Archive for the ‘Jalat’ Category

Vyöhyketerapiaa

1.11.2010

Kun olin pieni, mummolla oli tapana hieroa jalkojani. Silloin en tiennyt että kyseessä on vyöhyketerapia.  Minusta oli vain niin mukavaa kun joku näpläsi jalkapohjiani. Tuntui että kaikki maailman vaivat unohtuivat ja tuntui vain niin hyvältä. Edelleenkin minusta on kiva kun jalkapohjiani hierotaan.
Vyöhyketerapiasta on olemassa erilaisia koulukuntia. Periaate lienee kuitenkin kaikilla sama: jalan tiettyjä alueita (vyöhykkeitä) käsittelemällä vaikutetaan kehon eri alueisiin. Ilmeisesti koko ihmisen keho löytyy heijastealueina jalkapohjasta.
Osa vyöhyketerapeuteista käsittelee myös käsiä, korvia ja/tai kehon akupisteitä. Ilmeisesti myös koko kehon vyöhyketerapiaksi kutsuttu hoito on olemassa, kuten myös psykologinen vyöhyketerapia. Osa terapeuteista käyttää peukaloitaan hoitoa tehdessä, osa painelee alueita tikulla tai puikolla. Henkilökohtaisesti pidän kyllä huomattavasti enemmän peukalotekniikasta, kuin hampaat irvessä puikolla jalkapohjiani ruhjovasta sadistisesta terapeutista. Syy tähän on se että hoitava kosketus vapauttaa kehosta endorfiineja, jotka ovat kehon omia kipua lievittäviä aineita. Liian kova kosketus ei myöskään rentouta asiskasta, vaan saa lihakset ja koko kehon jännittymään entistä enemmän. Stressaantunut asiakas kokee lisää stressiä. Tosin stressi laukeaa kyllä kun saa hoitopaikan oven takanaan kiinni ja pääsee kyseisestä terapeutista eroon.
Periaatteessa vyöhyketerapiaa voi käyttää apuna melkein missä hyvänsä vaivassa. On kuitenkin hyvä muistaa että kaikki hoidot eivät tepsi kaikilla samalla tavoin ja itse en menisi vyöhyketerapialla ihan kaikkia vaivoja hoitamaan. Vyöhyketerapiasta voi olla kuitenkin apua stressiperäisiin vaivoihin: unettomuuteen, ummetukseen, päänsärkyyn, flunssiin, ruuansulatusongelmiin, vastustuskyvyn parantamiseen tauteja vastaan ja jopa hartiaseudun jännitystiloihin.
Hoidon jälkeen on hyvä juoda runsaasti vettä ja muistaa tehdä myös itse jotain vaivojensa eteen.

Mainokset

Mikä on kantapiikki?

29.10.2010

Tämä vaiva sijaitsee jalassa tai jaloissa, tarkemmin sanottuna tietyssä kohdassa, missä jalkapohjan kalvojänne kiinnittyy kantaluuhun kantapään alla.
Yleensä vaiva saa alkunsa jalkaterän virheasennosta (jalkaholvien laskeutuminen) , jolloin kantakalvo joutuu venytyksen kohteeksi. Tämä venytys aiheuttaa sen että kalvojänteen kiinnityskohta kantaluussa joutuu koville.  Kiinnityskohtaan syntyy tästä syystä  jossain vaiheessa tulehdus, joka tuntuu kipuna kantapäässä. Kun tulehdus jatkuu kauemmin kalvojänteen kiinnityskohtaan alkaa muodosua kalsiumkeräytymää (kalkkia). Toinen syy on kantapäätä pehmustavan lihas-rasvakerroksen oheneminen vanhuuden tai alipainon takia. Kolmas syy on ylipaino, joka rasittaa kantapäätä. Neljäs syy on hyvin korkeat kengät jatkuvasti ja pitkäaikaisesti käytettynä – aiheuttavat kalvojänteen supistumista, joka ärsyttää jännetuppea ja aiheuttaa tulehduksen.
Hoidoksi alkuvaiheessa riittää lepo eli rasituksen välttäminen sekä tulehduskipulääke. Jos vaiva ei mene ohi lääkäri voi antaa paikallisesti kortisoniruiskeen, kerran kuussa.
Kun kantapään tulehdus hellittää, on aika aloittaa jalkajumppa ja jalkojen vahvistaminen, muuten vaivasta tulee krooninen eli pysyvä. Jos liikunta ei tunnu hyvältä, kantapäätä voi suojata kantakupilla (pehmuste jalkaterän alle kantapään kohdalle) tai pehmeillä joustavilla pohjallisilla. Myös painosta on huolehdittava eli jos olet ylipainoinen tai alipainoinen pyri normaalipainoa kohti.
Leikkausta tarvitaan harvoin. Kuitenkin jos vaiva äityy todella pahaksi leikkaushoitoon joudutaan turvautumaan. Leikkausarpi tulee jalan sivuun ja joskus joudutaan kalsiumkeräytymän poiston lisäksi myös leikkaamaan kalvojänne. Valitettavasti tulokset eivät aina ole hyvät. Kipu jatkuu melko usein leikkauksen jälkeenkin. Syynä tähän on yleensä se että unohdetaan jalkajumppa ja jalkojen vahvistaminen ja palataan entisiin tapohin.

Vaivaisenluun synty

25.10.2010

Vaivaisenluulla tarkoitetaan (kivuliasta) pattia, joka syntyy isovarpaan juureen jalan sisäreunalle, kun isovarvas kääntyy kohti muita varpaita.
Vaivaisenluu ei ole perinnöllinen vaiva, vaan se syntymiseen tarvitaan tiettyjä tekijöitä. Kenelläkään ei ole perittyä huonoa  lihaskuntoa. Huono lihaskunto johtuu lihasten käyttämättömyydestä.
Syyt:

  1. Heikot jalkateränlihakset (kun jalkoja ei käytetä lihakset heikkenevät)
  2. Laskeutunut poikittaisholvi (kun jalkalihakset heikkenevät jalkojen käyttämättömyydestä johtuen jalkaholvi laskeutuu, syynä voi olla myös ylipaino)
  3. Huonot kengät (liian kapea kenkä, liian korkea kenkä, kengän sisäsivu on kaareva, ei suora)
  4. Tiukat sukat (liian pienet sukat)
  5. Vammat ja onnettomuudet (jalkaterään kohdistuneet iskut, jotka vaurioittavat jänteitä tai lihaksia, aiheuttaen lihasten heikentymistä)

Ennaltaehkäisy:

  1. Jalkajumppa ja jalkojen käyttäminen, paljain jaloin kävely vaihtelevassa maastossa
  2. Sopivat kengät, kengän pohjan sisäsivu suora, ei korkeita korkoja
  3. Tarpeeksi väljät sukat

Kun vaiva on jo tullut:

  1. Jalkajumppa ja jalkaterän lihasten vahvistaminen
  2. Sopivat kengät
  3. Varpaiden asentoa oikaisevat apuvälineet (yölastat, varvastuet, yogatoes)
  4. Hieronta ja varpaiden passiivinen jumppaaminen
  5. Varpikkaat, varvassormikkaat, five fingers

Viimeinen hoitokeino on leikkaus:

Leikkauksia on erilaisia, riippuen vaivan vaikeusasteesta. Leikkauksesta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos jalkaterän lihaksia ei leikkauksen jälkeen vahvisteta ja pidetä huolta isovarpaan liikkuvuudesta. Erityisen tärkeää on hyvät kengät ja jumppa. Pahimmassa tapauksessa leikkauksen jälkeen vaivaisenluuhun jää jatkuva kipu ja luu alkaa kääntyä uudelleen väärään asentoon.

Lihasten käyttämättömyys kostautuu

22.10.2010

Varsinkin kun on kysymys jaloista ja jalkojen lihaksista. Suurin osa jalkavaivoista (ja muistakin vaivoista) johtuu veltoista ja käyttämättömistä lihaksista.
Ihminen on tarkoitettu käyttämään lihaksiaan, nykyelämä ei vain oikein anna siihen mahdollisuutta. Jalkojen kohdalla tilanne on todella paha. Tiet ovat asfaltoituja ja tasaisia, jalkojen lihakset eivät juurikaan saa harjoitusta. Kengät estävät ne vähätkin jalkaterän lihasten liikkeet ja muovaat jaloista pullataikinaa. Jalasta tulee pehmeä ja mukautuva. Kengässä jalalla ei ole tilaa liikkua. Sitten on vielä autot ja muut kulkuvälineet, joita käytetään kun siirrytään paikasta toiseen. Puhumattakaan ylipainosta, joka pahentaa asiaa vielä lisää. Jalat eivät yksinkertaisesti kestä liikkumatonta nykyelämää. Tulee jostain syystä mieleen lastenelokuva Willy…
Milloin jalkalihakset saavat harjoitusta? Kuinka moni tekee illalla tuntikausia jalkajumppaa? Milloin kävelit viimeksi paljain jaloin epätasaisessa maastossa? Milloin ylipäätään käveli viimeksi yli 10 km?
Tiesitkö että…

  • kipu jalkaterissä kertoo usein heikoista jalkalihaksista
  • heikot jalkalihakset aiheuttavat jalkojen asentovirheitä ( vaivaisenluut, laskeutuneet jalkakaaret,  kovettumat, luupiikki kantapäässä jne.)
  • heikot jalkalihakset altistavat  nilkan nyrjähdyksille, akillesjänteen kipeytymiselle ja jopa iskiakselle
  • polvien, lonkkien  ja alaselän kivun syyt voivat löytyä heikoista jalkalihaksista
  • jopa liikuntaa harrastavilla ihmisillä on heikot jalkaterän lihakset, elleivät he ole niitä harjoittaneet
  • hyvät jalkalihakset parantavat liikuntasuoritusta
  • hyvät jalkalihakset ennaltaehkäisevät suonikohjuja ja jalkojen väsymistä
  • hyvät jalkalihakset polttavat rasvaa ja selluliittia ei kerry (kovin paljon)

Miten jalkalihaksia vahvistetaan:

Aloita varovasti.

  • ota kengät pois jaloista
  • kipristä varpaita alaspäin, niin että jalan ”rystyset” näkyvät
  • harota varpaita, niin että saat kunnon välit jokaisen varpaan väliin
  • pyörittele jalkateriä nilkoista molempiin suuntiin
  • kävele jalan päkiällä
  • kävele kantapäillä
  • vietä mahdollisimman paljon aikaa ilman kenkiä
  • istu tai makaa lattialla ja taivuta jalkateriä ylös ja alas, niin että liike tuntuu pohkeissa
  • seiso lattialla ja nouse varpaille ja alas, niin nopeasti kuin pystyt. Tee liike niin että  käännät  jalkateriä ulospäin, eteenpäin ja sisäänpäin vuorotellen.
  • kokeile tasapainolautaa ja muita tasapainoa kehittäviä välineitä
  • kokeile ”hansikas”-kenkiä (esim. vibram fivefingers) tai lenkkareita, jotka ovat ”epätasapainotetut”.
  • kerää rannalta sileitä litteitä kiviä. Tee niistä itsellesi kävelypolku ja kävele sillä paljain jaloin. Harjoittaa jalkaterän lihaksia.
  • tee töissä taukojumpan lisäksi myös jalkajumppaa

Jalkojen kotihoitoa

15.9.2010

Jalkojen päivittäinen hoito käsittää jalkojen pesun aamuin ja illoin.  Pesun jälkeen jalat kuivataan hyvin, varpaanvälejä unohtamatta.  Kuivauksen jälkeen jalkoihin  laitetaan jalkavoide ja jos jalat hikoilevat voi ripotella talkkia, erityisesti varpaanvälit ovat tärkeät.  Sitten laitetaan puhtaat sukat jalkaan. Yöllä voi käyttää hieman väljempiä yösukkia, jos jalat palelevat helposti.
Jalkojen kynnet kasvavat talvisaikaan yleensä hieman hitaammin kuin kesällä, joten kynsien leikkausväli voi vaihdella viikosta-kolmeen viikkoon. Varpaankynnet on hyvä leikata vähintään kerran kuussa. Vanhemmiten kynsien kasvu hidastuu ja väliä voi pidentää hieman.

Ammattilaisen suorittama jalkahoito on tarpeen kun itse ei enää jaksa tai pysty huolehtimaan jaloistaan. Silloin jalkahoidossa käydään noin 3 viikon välein. Osa jalkahoitajista tekee myös kotikäyntejä tarvittaessa.

Jos jalkoihin tulee ongelmia, kovettumia, känsiä, syyliä, kynnet kasvavat sisäänpäin, sieni rehottaa tai jotain outoa mistä et tiedä mitä se on tai mitä sille voi tehdä. Pistäydy jalkahoitajalla.

Jos jaloissa ei ole mitään ihmeempää vikaa jalkahoito 2-3 kuukauden välein on suositeltavaa, muutoin jalkahoitajan ohjeistuksen mukaan.

Jalkasieni, kynsisieni ja Ayurveda

31.7.2010

Jalkasienen hoitoon ayurvedassa käytetään oreganoöljyä. Sitä voi ostaa valmiina luontaistuotekaupoista tai tehdä itse liottamalla oreganon lehtiä seesamiöljyssä.
Oreganoöljyä laitetaan puhtaisiin, pestyihin ja kuivattuihin jalkoihin jalkasieni-alueelle kolmesti päivässä kunnes sieni häviää. Kynsisientä hoidettaessa pidä kynsi mahdollisimman lyhyenä ja ohuena, poista päivittäin kynnen alle kertyvä sienimassa. Suihkauta sitten kynnen alle oreganoöljyä 3 kertaa päivässä. Kun kynsi kasvaa sieniosuus kasvaa hiljalleen pois. Kuinka nopeasti tämä tapahtuu riippuu kynnen kasvunopeudesta. Isovarpaan kynsi uusiutuu noin 1-2 vuodessa, muiden varpaiden kynnet nopeammin.
Kokeilin itse oreganoöljyä kynsisieneen (pikkuvarpaassa) ja ihmeekseni kynsisieni parantui noin puolen vuoden hoidon jälkeen. Ongelmaksi muodostui oreganon haju jaloissa, joka houkutteli kissoja ja koiria nuolemaan varpaitani ja pureksimaan sukkiani.

Mitä jalkasi kertovat sinusta kun istut?

20.6.2010

Tämä testi koskee naisten jalkoja ja niiden karua kertomaa. Toki miehetkin voivat testin tehdä. Katso mitä istuma-asentosi kertoo sinusta:

Mitä jalkasi kertovat sinusta?

Testi on leikkimielinen ja sitä ei pidä ottaa liian tosissaan…

Tavallisimmat sydänsairaudet

21.5.2010

Sydäninfarkti
Äkillinen tila, joka usein johtuu siitä että verisuoneen tulee tukos. Tukos taas johtuu verisuonten rasvoittumisesta, joka on tulehduksellinen tila. Tukos estää veren pääsyn sydämeen ja hapenpuute aiheuttaa sydänlihaksessa solukuoleman. Sydäninfarkti voi seurata myös verisuonikrampista ja häiriöistä veren hyytymisessä. Sydäninfarkti on yleisin kuolinsyy länsimaissa.
Oireet: Äkillinen rintakipu, joka säteilee vasempaan käteen, selkään, kaulaan ja hampaisiin ja jatkuu yhtä kovana vähintään 20 min. Naisilla oireena voi olla vain väsymystä, hengästymistä, pahoinvointia ja huimausta. Silti tilanne on ihan yhtä vakava. Hankkiudu heti sairaalaan!

Rasitusrintakipu, sydänkouristus (angina pectoris)
Sydän ei saa tarpeeksi verta johtuen sepelvaltimon rasvoittumisesta.
Oireet: Kovia kramppimaisia rintakipuja rasituksessa ja hengästymistä.

Sydämen vajaatoiminta
Sydämen kyky pumpata verta on heikentynyt
Oireet: Väsymys ja hengästyminen on tavallista. Vaikeassa tapauksessa jaloissa (nilkat, jalkaterät ja sääret) on turvotusta.

Eteisvärinä
Häiriö sydämen rytmissä. Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö.
Oireet: Pulssi on epäsäännöllinen ja oireena voi olla myös väsymystä ja hengästymistä.

Korkea verenpaine
Verenpaineen pitäisi pysyä alle 140/90. Jos olet jo saanut sydäninfarktin, sinulle on tehty sydänleikkaus, sinulla on diabetes tai munuaissairaus verenpaineesi olisi hyvä olle alle 130/80. Normaali verenpaine on 125/75.

Onko sulla vahvat jalat?

29.4.2010

Helppo testi, jolla voi testata jalkojen lihasvoimia. Tarvitse tuolin ja kellon, jossa on sekuntiviisari tai ajanottokellon tai metronomin.
Seiso tuolin edessä jalat lantionlevyisessä haara-asennossa. Taivuta polvia kunnes peppu osuu tuoliin. Jos pelkäät että testistä tulee helppo, koska olet niin hyväkuntoinen, ota avuksi käsipainot, naisille 10 kg ja miehille 20 kg. Tarkoitus on taivuttaa polvia tahtiin: sekunti ylös ja sekunti alas. Siinä vaiheessa kun et enää pysy tahdissa on aika lopettaa laskeminen.

Testitulokset:
20-29 vuotta
Enemmän kuin 35 = Erinomaista!
25-35 = Hyvä!
10-24 = Keskitasoa!
3-9 = Heikko!
alle 3 = Huono!

30-39 vuotta
Enemmän kuin 32 = Erinomaista!
22-32 = Hyvä!
9-21 = Keskitasoa!
2-8 = Heikko!
alle 2 = Huono!

40-49 vuotta
Enemmän kuin 27 = Erinomaista!
18-27 = Hyvä!
8-17 = Keskitasoa!
1-7 = Heikko!
alle 1 = Huono!

50-59 vuotta
Enemmän kuin 22 = Erinomaista!
15-22 = Hyvä!
7-14 = Keskitasoa!
0-6 = Heikko!
alle 0 = Huono!

Lentosukat

23.2.2010

Hyvä varuste pitkillä ja hieman lyhyemmilläkin lentomatkoilla on lentosukat.  Nykyihmiset kun viettävät liikkumatonta elämää ja heidän verenkiertonsa ei oikein heikon lihaskunnon takia jaksa kiertää jaloissa niinkuin pitäisi – avuksi tulevat lentosukat.
Niiden tarkoitus on estää jalkojen turvotusta sekä lymfanesteen (imuneste) ja veren patoutumista alaraajoihin. Tästä veren pakkautumisesta jalkoihin voi olla seurauksena veritulppa alaraajassa. Lentosukat ennaltaehkäisevät veritulppia noin 65% tapauksista, eivät siis kaikissa.
Lentosukkien lisäksi kannattaa harrastaa liikuntaa koneessa eli pyöritellä jalkateriä, kävellä hieman, juoda vettä ja välttää alkoholia.

Lentosukkien oikea käyttö on myös tärkeää. Ne laitetaan jalkaa aamulla heti herättyä. Mielellään niin että jalat ovat olleet hetken ylöspäin, jotta laskimot tyhjenevät.
Oikea koko on tärkeä, lentosukka pitää istua napakasti, mutta se ei saa puristaa. Lentosukka on tiukimmillaan nilkan alueella ja paine kevenee varren mukana ylöspäin. Tarkista että lentosukka ei purista varren suusta. Liian tiukka lentosukka voi aiheuttaa veritulpan polven seutuun.

Väsyneet ja raskaat jalat

10.2.2010

Jos työpäivä kuluu enimmäkseen jalkojen päällä, jalat ehkä jaksavat nuorena hyvin, mutta vanhemmiten ne ovat illalla jo todella väsyneet ja raskaat.
Mikäli mahdollista lepuuta jalkoja työpäivän aikana nostamalla ne ylös. Yleensä tämä ei ole mahdollista kuin tauoilla, joten käytä ne hyväksesi.
Opettele käyttämään tukisukkia, verisuonesi kiittävät sinua, kun tulet vanhaksi. Tukisukka voi aluksi tuntua ahdistavalta, mutta kyllä siihen tottuu. Suonikohjut sitten vanhempana ahdistavat vielä enemmän, jos et totutellut tukisukkiin. Valitse oikea koko, tukisukan pitää tuntua napakalta, mutta se ei saa puristaa liikaa. Jos läskit tursuvat tukisukan varresta, tukisukka on liian kireä. Jos tukisukka rullautuu itsekseen päivän aikana nilkkaan, se on liian löysä.
Jos käytät korkokenkiä koko työpäivän, potkaise ne edes tauoilla pois jaloista ja hiero jalkoja. Kävele jonkun aikaa ilman korkokenkiä ja venytä pohkeita.
Illalla kun tulet kotiin ota jalkakylpy tai vaihtokylpyjä. Hiero jalkojasi tai yritä saada joku muu tekemään sinulle jalkahieronta. Jumpaa jalkoja ja varpaita. Nosta jalat ylös.
Pidä huolta jalkojen lihaksista, pelkkä paikallaan seisominen ei riitä jalkalihaksille, ne tarvitsevat myös liikuntaa. Vahvistuta jalkalihaksia kuntosalilla ja lisää jalkojen verenkiertoa kävelemällä epätasaisessa maastossa. Uinti tekee jaloille myös hyvää.
Käy säännöllisesti jalkahoidossa. Kokeile vyöhyketerapiaa. Kokeile jalkojen verenkiertoa vilkastuttavia voiteita.
Kokeile lenkkareita, joiden pohja on epätasainen, jalkalihakset saavat enemmän jumppaa.