama: jalan tiettyjä alueita (vyöhykkeitä) käsittelemällä vaikutetaan kehon eri alueisiin. Ilmeisesti koko ihmisen keho löytyy heijastealueina jalkapohjasta.
Osa vyöhyketerapeuteista käsittelee myös käsiä, korvia ja/tai kehon akupisteitä. Ilmeisesti myös koko kehon vyöhyketerapiaksi kutsuttu hoito on olemassa, kuten myös psykologinen vyöhyketerapia. Osa terapeuteista käyttää peukaloitaan hoitoa tehdessä, osa painelee alueita tikulla tai puikolla. Henkilökohtaisesti pidän kyllä huomattavasti enemmän peukalotekniikasta, kuin hampaat irvessä puikolla jalkapohjiani ruhjovasta sadistisesta terapeutista. Syy tähän on se että hoitava kosketus vapauttaa kehosta endorfiineja, jotka ovat kehon omia kipua lievittäviä aineita. Liian kova kosketus ei myöskään rentouta asiskasta, vaan saa lihakset ja koko kehon jännittymään entistä enemmän. Stressaantunut asiakas kokee lisää stressiä. Tosin stressi laukeaa kyllä kun saa hoitopaikan oven takanaan kiinni ja pääsee kyseisestä terapeutista eroon.
Periaatteessa vyöhyketerapiaa voi käyttää apuna melkein missä hyvänsä vaivassa. On kuitenkin hyvä muistaa että kaikki hoidot eivät tepsi kaikilla samalla tavoin ja itse en menisi vyöhyketerapialla ihan kaikkia vaivoja hoitamaan. Vyöhyketerapiasta voi olla kuitenkin apua stressiperäisiin vaivoihin: unettomuuteen, ummetukseen, päänsärkyyn, flunssiin, ruuansulatusongelmiin, vastustuskyvyn parantamiseen tauteja vastaan ja jopa hartiaseudun jännitystiloihin.
Hoidon jälkeen on hyvä juoda runsaasti vettä ja muistaa tehdä myös itse jotain vaivojensa eteen.

Päänsärky – milloin on syytä huolestua?

20.2.2010

Päänsärky ei yleensä ole vakavaa, mutta epämiellyttävää se kylläkin on. Yleisiä syitä päänsärylle ovat verisuonten liian nopea supistuminen tai laajeneminen tai kaulan alueen lihasten jännitystilat.
Jos päänsärkyyn liittyy kaksoiskuvia, tajunnan menetys, tajunnan häiriöitä tai päänsärky on hyvin kovaa on syytä huolestua.

Yleensä päänsärkyyn on jokin syy.

Tavallisimmat syyt:
-liikkumattomuus
-hapen puute
-huono ravitsemus
-liian pitkät ruokailuvälit
-veren rasva-arvot koholla (triglyseridit, kolesteroli)
-stressi
-tunne-elämä epätasapainossa
-ruoka-intoleranssit

Kipeät hartiat

11.2.2010

Tietokoneen ääressä ei tarvitse istua pitkiä aikoja, hartiat tulevat kipeäksi jo muutaman tunnin sessiosta. Istumatyöläisen ongelmapaikka on yleensä niska-hartiaseutu. Yleisiä oireita ovat lihasjännitys ja -särky. Kun hartiat ja niska jumittuvat oikein kunnolla seuraa päänsärkyä. Myös kädet, ranteet ja sormet voivat puutua.

Väärä istuma- ja työskentelyasento on yleensä syy numero yksi. Hyvänä kakkosena tulee liian pitkä yhtäjaksoinen ruudun tuijottelu. Kolmas syy on yleinen liikkumattomuus, josta aiheutuu heikot lihakset.

Ongelman ratkaisu kannatta aloittaa työpisteen ergonomiasta. Tarkista tuolisi säädöt. Käsien on hyvä olla 90 asteen kulmassa tai alempana, näin et joudu jännittämään hartioita turhaan. Jos työpöytäsi on säädettävä säädä myös sitä tarvittaessa. Jos olet pieni ihminen, voit joutua ottamaan käyttöön pienen jalkarahin jalkojen alle.
Näytön olisi hyvä olla noin 50 cm päässä silmistä. Jos et näe näyttö tältä etäisyydeltä, poikkeapa optikolla tai suurenna fonttia.
Mitä lähempänä hiiri sijaitsee vartaloasi sen parempi. Kyynärpään on hyvä olla vartalon vieressä. Jos joudut kurottamaan hiirtä eteenpäin jännität niska-hartiaseutua. Muista myös hiiri- ja rannetuki, jos työhösi kuluu paljon hiiren käyttöä.
Jos tarvitset paperimuotoista aineistoa työssäsi, aseta paperit telineeseen, niin että ne sijaitsevat näppämistön ja päätteen välimaastossa. Jos joudut katsomaan papereita sivulta pääsi kääntyy kieroon ja se aiheuttaa niskasärkyä.
Tämä on erittäin tärkeää!!! Tee vain 45 min pituisia työskentelyjaksoja yhtäpäätä. Sen jälkeen pidät 15 min tauon. Tauon käytät olkapäiden nosteluun ja pyörittelyyn, rintakehän venyttämiseen, niskan venyttämiseen, käännä päätä puolelta toiselle, laske pää rintaan ja nosta taas suoraan. Muista pyöritellä myös käsiä, tee hiihtoliikkeitä ja ylävartalon kiertoja. Ja jos joku ihmettelee mitä puuhaat, pyydä hänetkin mukaan taukojumppaan. Kun vietät työpäiväsi näin, huomaat eron jo ensimmäisen päivän aikana.

Sitten on vielä jäljellä ne heikot lihakset. On aika lähteä kuntosalille! Varaa aika jo tänään. Kirjoita asia kalenteriisi. Jo puolentunnin lihasharjoittelu päivässä riittää. Muita hyviä liikuntalajeja istumatyöläiselle ovat hiihto, sauvakävely, rullaluisteluhiihto, selkäuinti, jooga, pilates, vatsatanssi,  taistelulajit, nyrkkeily, soutu ja yleensä kaikki lajit joissa tarvitaan molempia käsiä sekä liikutetaan niitä.

Vesijuoksu

5.12.2009

Kun tuntuu että ei oikein mikään liikuntalaji ole kropalle sopiva – kokeile vesijuoksua. Se sopii selkä- ja hartiavaivaisille, jäykkäniskoille ja polvi- sekä lonkkavaivaisille, koska vesi tukee hyvin liikkeitä. Myös laihduttajille vesijuoksu sopii, se on sen verran rankkaa että rasvakin alkaa palaa, varsinkin jos juokset kauemmin kuin 30 min.
Ainoa tarvittava varuste on vesijuoksuvyö. Niitäkin voi lainata monista uimahalleista ja sitten kun sopivantuntuinen vyö löytyy, sellaisen voi käydä urheiluvälineitä myyvästä kaupasta ostamassa itselleen. Sitten vesijuoksua voi harrastaa järvessä, lammessa, uima-altaassa tai ihan missä hyvänsä paikassa, jossa vettä on riittävästi ja pohjavirtausta ei ole liikaa.