Archive for the ‘Kalaöljy’ Category

Kalan syönti ehkäisee astmaa

16.9.2010

Australialaistutkijat Australiassa ja ruotsalaistutkijat Ruotissa ovat päätyneet samaan lopputulokseen, tutkiessaan astman syntyy vaikuttavia tekijöitä. Kun ruokavalioon lisättiin kalaa, joka sisältää omega-3-rasvahappoja todettiin sen suojaavan niin allergioilta kuin astmalta.
Tutkimus ei kerro, paraneeko astma jos syö rasvaista kalaa. Jokainen voi tehdä omia kokeilujaan kotona. Joka tapauksessa ennaltaehkäisynä pitäisi toimia.

Liikunta ja kalaöljy

24.8.2010

Kentuckyn Yliopistossa tutkittiin parikymppisiä miehiä ja naisia, jotka harrastivat liikuntaa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten kalaöljy vaikuttaa liikunnan jälkeiseen lihaskipuun. Valitettavasti kalaöljy ei estänyt lihaksien kipeytymistä.
Tähän pitäisi kai sanoa ”no pain, no gain” eli jos lihasten halutaan vahvistuvan, se käy vain kivun kautta. Toisaalta kovasta kivusta tietää koska on treenannut liikaa. Ja jos lihaksissa tai missään ei tunnu miltään, liian vähän.

Omega-3 ja ientulehdus

22.8.2010

Omega-3-rasvahappo kalaöljyssä taistelee ientulehdusta vastaan, tälläinen tieto selvisi Marquette Univeristyn tutkimuksissa Milwaukeessa. Tehokas annostus oli 3 grammaa päivittäin kahdeksan viikon ajan. Tutkimus tehtiin kalaöljykapseleissa, ei suoraan kalasta saatavalla kalaöljyllä.
Lohessa, ruijanpallaksessa ja tonnikalassa on myös omega-3:a.
Henkilökohtainen mielipiteeni on että 3 g kalaöljyä päivittäin 2 kuukauden ajan on LIIAN PALJON. Jos sinulla ei ole korkeaa kolesterolia (sitä pahaa kolesterolia) ja pahasti rasvoittuneita verisuonia, vähempikin riittää. Muuten käy niin että veri ohenee liikaa ja siitä seuraa verenvuotoja, joita on hankala saada tyrehtymään, kun veri ei hyydy. Ientulehdus voi helpottaa, mutta seurauksena on vertavuotavat ikenet.
Kapseleiden sijaan voi nauttia ihan oikeaa kalaa kerran pari viikossa.

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Raskaana olevat naiset ja kala

26.5.2010

Asiantuntijat ovat asiaa tutkineet ja havainneet että raskaana oleva nainen, joka syö noin 100g kalaa viikossa synnyttään harvemmin ennenaikaisesti, kuin nainen, joka ei syö kalaa tai syö harvoin kalaa.
Omega-3-rasvahapot säätelevät raskaudenaikaista hormonitoimintaa ja auttavat synnytyksessä.
Naisten pitää kuitenkin miettiä mitä kalaa he syövät, etteivät saa liiallista annosta elohopeaa elimistöönsä, koska se vahingoittaa sikiötä. Elohopeapitoisia kaloja ovat järvitaimen, hai, tonnikala, miekkakala, purjekala, makrilli, hauki ja muut pitkäikäiset kalat.
Siksi kannattaa pysytellä kaloissa, joiden elohopeapitoisuus on pieni: tilapia, lohi, seiti, monni ja muut nopeakasvuiset kalat.
Katkarapujen ja muiden merenelävien kohdalla olisi hyvä tietää mistä ne ovat peräisin. Saastuneissa vesissä kasvaneet  merenelävät ovat saastuneet ja sisältävät paljon raskasmetalleja, joihin elohopeakin kuuluu.

Vaikuta itse sydämesi terveyteen

23.5.2010

Nykymaailmassa on se hyvä puoli että omaan terveyteensä voi itse vaikuttaa hyvinkin paljon. Sydämelle on hyväksi:

  • syö joka päivä vähintään 500 g vihanneksia ja hedelmiä
  • kävele itsesi hikeen joka päivä (vähintään 30 min ajan)
  • syö rasvaista kalaa, joka sisältää omega-3-rasvahappoja vähintään 3 kertaa viikossa
  • vaihda punainen liha riistan lihaan, biisoniin, strutsiin, poroon tai hirvenlihaan, syö enintään 500 g lihaa viikossa, vähemmänkin voi syödä
  • lopeta tupakointi
  • vähennä alkoholinkäyttöä tai lopeta kokonaan
  • pidä huolta verenpaineestasi ja kolesteroliarvoistasi
  • tarkkaile painoasi ja erityisesti vyötärönseutua

Litteä vatsa 10 viikossa

6.5.2010

Vaikka ikää tulee lisää se ei tarkoita sitä etteikö vatsanseudulle voi tehdä mitään. Älä hyväksy vatsamakkaroita, ne eivät liity ikääntymiseen mitenkään. Sen sijaan ne liittyvät hyvin paljon elintapoihin.

  1. Liiku joka päivä, vähintään 1 tunti, enemmänkin saa liikkua. Kävely on hyvästä, muukin liikunta kelpaa
  2. Aloita jooga, pilates, qi gong (chikung) tai tai-chi, 1-2 kertaa viikossa.
  3. Sano ei valkoiselle leivälle ja pullalle. Jos tuntuu pikkunälkää ota ruisleipä tai kokojyväleipä ja vain 1-2 viipaletta. Jos vieläkin hiukoo syö tuoreita vihanneksia,  hedelmiä ja marjoja.
  4. Sano ei pikkupurtavalle (snaksit). Jos mieli tekee jotain mussuttaa syö 3-4 pähkinää, ei enempää.
  5. Tee taukojumppaa töissä, vähintään 3-5 krt/päivässä.
  6. Lisää ravintoosi inkivääriä, kurkumaa, rasvaista kalaa ja valkosipulia. Nämä kaikki taistelevat tulehdusta vastaan.
  7. Syö paljon vihreää. Vähintään 5 annosta kasviksia päivässä eli noin 500 g. (100g/annos)
  8. Tee vatsalihasliikkeitä kun katsot TV:tä. Muista että jos TV on auki, on aika tehdä vatsajumppa.
  9. Juo teetä. Erityisesti vihreää teetä. Pelkkää vihreää teetä, ei sokeria, ei maitoa tai makeutusaineita. Voit myös kokeilla rooibosteetä  tai yrttiteitä, jos vihreä tee maistuu aluksi liian karvaalta.
  10. Harjoittele hyvää ryhtiä, kun kävelet, istut, seisot. Muista ryhti. Vedä hartiat taakse, oikaise selkä, vatsa sisään, rinta ulos.

Suklaa ja finnit

2.5.2010

Jo vuosia on yritetty todistaa että suklaasta tulee finnejä ja sitten että siitä ei tule finnejä. Sillävälin kun tutkijat kiistelevät kumpi on totuus, vai onko kumpikaan, kerron oman näkemykseni asiaan.
Jos ihmisellä on rasvainen iho, se tarkoittaa sitä että hän erittää enemmän rasvaa kuin ihminen, jolla on kuiva iho. Jos ihminen, jolla on rasvainen iho syö rasvaisia ruokia, hänen ihonsa erittää lisää rasvaa. Kuivaihoisen iho taas voi paremmin, toisaalta hän taas saattaa varastoida rasvan jonnekin muualle kehoonsa.
Pelkästään rasva ei aiheuta finnejä, rasva aiheuttaa mustapäitä, jos rasva on ns. kovaa rasvaa. Kalaöljyt ja kasvisöljyt eivät aiheuta mustapäitä. Kun tämä kova rasva muhii aikansa ihohuokosissa, se saattaa ärsyttää ihohuokosta tai ehkä ihohuokoseen pääsee jostain bakteereita. Seuraa tulehdus ja silloin on kysymyksessä finni.
Siispä, jos sinulla on rasvainen iho, syö vain maltillisesti suklaata. Se ei sinällään aiheuta finnejä, mutta voi johtaa finnien kehittymiseen.
Finnien kehittymiseen vaikuttavat myös hormonaaliset seikat ja se kuinka herkästi kenenkin iho reagoi hormonaalisiin muutoksiin, joten suklaata yksin ei voi pitää syyllisenä.

Lihottaako rasva?

30.4.2010

Riippuu rasvasta. Kaikissa rasvoissa on yhtä paljon energiaa suhteessa rasvan painoon, kuitenkin kaikki rasvat eivät varastoidu kehoon samalla tavalla.
Elimistö hyödyntää kasvi- ja kalaöljyjä 10% paremmin kuin eläinperäisiä kovia rasvoja. Monityydyttymättömät rasvat siis käytetään hyväksi paremmin. Tyydyttynyt rasva kelpaa paremmin elimistölle vararavintovarastoksi, eli se kertyy läskiksi vyötärölle, lantiolle ja reisiin.
Lihomisessa ei kuitenkaan ole kyse pelkästään rasvasta, vaan ruuan määrästä. Syöt mitä hyvänsä liikaa, niin lihot. Jos et kuluta tarpeeksi energiaa suhteessa syömisiisi – lihot. Niin se vain on.

Suomalaiset ja D-vitamiini

15.4.2010

Viime talvina monissa julkaisuissa on mainittu että suomalaiset eivät saa tarpeeksi D-vitamiinia talvella (lokakuu-huhtikuu).  Katseltuani lapsia en ole huomannut kenelläkään riisitautia, sen sijaan aikuisilla tuntuu olevan osteoporoosia, jonka arvellaan johtuvan puutteellisesta D-vitamiinin saannista (???).
Luontaisesti D-vitamiinia saadaan elimistöön auringonvalosta, maitotuotteista ja rasvaisesta kalasta. Kuitenkin kaikkialla kehoitetaan nauttimaan D-vitamiinia tabletteina talviaikaan.

Tutkitaan asiaa…
D-vitamiinin saanti mitataan kansainvälisellä yksiköllä (ky). Yksi mikrogramma (μm) D3-vitamiinia vastaan 40 ky D-vitamiinia.

D-vitamiinin päivittäinen saantisuositus RDA:n mukaan on alle 50-vuotiaille 200 ky (5 μm), 51-70-vuotiaille 400 ky (10 μm) ja yli 70-vuotiaille 600 ky (15 μm).

Jos D-vitamiinia haluaa auringosta, noin 15 minuutin oleskelu auringossa päivässä riittää ja kas kummaa elimistö myös varastoi D-vitamiinia talven varalle. Auringosta ei voi saada liikaa D-vitamiinia, sillä kun elimistön oma D-vitamiinivarasto on täynnä, elimistö alkaa tuottaa D-vitamiinin sijaan lumisterolia, joka on in-aktiivinen rasva-aine.
Jos aurinko ei ole sinun juttusi, vaikka ihan ilmainen D-vitamiinilähde onkin, niin syödään sitten D-vitamiini ruuasta:
D-vitamiinia on 100 g:ssa seuraavia elintarvikkeita:

  • silakka 17,1 μm
  • lahna 13,8 μm
  • kanttarelli 12,8 μm
  • muikku 12,7 μm
  • lohi 12,5 μm
  • ahven 8,5 μm
  • sillisäilyke 8,3 μm
  • kirjolohi 7,3 μm
  • margariini 7 μm
  • voi-kasvisöljyseos 40% 7 μm
  • hauki 6,7 μm

Näyttää siltä että jos oleskelee hieman auringossa ja syö edes 100 g jotain ed. ruuista ei ole mitään hätää D-vitamiinin saannin suhteen.

Entäpäs liikasaanti?
Liiallinen D-vitamiinin saanti on haitallista. Päivittäiset 1000 – 2000 ky:n annokset aiheuttavat sen että luusto haurastuu ja kalsiumia alkaa kertyä pehmytkudoksiin (sydän, munuaiset, verisuonten seinämät), muita ongelmia ovat sydämen rytmihäiriöt, oksentelu, pahoinvointi, ripuli, ummetus, voimakas väsymys, tajunnan häiriöt. Tablettien sijaan olisi hyvä syödä vaikkapa kalaa, ettei saisi osteoporoosia ja kuolisi munuais-, sydän- tai verisuonitauteihin.

Uusimpien tutkimusten mukaan liiallinen D-vitamiinin saanti suhteessa muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantiin, saattaa aiheuttaa kyseisiä ”sivuvaikutuksia” jo paljon pienemmilläkin annoksilla, mikäli runsas D-vitamiinin käyttö on jatkunut pitkään.

Ruokaa, joka parantaa mielialaa

13.4.2010

Brittitutkimuksen mukaan vain yksi gramma kalaöljyä päivässä (yksi kalaöljykapseli) riittää lievittämään masennusta ja ahdistusta. Tästä taas seuraa se, että elämänhalu lisääntyy ja itsemurha-ajatuksen väistyvät mielestä. Tutkimukseen osallistui 70 koehenkilöä, joita oli hoidettu tuloksetta masennuslääkkeillä.
Saman vaikutuksen saa aikaiseksi kun syö 50-100 g päivässä rasvaista merikalaa kuten lohta, makrilliä tai silliä.
Eniten hyötyä kalasta saa kun sen syö raakana (sushi) tai jos kalan kypsentää höyryttämällä.

Piilorasva lihottaa

2.3.2010

Taas yksi hyvä syy välttää eineksiä ja syödä enemmän kalaa ja kasviksia. Tutkimusten mukaan tyydyttyneet rasvat lihottavat enemmän kuin monityydyttymättömät rasvat (kalaöljyt ja kasvisrasvat). Ihmisen elimistö pilkkoo monityydyttymättömiä rasvoja paremmin kuin tyydyttyneitä. Tämä tarkoittaa sitä että kala- ja kasvisperäiset rasvahapot käsitellään elimistössä nopeammin pois ja käytetään nopeammin hyödyksi. Tyydyttyneet rasvahapot taas kertyvät helposti rasvakudokseen varastorasvaksi.

Miten verenpaineen saa alas kuukaudessa?

22.2.2010
  1. Laihduta 5-10 kg. Aloita tänään. (Tämä kohta vain jos sinulla on ylipainoa.) Mittaa vyötärön ympäryksesi, jos olet nainen ja se on yli 80 cm sinulla on ylipainoa, jos olet mies ja se on yli 90 cm, sinulla on ylipainoa.
  2. Vähennä suolankäyttöä.  Yhdessä teelusikallisessa on 5 g suolaa. Ihminen tarvitsee suolaa vain 1 g päivässä.  Korvaa suola ruuissa muilla  mausteilla.
  3. Liiku 45-60 min päivässä kävelemällä, pyöräilemällä, hiihtämällä tai uimalla.  Lihaksia kehittävät lajit kuten kehonrakennus ja painonnosto ovat liian yksipuolisia laskeakseen verenpainetta. Pidä liikunta monipuolisena.
  4. Syö kaksi valkosipulinkynttä päivässä tai vastaava määrä valkosipulikuoriloita, joissa on tuoretta valkosipulia. Painotus sanalla TUORE.
  5. Syö rasvaista kalaa 2 kertaa viikossa tai nauti kalaöljykuoriloita päivittäin.
  6. Vähennä alkoholinkäyttöä. Paras olisi jos lopettaisit sen kokonaan.
  7. Vaihda voi kasvisrasvavalmisteeseen tai ihan kasvisöljyyn/kasvislevitteeseen. Vähäsuolaiseen ja vähärasvaiseen kasvisrasvavalmisteeseen/levitteeseen. Tarkista suolatilanne rasvan tuoteselosteesta. Vertaile rasvoja kaupassa. Ota se vähäsuolaisin.
  8. Syö paljon kasviksia. 500 g päivässä on tavoite. Jos et saa niitä muuten alas, juo ne mehuna. Punajuurimehu laskee verenpainetta. Pyri syömään kasvikset tuoreina, ei pakasteina.
  9. Noudata terveitä elämäntapoja muutenkin.

Kun teet kaikki listassa mainitut asiat, verenpaineesi pitäisi olla kuukauden päästä tästä päivästä matalampi. Jos teet vain  yhden tai kaksi kohtaa, verenpaineesi laskee vain 1-10  mmHg riippuen siitä minkä kohdan valitsit.. 

Jos haluat että verenpaineesi jää hyvälle matalammalle tasolle korjaa elintapasi pysyvästi. Lipahdus silloin tällöin ei tuhoa elämää,  mutta jatkuva itsensä pahoinpitely ei tee kenellekään hyvää. Rakasta itseäsi ja hoida itsesi kuntoon!

Nivelrikko

8.2.2010

40% :lla 40-vuotiaista on jonkinasteinen nivelrikko. Prosenttiluku nousee samaa tahtia iän kanssa. Kipuja on 60%:lla. Suurin osa (75%) nivelrikosta kärsivistä on naisia.
Mistä nivelrikko johtuu? Ylipaino, lihasten huono kunto, liikkumattomuus, virheellinen nivelten kuormitus, nivelvammat ja -tulehdukset.
Mistä nivelrikon alkamisen huomaa? Aamujäykkyyttä nivelissä, liikeratojen supistumista, tulehduksia ja lopuksi kipua, kun nivelrusto vaurioituu.
Mikä on tyypillinen alue? Polvet, lonkkanivelet sekä sormien kärkinivelet. Myös muilla nivelalueilla voi olla nivelrikkoa.
Miten hoidetaan? Liikuntaa niin paljon kuin kivut ja fyysiset esteet antavat myötä. Ruokavalioon glukosamiinia sisältäviä ruokia, tuoretta inkivääriä, avokadoa, soijaa, nokkosta, vihersimpukkaa, hainrustoa, kalaöljyjä, valkosipulia, piimaata. Särkyyn parasetamolia. Kun särky on jatkuvaa on aika lähteä keinonivel-leikkaukseen.

Ihon ikääntyminen

8.2.2010

Ihon ikääntymistä edistää:

  • UV-säteily
  • ilmansaasteet
  • tupakka
  • alkoholi
  • huumeet
  • huono ravitsemus
  • ihonhoidon laiminlyönti
  • liikkumattomuus
  • liiallinen liikunta
  • stressi
  • nukkumattomuus, valvominen
  • murehtiminen ja huolien vatvominen

Ihoa nuorentaa:

  • soija
  • C-vitamiini
  • E-vitamiini
  • tee (valkoinen, vihreä)
  • viinirypäleen siemenet
  • tomaatit
  • kalat ja kalaöljyt
  • estrogeeni
  • kohtuullinen liikunta
  • ihon hoitaminen
  • nukkuminen, erityisesti klo 21.00-5.oo välinen aika
  • positiivisuus, iloinen mieli