Archive for the ‘Itsemurha’ Category

Milloin masennuksesta tulee vaarallista?

19.11.2010

On olemassa monen asteista masennusta. Ihan normaali ”masis” eli ei-oikein-huvita-tehdä-mitään sekä vaikea masennus, jossa masentunut hautoo itsemurhaa. Tämän skaalan väliin mahtuu kaikenlaista. Joskus masennusta on vaikea erottaa muista oireista ja ongelmista. Masennukseen voi sairastua ihan minkä ikäisenä hyvänsä, myös lapsena. Eniten masennusta on keski-iän loppupuolella. Naisilla enemmän kuin miehillä, tai ehkä naiset hakeutuvat herkemmin hoitoon ja tunnistavat masennuksen. Miehet turvautuvat helpommin alkoholiin, huumeisiin sekä muuhun vaaralliseen itselääkintään ja masennus jää muilta ongelmilta huomaamatta.

Miten erottaa vaarallinen masennus?
Yleensä masennus pahenee pikkuhiljaa hiipimällä ja rajanveto on vaikeaa. Aluksi voi tuntua vain uupumusta ja elämänilo on kadonnut. Siinä vaiheessa kun masentunut ei näe elämällään mitään merkitystä ja alkaa eristäytyä muista ihmisistä päiväkausiksi on aika tehdä jotain. Jos ihminen ei itse osaa hakea apua, on ihan hyvä että läheiset ihmiset puuttuvat asiaan, ennenkuin on liian myöhäistä. Myös ulkopuolinen ihminen voi puuttua asiaan. Avunhuudot on otettava aina vakavasti, hiljaisetkin sellaiset.
Jos masennus on jo itsemurha-asteella ja masentunut uhkaa tehdä itselleen jotain tai läheiset pelkäävät että masentunut saattaa olla itsetuhoinen on syytä ottaa yhteyttä psykiatriseen sairaalaan tai sairaalan psykiatriselle osastolle, mahdollisimman pian. Joskus on kyse vain minuuteista.
Jos masennus ei ole ihan näin pitkällä, hitaampi lähestymistapa kuten terveyskeskus, työterveydenhoito tai yksityinen lääkäriasema on hyvä paikka saada hoito alkuun. Hoidon onnistumiselle on tärkeää että hoidettava on motivoitunut hoitoon, eivätkä oireet ole vielä liian pitkällä. Hyvin usein masentunut saa masennuslääkkeet, jotka auttavat hänet alkuun. Kuitenkin hänelle olisi monissa tapauksissa apua myös psykoterapiasta ja elämänhallinnan opettelusta. Masentunut ei aina ymmärrä täysin omaa tilannettaan ja sen vakavuutta.
Jos läheisesi tai joku tuttavasti kertoo puhelimitse harkitsevansa itsemurhaa tai kuulostaa siltä että hän aikoo tehdä itselleen jotain, on aika toimia heti, vaikka puhelu ei kovin pahalta kuulostaisikaan. Itsemurha on asia, jolla ei koskaan pitäisi vitsailla.

Ruokaa, joka parantaa mielialaa

13.4.2010

Brittitutkimuksen mukaan vain yksi gramma kalaöljyä päivässä (yksi kalaöljykapseli) riittää lievittämään masennusta ja ahdistusta. Tästä taas seuraa se, että elämänhalu lisääntyy ja itsemurha-ajatuksen väistyvät mielestä. Tutkimukseen osallistui 70 koehenkilöä, joita oli hoidettu tuloksetta masennuslääkkeillä.
Saman vaikutuksen saa aikaiseksi kun syö 50-100 g päivässä rasvaista merikalaa kuten lohta, makrilliä tai silliä.
Eniten hyötyä kalasta saa kun sen syö raakana (sushi) tai jos kalan kypsentää höyryttämällä.

Masennus

27.3.2010

Joka toinen nainen ja joka neljäs mies kärsii jossain vaiheessa elämäänsä masennuksesta. Puolet masennuksesta kärsivistä sairastuu siihen uudelleen. Noin 20%:lla masennus on kroonista. Pahimmassa tapauksessa tauti johtaa kuolemaan. Noin 15 % kaikista masentuneista päätyy itsemurhaan.

Kuka sairastuu masennukseen?
Ongelma on monisyinen ja siihen vaikuttavat montet eri tekijät: yksilön haavoittuvuus, hormonaaliset tekijät, elämän tapahtumat ja sosiaalinen ympäristö. Kuitenkaan jos äiti tai isä on masentunut se ei tarkoita sitä että lapsista tulee masentuneita.
Naisten elämää säätelevät hormonaaliset tekijät altistavat naiset masennukselle herkemmin kuin miehet. Kuukautiset, e-pillereiden käyttö, raskaus, synnytys ja vaihdevuodet tekevät naisesta haavoittuvampia ja herkempiä masentumaan.
Masennuksen voi laukaista myös tunne siitä ettei kuulu mihinkään. Rakkauden puute, huomion puute ja yhteiskunnallisen aseman puute voi ajaa ihmisen tilanteeseen, jossa hänestä alkaa tuntua ettei hän kelpaa mihinkään, että ihmiset eivät pidä hänestä ja että hän ei ole tarpeeksi hyvä. Silloin saattaa masennus iskeä.

On kuitenkin tärkeää erottaa alavireisyys aidosta masennuksesta. On ihan normaalia tuntea joskus olevansa alamaissa ja surullinen. Toivottomuuden tunteet, negatiiviset ajatukset ja psyykkinen kipu on myös aivan normaalia. Aina ei ole pakko olla iloinen. Nämä asiat on syytä hyväksyä ja oppia käsittelemään. Asiaa auttaa kun tapaa muita ihmisiä ja ystäviä tai tekee jotain josta pitää. Yleensä muut ihmiset auttavat laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Mistä tunnistaa aidon masennuksen?
Ajatukset ovat hyvin mustia, toivottomia ja usein epärealistisia. Koko elämä tuntuu olevan pielessä, olo on hyvin väsynyt, töitä ei jaksa tehdä, ystäviä ei halua tavata ja seksikään ei maistu. Syyllisyys painaa, asioita vatvotaan mielessä. Vatvominen pahenee ja olo pahenee sitä mukaan. Lehtiä ei jaksa lukea, internet ei kiinnosta, TV:tä ei jaksa seurata kuin muutaman minuutin, ja heti unohtaa mitä katsoi. Masentunut eristäytyy muista, lopettaa asioiden tekemisen, ei pysty tekemään edes yksinkertaisia päätöksiä, vajoaa täyteen passiivisuuteen ja päässä alkavat pyöriä itsemurha-ajatukset.

Jos läheisesi on masentunut, hän ei välttämättä itse jaksa hakea apua. Masennus ei tartu, yritä saada kontakti masentuneeseen ja yritä saada hänet hakemaan apua. Yritä saada masentunut lääkäriin ja terapiaan. Pelkkä masennuslääkkeiden popsiminen ei paranna mitään, yleensä tarvitaan myös terapiaa ja keskustelua. Masennuksen alkusyyt on hyvä saada selville. Yritä saada masentunut läheisesi huolehtimaan itsestään sen verran että hän nukkuu, syö ja hoitaa hygieniansa. Pidä hänet kiinni päivärutiineissa.