Archive for the ‘Infektio’ Category

Nokkosrokkoa

20.7.2010

Nokkosista sitä ei saa, kyseessä on osittain perinnöllinen taipumus, osittain  allergia  (25% tapauksista).  Oireet ilmaantuvat nopeasti ja ihottuma muistuttaa nokkosen polttamaa. Tavallisempia aiheuttajia ovat:

  • elintarvikkeet (makeiset, leivonnaiset, pihvit, mehut, punaviini)
  • elintarvikkeiden lisäaineet ( säilytys-, maku- ja väriaineet)
  • lääkkeet (antibiootit, asetyylisalisyylihappo)
  • infektiotaudit
  • yliherkkyys vedelle, lämmölle, auringonvalolle, UV-säteilylle,  kylmälle tai värähtelylle

Joskus tilanne menee vakavaksi, silloin kyseessä on Quincken ödeema. Se muistuttaa nokkosrokkoa, mutta turvotus ja oireet ovat vakavammat. Silmäluomet, huulet, kädet ja jalkaterät turpoavat. Jos turvotus leviää kurkunpäähän ja nieluun tilanteesta tulee hengenvaarallinen.

Mainokset

Äidinmaito ja D-vitamiini

11.7.2010

Olen aina luullut että äidinmaidossa on KAIKKI mitä vauva tarvitsee. Ainakin asianlaita on ollut näin niin kauan kuin ihmiskunta on maaplaneettaa asuttanut. Rapakon takana ollaan eri mieltä.
Äidinmaidossa on paljon ravintoaineita ja vasta-aineita, joita vastasyntynyt ja hieman vanhempikin vauva tarvitsee selvitäkseen ensimmäiset kuukaudet tässä maailmassa. Äidinmaidosta saa myös aineita, jotka auttavat vauvan aivoja kehittymään ja suojelevat häntä infektioilta, ruuansulatusongelmilta, astmalta ja muilta sairauksilta.
Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä että äidinmaidossa ei ole tarpeeksi D-vitamiinia ja että D-vitamiinia pitäisi alkaa syöttää vauvoille 2 kuukauden iässä. Sen lisäksi suositellaan äidinmaitovastiketta äidinmaidon tilalle kun siinä on 10 kertaa enemmän D-vitamiinia kun äidinmaidossa ja vielä multivitamiinitippoja, jotka sisältävä D-vitamiinia. Syyksi sanotaan että vauva tarvitsee sitä luiden kehittymiseen.

Hmmm….luiden kehittymiseen…vauvalle???? Olen aina luullut että vastasyntyneet ovat melko rustoisia yksilöitä ja että luukudos vähitellen korvaa ruston, murrosiän loppupuolella kun pituuskasvu lakkaa luutuvat sitten viimeisetkin rustot kasvulevyissä. Sen lisäksi olen aina luullut että luu on elävää kudosta, joka uusiutuu koko elämän ajan. Luu siis hajoaa ja uutta luuta muodostuu tilalle. Tähän vaikuttaa se miten luita rasitetaan koko elämän ajan. Olen myös luullut että liiallinen D-vitamiini aiheuttaa luille haittaa. Luuloni ovat peräisin ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa käsittelevistä vanhoista ja suhteellisen tuoreista oppikirjoista. Kävin tarkistamassa asian. Ihmisen anatomia ja fysiologia ei ole muuttunut mihinkään vuosien vieriessä.

Onko kukaan ajatellut mitä seuraa liiasta D-vitamiinista vauvalle? Entä seuraukset kun vauva on murrosiässä, aikuinen ja vanha? Onko kukaan huomannut miten paljon ihmisillä on osteoporoosia ja osteopeniaa nykyään? Onko kukaan huomannut miten paljon ihmiset syövät masennuslääkkeitä? Onko kukaan miettinyt D-vitamiinin aineenvaihduntaa ja sitä että auringonvalo voisi olla tärkeää myös ihmisille? Onko kukaan huomannut miten lihavia ihmiset nykyään ovat?

Mitä tulee tietoon. Tämä tieto lähtee hyvin kaukaa esi-isiltä. Tiedän että äidinmaidossa on juuri tarpeeksi D-vitamiinia vauvalle, jos äiti vaan on pitänyt huolta kunnostaan, ruokavaliostaan ja ruokii lasta omalla maidollaan.
Sen lisäksi vauvalla on syntyessään jonkinlainen varasto D-vitamiinia, jonka hän on saanut äidiltään. Tämä varasto on kuitenkin äkkiä käytetty. Auringonvalo on hyvä D-vitamiinin lähde, kuitenkin nykyään kun auringon ihosyöpää aiheuttavaa vaikutusta pelätään hysteerisesti, lapsia ei laiteta ulos aurinkoon. Samoin lapset istutetaan tietokoneen ääreen jo taaperoina ja heitä kuskataan autoilla paikasta toiseen, joten lihakset eivät pääse kehittymään eivätkä luut vahvistumaan. Sitten lapset raahataan Mäkkäriin hampurilaiselle ja heillä syötetään roskaruokaa ja limuja. Lasten annokset ravintoloissa käsittävät yleensä ranskanperunaa ja nakkeja. Ei ole mikään ihme että tarvitaan D-vitamiinilisiä.

Omassa lapsuudessani ja nuoruudessani ei ollut D-vitamiinilisiä. Äiti imetti minua pari vuotta, nukutti ulkona kesällä ja lapsena sai juoksennella alasti pihalla ilman aurinkorasvoja, lierihattua piti pitää päässä ettei pää ja hartiat pala, muilla paikoilla ei ollut niin väliä. Ulkona oltiinkin aamusta iltaan ja koko ajan liikkeessä. Paljain jaloin juostiin heti kun maa suli ja kengät laitettiin jalkaan kun maahan tuli lumi. Ravinto oli normaalia suomalaista kotiruokaa, maalla ei eineksiä tunnettu. Kaikki ruoka kasvatettiin itse, poimittiin luonnosta tai metsästettiin ja kalastettiin. Ainoastaan suola, kahvi ja sokeri ostettiin kaupasta. Mitä tulee luihini, 30 vuotta sitten minulle suositeltiin D-vitamiinilisää varmuuden vuoksi, en ottanut vastaan. 10-vuotta sitten kävin luuntiheysmittauksessa ja sen mukaan minulla oli tavallista tiheämmät ja kovemmat luut. Kävin vastaavassa mittauksessa uudelleen muutama kuukausi sitten, edelleenkään luissani ei ole mitään vikaa – keskitasoa huomattavasti paremmassa kunnossa. (Mittajaa suositteli minulle D-vitamiini- ja kalsium-valmistetta koska olen ”sitä ikäryhmää”, en ottanut vastaan.) En syö mitään maitovalmisteita, en edes juustoja. En syö eineksiä, joten kartan myös elintarvikkeita, joissa lukee lisätty D-vitamiinia. Minun ainoat D-vitamiininlähteeni ovat aurinko, runsas liikunta ja monipuolinen luonnollinen ruoka (kalaa, lihaa, vihanneksia, marjoja, hedelmiä, viljoja). Olen hoikka. Olen vanha. Minulla pitäisi kaiken nykyjärjen mukaan olla paha osteoporoosi. Miksei ole?

En kehoita ketään jättämään maitotuotteita syömättä tai luopumaan D-vitamiinilisistään. On ihmisiä, joille ne ovat tarpeen, koska D-vitamiinin tarve ei tule muuten täytettyä liikkumattomuuden, sairauden, aurinkoallergian tai jonkun muun syyn takia. Sen sijaan normaali-ihmisiä kehoitan ajattelemaan omilla aivoillaan ja tekemään valintansa sen mukaan.

Saatko liikaa vai liian vähän sinkkiä?

28.4.2010

Jos syöt monipuolista luonnollista ruokaa sinulla ei pitäisi olla sinkin puutetta eikä yliannostusta. Kuitenkin nykyään kun mikään ei ole ”luonnollista” sekä sinkin puutos että liikasaanti ovat mahdollisia.

Kuka kärsii sinkin puutteesta?
Keliaatikot…
Raskauden aikana sinkin tarve kasvaa…
Kasvissyöjät, jotka eivät syö lihaa eivätkä maitoa…
Allergikot…
Toipilaat…
Ulostuslääkkeitä jatkuvasti käyttävät…
Ihmiset, joiden juomavesi kulkee kupariputkien kautta…
Yksipuolisesti syövät ihmiset…
Ihmiset, jotka syövät paljon makeaa ja rasvaista ruokaa…
Ihmiset, jotka syövät paljon eineksiä ja raffinoituja elintarvikkeita…
Ihmiset, jotka syövät jatkuvasti rautavalmisteita…
Ihmiset, jotka syövät jatkuvasti kalkkitabletteja…
Ihmiset, joiden ravinto sisältää paljon fytaatteja …
Ihmiset, jotka harrastavat liikaa liikuntaa…

Kuka hyötyy sinkistä?
Kroonisesti sairaat…
Nivelreumapotilaat…
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat…
Fibromyalgiaa sairastavat…
Osteoporoosia sairastavat…
Raskautta haluavat…
MS-tautia sairastavat…
AIDS-potilaat…
Peräpukamista kärsivät…
Vanhukset…

Kuka saa liikaa sinkkiä?
Ihmiset, jotka syövät monia vitamiini- ja hivenainevalmisteita ovat vaarassa saada liikaa sinkkiä…
Ihmiset, jotka eivät noudata lisäravinteiden annosteluohjeita…
Ihmiset, jotka käyttävät useita sinkkivalmisteita yhtä aikaa…
Ihmiset, jotka syövät koko ajan sinkkiä – varmuuden vuoksi…

Sinkin puute aiheuttaa:

  • aamuäreyttä
  • aknea
  • allergisia oireita
  • diabetesriski kasvaa
  • ekseemaa
  • hidastaa haavojen paranemista
  • hiustenlähtöä
  • ihottumaa
  • infektiokierteen (esim. jatkuva flunssa tai nuha)
  • kalsiumin imeytyminen häiriintyy
  • kasvun hidastumista lapsilla
  • kaula, kasvojen ja vatsan alueen ihon veltostumista
  • keskittymiskyvyn puutetta
  • korvien soimista
  • kynsien haurastumista
  • käynnistymis- ja heräämisvaikeuksia aamulla
  • makuaistin ja hajuaistin häiriöitä
  • motorisia häiriöitä
  • näköhäiriöitä
  • psoriasiksen puhkeamisriski kasvaa
  • ruokahaluttomuutta
  • siittiöiden määrä vähenee

Liika sinkki aiheuttaa:

  • suolistoärsytystä
  • pahoinvointia ja oksentelua
  • ripulia
  • hyvän HDL-kolesterolipitoisuuden madaltumista veressä
  • immuunijärjestelmän heikkenemistä
  • Alzheimerin tautia (tutkimusnäyttö ei ole vielä riittäävää)
  • elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen kuparia ja kuparin tarve lisääntyy
  • elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen rautaa ja seuraa anemia

Sinkin luonnollisia lähteitä ovat viljatuotteet, maitovalmisteet ja liha. Naisten saantisuositus on 7-12 mg, miesten 9-15 mg . Raskauden aikana 9 mg ja imetyksen aikana 11 mg. Suomalaiset saavat keskimäärin 13 mg sinkkiä päivässä.

Sinkkivalmisteita ei pidä käyttää kuukautta kauempaa yhteen menoon.
Sinkkivalmisteet otetaan tunti ennen ateriaa tai kaksi tuntia aterian jälkeen.
Rautavalmisteita ei pidä ottaa samanaikaisesti sinkin kanssa.
Antibioottilääkityksen kanssa ei pidä ottaa sinkkiä pariin tuntiin.

Sinkin lähteitä ovat: naudanliha, sianliha, maksa, munat, merenelävät (osterit), juustot, pavut, pähkinät, vehnänalkiot, auringonkukansiemenet.

Siitake -sienen terveysvaikutukset

22.11.2009

Japanissa ja Kiinassa on tutkittu hyvin paljon sieniä ja niiden lääkinnällisiä ominaisuuksia. Siitakesienen on todettu olevan hyväksi allergioissa, sienitulehduksissa, virusinfluenssassa ja nuhakuumeissa. Sienen on todettu ehkäisevän ikääntymistä, suojaavan stressiltä ja uupumukselta. Useissa tutkimuksissa on todettu siitakkeen alentavan kolesterolia ja hankaloittava syöpäsolujen lisääntymistä. Japanissa siitakkeesta eristetään lentiaani-nimistä ainetta, jolla hoidetaan mahasyöpää.

Siitaketta pitää syödä tuoreena 60-160 g/vrk tai kuivattuna 6-16 g/vrk useiden viikkojen ajan että terveyshyötyjä näkyy. Siitaketta viljellään myös Suomessa ja sitä löytyy tuoreena ruokakauppojen vihannesosastoilta sekä kuivattuna joskus maustehyllyjen lähistöltä tai itämaisista ruokatarvikeliikkeistä. Siitake sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kaliumia ja runsaasti sinkkiä.

Infektiot, bakteerit ja myrkytykset

11.11.2009

On niitä muitakin vaaroja kuin sikainfluenssa.  Keittiö tuntuu olevan yksi kodin vaarallisimmista paikoista ja leikkuulauta ja veitset sekä muut keittiövälineet niitä kaikkein vaarallisempia. Eikä kysymys ole nyt haavoista.  Jos kalaa, kanaa ja vihanneksia leikkelee samalla laudalla tulee siirtäneeksi  bakteereja ympäriinsä. Se että veitsen pesee välillä ei riitä, leikkuulaudan vedessä huljuttelukaan ei aina riitä. Ruuanvalmistuksen eri vaiheet olisi hyvä suorittaa yksi kerrallaan ja noudattaa hygieniaa eli ei leikata vihanneksia ja lihaa samalla laudalla eikä samalla veitsellä. Käsiä on syytä pestä aina kun ruoka-aine vaihtuu ja aina kun kädet likaantuvat. Lihat ja kalat on aina kypsennettävä hyvin, eikä niitä saa käsitellä samoilla alueilla missä käsitellään vihanneksia. Myös jääkaapissa ruoka-aineet on pidettävä erillään toisistaan.

Kun kaikki on saatu leikeltyä,  pestään kaikki välineet kiehuvalla vedellä ja annetaan kuivua hyvin ennen seuraavaa käyttökertaa. Mikäli leikkuulauta on hyvin kulunut sen voi hioa jos se on puinen. Näin lautaan ei jää uria, joihin leikattavaa ruokaa jää mätänemään.

Hyvällä hygienialla ja keittiörutiineilla vältetään monet infeltiot, bakteerit ja myrkytykset.