Archive for the ‘Kaamosmasennus’ Category

Lapsillakin on kaamosmasennusta

26.9.2010

Kaamosmasennustaipumus alkaa jo hyvin nuorena. Suomalaistutkimuksen mukaan 60-90% koululaisista kärsii talvisaikaan masennusaoireista. Oireet alkavat helpottaa helmikuussa kun valon määrä alkaa lisääntyä.
Kaamosmasennustaipumus säilyy noin 30% siitä kärsivistä aikuisuuteen asti. Oireisiin on syytä siis kiinnittää huomiota jo lapsuudessa ja pyrkiä talvisaikaan viettämään edes välitunnit ulkona valossa ja raittiissa ilmassa. Liikunta helpottaa kaamosmasennusta, samoin valo. Kirkasvalolamppujen asetaminen luokkahuoneisiin voisi myös auttaa asiaa tai kirkasvalolampun hankkiminen kotiin, jos kaamosmasennustaipumus on todettu.

Valoa elämään

24.6.2010

Valoa mitataan yksiköllä nimeltä lux. Sana on latinaa ja tarkoittaa valoa.
Aurinkoisella ilmalla on mitattu jopa 70 000 luxia. Pilvisenä päivänä vain 5 000 luxia. Toimistossa on yleensä vain 200 luxia ja kotona hämärässä voi olla vain 15 luxia.
Kuinka paljon ihminen tarvitsee luxeja ja miksi? Hyvä päiväsaldo luonnonvaloa on 1 000 luxia per tunti. Valo nimittäin auttaa vastustamaan kaamosmasennusta (SAD, seasonal affective disorder), piristää ja lisää seksiviettiä.
Hyvä syy miksi ruoka- ja kahvitauot on hyvä viettää ulkosalla aurinkoisella ilmalla ja muutenkin liikkua paljon ulkona.
Kirkasvalolampuista voi hakea lisäluxeja talvisaikaan, kun aurinko ei Suomessa enää luxeja anteliaasti jaa. Moniin toimistoihin ja työpaikoille on asennettu kirkasvalolamppuja piristämään väsyneitä ja masentuneita työntekijöitä.

Asiaa auttaisi myös jos väsyneet ja masentuneet työntekijät nukkuisivat tarpeeksi, liikkuisivat ulkoilmassa 2-3 tuntia päivässä  ja opettelisivat laittamaan itselleen terveellistä ruokaa…

SAD eli Kaamosmasennus

28.2.2010

SAD-lyhenne tulee sanoista Seasonal Affective Disorder (”kausipainotteinen häiriö”). Suomeksi tämä tila on käännetty kaamosmasennukseksi.
Oireet ovat pahimmillaan vuoden pimeimpään aikaan loka-marraskuussa ja/tai tammi-helmikuussa. Kaamosmasennuksesta kärsii tyypillisimmmin 20-40 -vuotias nainen, myös miehet voivat sairastua. Oireita ovat alavireisyys, apattisuus, alakuloisuus, väsymys, voimakas unentarve, makeannälkä (suklaanhimo, karkinhimo, makeanhimo) ja aikakäsityksen hämärtyminen. Muusta masennuksesta kaamosmasennuksen erottaa mm. siitä että unettomuutta tai ruokahaluttomuutta ei esiinny, päinvastoin kaamosmasennuspotilas nukkuisi vuorokauden ympäriinsä ja söisi mitä hyvänsä hiilihydraattipitoista ja mahdollisimman paljon.

Mikä auttaa?
Valo ja liikunta. Parasta apua tuo päivänvalo. Pilviselläkin päivällä valomäärä on 5 000 -10 000 luxia talvella ja kesällä 50 000 luxia. Jos siihen on mahdollisuus päivän valoisat tunnit on hyvä käyttää ulkona kävelyyn.
Jos varaa on, kirkasvalolampun ostaminen auttaa myös. Valohoidon voimakkuus pitäisi olla yli 5 000 luxia. Joten vertaile ostaessasi kirkasvalolamppuja.
Valohoidon annostelussa on oltava tarkkana, muuten unirytmi saattaa häiriintyä. Valohoitoa ei pidä myöskään ottaa tuntitolkulla joka päivä. Asiantuntijat suosittelevat 2 tunnin hoitoa päivänvalolampulla aamuisin heti herättyä. Yleensä vaiva helpottaa muutaman päivän päästä. Hoitoa kannattaa kuitenkin jatkaa noin 2 viikkoa.
Hoitoa ei kannata päivänvalolampulla ottaa ennaltaehkäisevässä mielessä, asiaa kokeilleena tiedän että unirytmi menee sekaisin. Hoitoa ei myöskään kannata jatkaa yli 2 viikkoa, myös silloin unirytmi sekoaa.  Itselleni paras aika hoitoon on ollut keskipäivä, joka luonnostaan on valoisin aika päivässä.
Huom! Valohoito solariumilla tai voimakkaalla sähkö- tai led-valolla ei auta.