Archive for the ‘Jalkojen hoito’ Category

Vyöhyketerapiaa

1.11.2010

Kun olin pieni, mummolla oli tapana hieroa jalkojani. Silloin en tiennyt että kyseessä on vyöhyketerapia.  Minusta oli vain niin mukavaa kun joku näpläsi jalkapohjiani. Tuntui että kaikki maailman vaivat unohtuivat ja tuntui vain niin hyvältä. Edelleenkin minusta on kiva kun jalkapohjiani hierotaan.
Vyöhyketerapiasta on olemassa erilaisia koulukuntia. Periaate lienee kuitenkin kaikilla sama: jalan tiettyjä alueita (vyöhykkeitä) käsittelemällä vaikutetaan kehon eri alueisiin. Ilmeisesti koko ihmisen keho löytyy heijastealueina jalkapohjasta.
Osa vyöhyketerapeuteista käsittelee myös käsiä, korvia ja/tai kehon akupisteitä. Ilmeisesti myös koko kehon vyöhyketerapiaksi kutsuttu hoito on olemassa, kuten myös psykologinen vyöhyketerapia. Osa terapeuteista käyttää peukaloitaan hoitoa tehdessä, osa painelee alueita tikulla tai puikolla. Henkilökohtaisesti pidän kyllä huomattavasti enemmän peukalotekniikasta, kuin hampaat irvessä puikolla jalkapohjiani ruhjovasta sadistisesta terapeutista. Syy tähän on se että hoitava kosketus vapauttaa kehosta endorfiineja, jotka ovat kehon omia kipua lievittäviä aineita. Liian kova kosketus ei myöskään rentouta asiskasta, vaan saa lihakset ja koko kehon jännittymään entistä enemmän. Stressaantunut asiakas kokee lisää stressiä. Tosin stressi laukeaa kyllä kun saa hoitopaikan oven takanaan kiinni ja pääsee kyseisestä terapeutista eroon.
Periaatteessa vyöhyketerapiaa voi käyttää apuna melkein missä hyvänsä vaivassa. On kuitenkin hyvä muistaa että kaikki hoidot eivät tepsi kaikilla samalla tavoin ja itse en menisi vyöhyketerapialla ihan kaikkia vaivoja hoitamaan. Vyöhyketerapiasta voi olla kuitenkin apua stressiperäisiin vaivoihin: unettomuuteen, ummetukseen, päänsärkyyn, flunssiin, ruuansulatusongelmiin, vastustuskyvyn parantamiseen tauteja vastaan ja jopa hartiaseudun jännitystiloihin.
Hoidon jälkeen on hyvä juoda runsaasti vettä ja muistaa tehdä myös itse jotain vaivojensa eteen.

Mikä on kantapiikki?

29.10.2010

Tämä vaiva sijaitsee jalassa tai jaloissa, tarkemmin sanottuna tietyssä kohdassa, missä jalkapohjan kalvojänne kiinnittyy kantaluuhun kantapään alla.
Yleensä vaiva saa alkunsa jalkaterän virheasennosta (jalkaholvien laskeutuminen) , jolloin kantakalvo joutuu venytyksen kohteeksi. Tämä venytys aiheuttaa sen että kalvojänteen kiinnityskohta kantaluussa joutuu koville.  Kiinnityskohtaan syntyy tästä syystä  jossain vaiheessa tulehdus, joka tuntuu kipuna kantapäässä. Kun tulehdus jatkuu kauemmin kalvojänteen kiinnityskohtaan alkaa muodosua kalsiumkeräytymää (kalkkia). Toinen syy on kantapäätä pehmustavan lihas-rasvakerroksen oheneminen vanhuuden tai alipainon takia. Kolmas syy on ylipaino, joka rasittaa kantapäätä. Neljäs syy on hyvin korkeat kengät jatkuvasti ja pitkäaikaisesti käytettynä – aiheuttavat kalvojänteen supistumista, joka ärsyttää jännetuppea ja aiheuttaa tulehduksen.
Hoidoksi alkuvaiheessa riittää lepo eli rasituksen välttäminen sekä tulehduskipulääke. Jos vaiva ei mene ohi lääkäri voi antaa paikallisesti kortisoniruiskeen, kerran kuussa.
Kun kantapään tulehdus hellittää, on aika aloittaa jalkajumppa ja jalkojen vahvistaminen, muuten vaivasta tulee krooninen eli pysyvä. Jos liikunta ei tunnu hyvältä, kantapäätä voi suojata kantakupilla (pehmuste jalkaterän alle kantapään kohdalle) tai pehmeillä joustavilla pohjallisilla. Myös painosta on huolehdittava eli jos olet ylipainoinen tai alipainoinen pyri normaalipainoa kohti.
Leikkausta tarvitaan harvoin. Kuitenkin jos vaiva äityy todella pahaksi leikkaushoitoon joudutaan turvautumaan. Leikkausarpi tulee jalan sivuun ja joskus joudutaan kalsiumkeräytymän poiston lisäksi myös leikkaamaan kalvojänne. Valitettavasti tulokset eivät aina ole hyvät. Kipu jatkuu melko usein leikkauksen jälkeenkin. Syynä tähän on yleensä se että unohdetaan jalkajumppa ja jalkojen vahvistaminen ja palataan entisiin tapohin.

Vaivaisenluun synty

25.10.2010

Vaivaisenluulla tarkoitetaan (kivuliasta) pattia, joka syntyy isovarpaan juureen jalan sisäreunalle, kun isovarvas kääntyy kohti muita varpaita.
Vaivaisenluu ei ole perinnöllinen vaiva, vaan se syntymiseen tarvitaan tiettyjä tekijöitä. Kenelläkään ei ole perittyä huonoa  lihaskuntoa. Huono lihaskunto johtuu lihasten käyttämättömyydestä.
Syyt:

  1. Heikot jalkateränlihakset (kun jalkoja ei käytetä lihakset heikkenevät)
  2. Laskeutunut poikittaisholvi (kun jalkalihakset heikkenevät jalkojen käyttämättömyydestä johtuen jalkaholvi laskeutuu, syynä voi olla myös ylipaino)
  3. Huonot kengät (liian kapea kenkä, liian korkea kenkä, kengän sisäsivu on kaareva, ei suora)
  4. Tiukat sukat (liian pienet sukat)
  5. Vammat ja onnettomuudet (jalkaterään kohdistuneet iskut, jotka vaurioittavat jänteitä tai lihaksia, aiheuttaen lihasten heikentymistä)

Ennaltaehkäisy:

  1. Jalkajumppa ja jalkojen käyttäminen, paljain jaloin kävely vaihtelevassa maastossa
  2. Sopivat kengät, kengän pohjan sisäsivu suora, ei korkeita korkoja
  3. Tarpeeksi väljät sukat

Kun vaiva on jo tullut:

  1. Jalkajumppa ja jalkaterän lihasten vahvistaminen
  2. Sopivat kengät
  3. Varpaiden asentoa oikaisevat apuvälineet (yölastat, varvastuet, yogatoes)
  4. Hieronta ja varpaiden passiivinen jumppaaminen
  5. Varpikkaat, varvassormikkaat, five fingers

Viimeinen hoitokeino on leikkaus:

Leikkauksia on erilaisia, riippuen vaivan vaikeusasteesta. Leikkauksesta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä, jos jalkaterän lihaksia ei leikkauksen jälkeen vahvisteta ja pidetä huolta isovarpaan liikkuvuudesta. Erityisen tärkeää on hyvät kengät ja jumppa. Pahimmassa tapauksessa leikkauksen jälkeen vaivaisenluuhun jää jatkuva kipu ja luu alkaa kääntyä uudelleen väärään asentoon.

Jalkojen kotihoitoa

15.9.2010

Jalkojen päivittäinen hoito käsittää jalkojen pesun aamuin ja illoin.  Pesun jälkeen jalat kuivataan hyvin, varpaanvälejä unohtamatta.  Kuivauksen jälkeen jalkoihin  laitetaan jalkavoide ja jos jalat hikoilevat voi ripotella talkkia, erityisesti varpaanvälit ovat tärkeät.  Sitten laitetaan puhtaat sukat jalkaan. Yöllä voi käyttää hieman väljempiä yösukkia, jos jalat palelevat helposti.
Jalkojen kynnet kasvavat talvisaikaan yleensä hieman hitaammin kuin kesällä, joten kynsien leikkausväli voi vaihdella viikosta-kolmeen viikkoon. Varpaankynnet on hyvä leikata vähintään kerran kuussa. Vanhemmiten kynsien kasvu hidastuu ja väliä voi pidentää hieman.

Ammattilaisen suorittama jalkahoito on tarpeen kun itse ei enää jaksa tai pysty huolehtimaan jaloistaan. Silloin jalkahoidossa käydään noin 3 viikon välein. Osa jalkahoitajista tekee myös kotikäyntejä tarvittaessa.

Jos jalkoihin tulee ongelmia, kovettumia, känsiä, syyliä, kynnet kasvavat sisäänpäin, sieni rehottaa tai jotain outoa mistä et tiedä mitä se on tai mitä sille voi tehdä. Pistäydy jalkahoitajalla.

Jos jaloissa ei ole mitään ihmeempää vikaa jalkahoito 2-3 kuukauden välein on suositeltavaa, muutoin jalkahoitajan ohjeistuksen mukaan.

Lentosukat

23.2.2010

Hyvä varuste pitkillä ja hieman lyhyemmilläkin lentomatkoilla on lentosukat.  Nykyihmiset kun viettävät liikkumatonta elämää ja heidän verenkiertonsa ei oikein heikon lihaskunnon takia jaksa kiertää jaloissa niinkuin pitäisi – avuksi tulevat lentosukat.
Niiden tarkoitus on estää jalkojen turvotusta sekä lymfanesteen (imuneste) ja veren patoutumista alaraajoihin. Tästä veren pakkautumisesta jalkoihin voi olla seurauksena veritulppa alaraajassa. Lentosukat ennaltaehkäisevät veritulppia noin 65% tapauksista, eivät siis kaikissa.
Lentosukkien lisäksi kannattaa harrastaa liikuntaa koneessa eli pyöritellä jalkateriä, kävellä hieman, juoda vettä ja välttää alkoholia.

Lentosukkien oikea käyttö on myös tärkeää. Ne laitetaan jalkaa aamulla heti herättyä. Mielellään niin että jalat ovat olleet hetken ylöspäin, jotta laskimot tyhjenevät.
Oikea koko on tärkeä, lentosukka pitää istua napakasti, mutta se ei saa puristaa. Lentosukka on tiukimmillaan nilkan alueella ja paine kevenee varren mukana ylöspäin. Tarkista että lentosukka ei purista varren suusta. Liian tiukka lentosukka voi aiheuttaa veritulpan polven seutuun.