Archive for the ‘Ihosyöpä’ Category

Suojaamatonta auringonottoa lapsesta alkaen

13.7.2010

Nykytutkijat väittävät että  aurinkoaltistus ilman aurinkosuojaa ensimmäisten 15 elinvuoden aikana kaksinkertaistaa riskin saada ihosyöpä. Kun auringonottoa jatketaan vielä 20-30 -vuotiaaksi asti ilman suojavoiteita riski saada ihosyöpä on vielä suurempi.  Syövän lisäksi aurinko rypistää ihoa ja aiheuttaa iholle muitakin ikääntymisen merkkejä.

Jep…. meikä on siis todella vaarassa. Olen paahtanut itseäni ilman aurinkosuojaa ensimmäiset 40 vuotta (ja paahto on ollut tumma), sitten keksin solariumit ja siinä meni 15 vuotta (paahto vieläkin tummempi), sen jälkeen kerrottiin että aurinkosta saa ihosyövän. Jätin solariumit ja lopetin auringon ottamisen kasvoille sekä löysin aurinkosuoja-aineet.  Sen jälkeen olen paahtanut itseäni auringossa suoja-aineiden kera viimeiset 10-15 vuotta (paahto keskiruskea). Käyn kerran vuodessa tarkistuttamassa ihosyöpätilanteeni ihotautilääkärillä. Vielä ei ole tärpännyt ihosyövän suhteen. Lääkäri on aina todella huolissaan.
Henkilökohtaisesti uskon että ihosyövän syntymiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin pelkkä aurinkoaltistus. Muutenhan kaikilla ihmisillä olisi ihosyöpä.

Äidinmaito ja D-vitamiini

11.7.2010

Olen aina luullut että äidinmaidossa on KAIKKI mitä vauva tarvitsee. Ainakin asianlaita on ollut näin niin kauan kuin ihmiskunta on maaplaneettaa asuttanut. Rapakon takana ollaan eri mieltä.
Äidinmaidossa on paljon ravintoaineita ja vasta-aineita, joita vastasyntynyt ja hieman vanhempikin vauva tarvitsee selvitäkseen ensimmäiset kuukaudet tässä maailmassa. Äidinmaidosta saa myös aineita, jotka auttavat vauvan aivoja kehittymään ja suojelevat häntä infektioilta, ruuansulatusongelmilta, astmalta ja muilta sairauksilta.
Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä että äidinmaidossa ei ole tarpeeksi D-vitamiinia ja että D-vitamiinia pitäisi alkaa syöttää vauvoille 2 kuukauden iässä. Sen lisäksi suositellaan äidinmaitovastiketta äidinmaidon tilalle kun siinä on 10 kertaa enemmän D-vitamiinia kun äidinmaidossa ja vielä multivitamiinitippoja, jotka sisältävä D-vitamiinia. Syyksi sanotaan että vauva tarvitsee sitä luiden kehittymiseen.

Hmmm….luiden kehittymiseen…vauvalle???? Olen aina luullut että vastasyntyneet ovat melko rustoisia yksilöitä ja että luukudos vähitellen korvaa ruston, murrosiän loppupuolella kun pituuskasvu lakkaa luutuvat sitten viimeisetkin rustot kasvulevyissä. Sen lisäksi olen aina luullut että luu on elävää kudosta, joka uusiutuu koko elämän ajan. Luu siis hajoaa ja uutta luuta muodostuu tilalle. Tähän vaikuttaa se miten luita rasitetaan koko elämän ajan. Olen myös luullut että liiallinen D-vitamiini aiheuttaa luille haittaa. Luuloni ovat peräisin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa käsittelevistä vanhoista ja suhteellisen tuoreista oppikirjoista. Kävin tarkistamassa asian. Ihmisen anatomia ja fysiologia ei ole muuttunut mihinkään vuosien vieriessä.

Onko kukaan ajatellut mitä seuraa liiasta D-vitamiinista vauvalle? Entä seuraukset kun vauva on murrosiässä, aikuinen ja vanha? Onko kukaan huomannut miten paljon ihmisillä on osteoporoosia ja osteopeniaa nykyään? Onko kukaan huomannut miten paljon ihmiset syövät masennuslääkkeitä? Onko kukaan miettinyt D-vitamiinin aineenvaihduntaa ja sitä että auringonvalo voisi olla tärkeää myös ihmisille? Onko kukaan huomannut miten lihavia ihmiset nykyään ovat?

Mitä tulee tietoon. Tämä tieto lähtee hyvin kaukaa esi-isiltä. Tiedän että äidinmaidossa on juuri tarpeeksi D-vitamiinia vauvalle, jos äiti vaan on pitänyt huolta kunnostaan, ruokavaliostaan ja ruokii lasta omalla maidollaan.
Sen lisäksi vauvalla on syntyessään jonkinlainen varasto D-vitamiinia, jonka hän on saanut äidiltään. Tämä varasto on kuitenkin äkkiä käytetty. Auringonvalo on hyvä D-vitamiinin lähde, kuitenkin nykyään kun auringon ihosyöpää aiheuttavaa vaikutusta pelätään hysteerisesti, lapsia ei laiteta ulos aurinkoon. Samoin lapset istutetaan tietokoneen ääreen jo taaperoina ja heitä kuskataan autoilla paikasta toiseen, joten lihakset eivät pääse kehittymään eivätkä luut vahvistumaan. Sitten lapset raahataan Mäkkäriin hampurilaiselle ja heillä syötetään roskaruokaa ja limuja. Lasten annokset ravintoloissa käsittävät yleensä ranskanperunaa ja nakkeja. Ei ole mikään ihme että tarvitaan D-vitamiinilisiä.

Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani ei ollut D-vitamiinilisiä. Äiti imetti minua pari vuotta, nukutti ulkona kesällä ja lapsena sai juoksennella alasti pihalla ilman aurinkorasvoja, lierihattua piti pitää päässä ettei pää ja hartiat pala, muilla paikoilla ei ollut niin väliä. Ulkona oltiinkin aamusta iltaan ja koko ajan liikkeessä. Paljain jaloin juostiin heti kun maa suli ja kengät laitettiin jalkaan kun maahan tuli lumi. Ravinto oli normaalia suomalaista kotiruokaa, maalla ei eineksiä tunnettu. Kaikki ruoka kasvatettiin itse, poimittiin luonnosta tai metsästettiin ja kalastettiin. Ainoastaan suola, kahvi ja sokeri ostettiin kaupasta. Mitä tulee luihini, 30 vuotta sitten minulle suositeltiin D-vitamiinilisää varmuuden vuoksi, en ottanut vastaan. 10-vuotta sitten kävin luuntiheysmittauksessa ja sen mukaan minulla oli tavallista tiheämmät ja kovemmat luut. Kävin vastaavassa mittauksessa uudelleen muutama kuukausi sitten, edelleenkään luissani ei ole mitään vikaa – keskitasoa huomattavasti paremmassa kunnossa. (Mittajaa suositteli minulle D-vitamiini- ja kalsium-valmistetta koska olen ”sitä ikäryhmää”, en ottanut vastaan.) En syö mitään maitovalmisteita, en edes juustoja. En syö eineksiä, joten kartan myös elintarvikkeita, joissa lukee lisätty D-vitamiinia. Minun ainoat D-vitamiininlähteeni ovat aurinko, runsas liikunta ja monipuolinen luonnollinen ruoka (kalaa, lihaa, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, viljoja). Olen hoikka. Olen vanha. Minulla pitäisi kaiken nykyjärjen mukaan olla paha osteoporoosi. Miksei ole?

En kehoita ketään jättämään maitotuotteita syömättä tai luopumaan D-vitamiinilisistään. On ihmisiä, joille ne ovat tarpeen, koska D-vitamiinin tarve ei tule muuten täytettyä liikkumattomuuden, sairauden, aurinkoallergian tai jonkun muun syyn takia. Sen sijaan normaali-ihmisiä kehoitan ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään valintansa sen mukaan.

Ihotyypit ja aurinko

5.7.2010

Typpi 1
Ihonväri: hyvin valkoinen
Reagoi aurinkoon: palaa aina, ei koskaan rusketu
Aurinkosuoja: täyssuoja

Typpi 2
Ihonväri: valkoinen
Reagoi aurinkoon: palaa helposti, ruskettuu hieman
Aurinkosuoja: 35-50

Typpi 3
Ihonväri: vaalea iho
Reagoi aurinkoon: palaa joskus, ruskettuu hitaasti
Aurinkosuoja: 20-35

Typpi 4
Ihonväri: vaalean ruskea tai oliivi-iho
Reagoi aurinkoon: palaa harvoin, ruskettuu helposti
Aurinkosuoja: 10-20

Typpi 5
Ihonväri: ruskea iho
Reagoi aurinkoon: palaa harvoin, ruskettuu helposti tummaksi
Aurinkosuoja: 5-10

Typpi 6
Ihonväri: tumman ruskea tai musta iho
Reagoi aurinkoon: palaa harvoin, ruskettuu aina, hyvin syvä pigmentaatio
Aurinkosuoja 2-5

Ihon väri ei suojaa ihosyövältä. Kaikki ihotyypit, myös 5-6 voivat kehittää melanooman. Suomalaiset ovat yleensä tyyppejä 1-3.
Eri valmistajilla ja eri maittain suojakertoimet vaihtelevat, samoin suojakerroinsuositukset. Valitse suojakerroin omantuntosi mukaan. Jos huono tuuri käy ei edes täyssuoja estä saamasta melanoomaa. Toisaalta aurinko on myös terveellistä…

Mitä rusketus on?

28.2.2010

Iho suojautuu UV-säteilyä vastaan muodostamalla melaniini-nimistä väriainetta. Mitä voimakkaampaa säteily on, sen enemmän melaniinia pitäisi muodostua. Kuitenkin, jos olet hyvin vaaleaihoinen melaniinmuodostus ei ole niin runsasta kuin tummaihoisilla. Melaniini suojaa ihoa ja iho värjäytyy ruskeaksi, kun melaniinihiukkaset alkavat toimia. Ensimmäisinä päivinä kun iho vasta aloittelee melaniinintuotantoaan on olemassa vaara että iho palaa. Ihon palaminen ei ole sama asia kuin ihon ruskettuminen. Vuosia jatkunut ihon polttaminen aiheuttaa sidekudosvaurioita, joista seuraa ihon rypistyminen ja veltostuminen, lisäksi ihon palamnen aiheuttaa ihosolujen DNA:n vaurioita, joista voi seurata ihosyöpä.
Tämän vuoksi auringossa on hyvä oleskella aluksi vain hyvin lyhyitä aikoja. Kun iho tottuu aurinkoon vähitellen sen oma suojamekanismi toimii paremmin. On ihotyyppejä, jotka palavat aina. Heidän pitäisi käyttä koko ajan aurinkosuoja-aineita, joissa on korkeat suojakertoimet.
Kun iho on kerran palanut, mikään jälkihoito ei vähennä enää syöpäriskiä. Jokainen kerta tästä eteenpäin kun iho palaa riski lisääntyy.

Aurinko ja vanheneminen

3.1.2010

Asiantuntijat ovat arvioinneet että noin 80% ihon vanhenemisesta johtuu auringon vaikutuksesta. Auringon ultraviolettisäteily vahingoittaa ihosoluja ja aiheuttaa DNA:han virheitä.
Auringosta siis seuraa ryppyjä, epätasainen ihon väri ja rakenne, ja mahdollisesti myös ihosyöpää. Mitä enemmän auringossa oleillaan sen pahempi se on iholle.
Kun vahinko on tapahtunut, sitä ei voi korjata enää millään. Aino keino on ennaltaehkäisy. Suojaava vaatetus ja kunnon aurinkosuoja. Suojakerroin pitäisi olla vähintään 15, myös talvella.
Herää kysymys miten on D-vitamiinin saannin laita, estääkö jatkuva aurinkosuojan käyttö D-vitamiininmuodostusta? 
Aurinkosuojaa valitessa on hyvä tarkistaa että se toimii sekä UV-A että UV-B säteiltä suojaavasti. Myös silmät on hyvä suojata aurinkolaseilla sekä muistaa suojata lasten pää hatulla, ei tee haittaa aikuisillekaan.

Sitten kävin lukemassa tämän jutun Auringonsuoja-aineet, ihosyöpä ja D-vitamiini ja huomasin miten vähän oikeastaan tiedän mistään mitään. Oli hienoa olla onnellisen tietämätön, tieto lisää tuskaa.

Isot naiset varokaa ihosyöpää

17.12.2009

Australiassa Queenslandin lääketieteellisessä instituutissa on tehty tutkimus, johon osalistui 4865 naista. Puolella heistä oli melanooma ja toinen puoli oli terveitä. Lopputulos tutkimuksesta oli että pitkät, isokokoiset naiset saavat helpommin melanooman kuin pienet ja kapoisat kanssasisaret. Isokokoisten naisten riski sairastua on 30% suurempi.
Yli 50-vuotiailla naisilla riski vielä suurenee.