Archive for the ‘Kasvissyönti’ Category

Lovastatiini vastaan kasvissyönti – kolesteroli laskee kummalla?

3.9.2010

American Medical Associationin tutkimuksen mukaan kuitupitoinen kasvisruokavalio, johon kuuluu soijaproteiinia, munakoisoa ja manteleita voi vähentää kolesterolitasoja yhtä paljon kuin statiinit. Tutkimuksessa ryhmä miehiä ja naisia, joilla oli korkeat kolesteroliarvot pudotti kuukaudessa  huonoa LDL-kolesterolia keskimäärin 28,6%  Vertailuryhmä otti lovastatiinia (Suomessa reseptilääke Lovacol, Lovastatin) joka päivä myös kuukauden ajan.  Lovastatiniryhmä pudotti LDL-kolesteroliaan  30,9%.

Tämä on hyvä uutinen niille, jotka eivät siedä statiineja tai haluavat luonnollisen lähestymistavan kolesterolin alentamiseen.

Mainokset

Laihduttaako veden juominen?

27.8.2010

Tottakai. Vedessä, johon ei ole lisätty mitään, ei ole yhtään kaloria.
Jos verrataan ihmisiä, jotka juovat sokeripitoisia juomia ja niitä jotka juovat keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuja juomia ja niitä ihmisiä, jotka juovat pelkkää vettä. Minkä ryhmän luulet laihtuvan?
Myös ”veden syöminen” laihduttaa. Tällä tarkoitan vesipohjaisia keittoja.
Jos vielä lisätään ”vettä myllyyn”, niin keitot, joissa on kasviksia laihduttavat enemmän kuin keitot, joissa kasviksia ei ole yhtään.
Toisaalta pelkkien keittojen syöminen käy pitemmän päälle tylsäksi ja tekee ravinnosta yksipuolista, vaikka omistaisit ”500 keittoa” -nimisen keittokirjan. Keittoruoka kerran pari viikossa riittää pitämään painoa kurissa, jos muut elämäntavat ovat kunnossa.

Ruokavalio haastaa kolesterolilääkkeet

1.7.2010

Toronton Yliopistolla St Michaelin sairaalassa on testattu vapaaehtoisilla koehenkilöillä ravinnon vaikutusta LDL-kolesteroliin.
Tutkimuksessa ihmisiä rohkaistiin pysymään siinä painossa missä he ovat, jotta painon lasku ei vaikuttaisi kolesteroliarvoja madaltavasti ja testitulos olisi mahdollisimman luotettava. (Jos paino putoaa, myös kolesteroliarvot muuttuvat.)
Tutkimus kesti kaksi viikkoa. Tyypillinen ateria tällä dieetillä oli kuitupitoinen, sisälsi soijaa ja muita kasvisperäisiä proteiineja koostuen soijaleikkeleistä, kasvisterolimargariinista, kokojyväkauraleivästä, papukeitosta, hedelmistä ja manteleista.
Mitä tapahtui? LDL-kolesteroli (se ”paha” kolesteroli) laski 30%. Tulos oli lähes sama kuin kolesterolilääkityksellä kahdessa viikossa.

Mitä tästä voi päätellä? Voit syödä joko lääkkeitä tai siirtyä kasvisruokavalioon, molemmat laskevat kolesterolia. Homman vitsi on se että kumpaakin joutuu tekemään koko loppuelämän. Kumpi on parempi ja edullisempi valinta?

Saatko liikaa vai liian vähän sinkkiä?

28.4.2010

Jos syöt monipuolista luonnollista ruokaa sinulla ei pitäisi olla sinkin puutetta eikä yliannostusta. Kuitenkin nykyään kun mikään ei ole ”luonnollista” sekä sinkin puutos että liikasaanti ovat mahdollisia.

Kuka kärsii sinkin puutteesta?
Keliaatikot…
Raskauden aikana sinkin tarve kasvaa…
Kasvissyöjät, jotka eivät syö lihaa eivätkä maitoa…
Allergikot…
Toipilaat…
Ulostuslääkkeitä jatkuvasti käyttävät…
Ihmiset, joiden juomavesi kulkee kupariputkien kautta…
Yksipuolisesti syövät ihmiset…
Ihmiset, jotka syövät paljon makeaa ja rasvaista ruokaa…
Ihmiset, jotka syövät paljon eineksiä ja raffinoituja elintarvikkeita…
Ihmiset, jotka syövät jatkuvasti rautavalmisteita…
Ihmiset, jotka syövät jatkuvasti kalkkitabletteja…
Ihmiset, joiden ravinto sisältää paljon fytaatteja …
Ihmiset, jotka harrastavat liikaa liikuntaa…

Kuka hyötyy sinkistä?
Kroonisesti sairaat…
Nivelreumapotilaat…
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat…
Fibromyalgiaa sairastavat…
Osteoporoosia sairastavat…
Raskautta haluavat…
MS-tautia sairastavat…
AIDS-potilaat…
Peräpukamista kärsivät…
Vanhukset…

Kuka saa liikaa sinkkiä?
Ihmiset, jotka syövät monia vitamiini- ja hivenainevalmisteita ovat vaarassa saada liikaa sinkkiä…
Ihmiset, jotka eivät noudata lisäravinteiden annosteluohjeita…
Ihmiset, jotka käyttävät useita sinkkivalmisteita yhtä aikaa…
Ihmiset, jotka syövät koko ajan sinkkiä – varmuuden vuoksi…

Sinkin puute aiheuttaa:

  • aamuäreyttä
  • aknea
  • allergisia oireita
  • diabetesriski kasvaa
  • ekseemaa
  • hidastaa haavojen paranemista
  • hiustenlähtöä
  • ihottumaa
  • infektiokierteen (esim. jatkuva flunssa tai nuha)
  • kalsiumin imeytyminen häiriintyy
  • kasvun hidastumista lapsilla
  • kaula, kasvojen ja vatsan alueen ihon veltostumista
  • keskittymiskyvyn puutetta
  • korvien soimista
  • kynsien haurastumista
  • käynnistymis- ja heräämisvaikeuksia aamulla
  • makuaistin ja hajuaistin häiriöitä
  • motorisia häiriöitä
  • näköhäiriöitä
  • psoriasiksen puhkeamisriski kasvaa
  • ruokahaluttomuutta
  • siittiöiden määrä vähenee

Liika sinkki aiheuttaa:

  • suolistoärsytystä
  • pahoinvointia ja oksentelua
  • ripulia
  • hyvän HDL-kolesterolipitoisuuden madaltumista veressä
  • immuunijärjestelmän heikkenemistä
  • Alzheimerin tautia (tutkimusnäyttö ei ole vielä riittäävää)
  • elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen kuparia ja kuparin tarve lisääntyy
  • elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen rautaa ja seuraa anemia

Sinkin luonnollisia lähteitä ovat viljatuotteet, maitovalmisteet ja liha. Naisten saantisuositus on 7-12 mg, miesten 9-15 mg . Raskauden aikana 9 mg ja imetyksen aikana 11 mg. Suomalaiset saavat keskimäärin 13 mg sinkkiä päivässä.

Sinkkivalmisteita ei pidä käyttää kuukautta kauempaa yhteen menoon.
Sinkkivalmisteet otetaan tunti ennen ateriaa tai kaksi tuntia aterian jälkeen.
Rautavalmisteita ei pidä ottaa samanaikaisesti sinkin kanssa.
Antibioottilääkityksen kanssa ei pidä ottaa sinkkiä pariin tuntiin.

Sinkin lähteitä ovat: naudanliha, sianliha, maksa, munat, merenelävät (osterit), juustot, pavut, pähkinät, vehnänalkiot, auringonkukansiemenet.

Miksi kasvissyöjät elävät kauemmin kuin lihansyöjät?

7.11.2009

Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan kasvissyöjillä on pienempi BMI-arvo kuin lihansyöjillä, lisäksi kasvissyöjät syövät enemmän kuituja, ja vähemmän huonoja rasvoja sekä saavat ruokavaliostaan vähemmän kolesterolia kuin lihansyöjät.
Tutkimus koski aitoja kasvissyöjiä, ei karkkia, limsaa ja pullaa mussuttavia mukamas-kasvissyöjiä.

Vihanneksia merestä

6.9.2009

Japanissa käytetään paljon merilevää. Se sisältää paljon jodia, jota tarvitaan kilpirauhasen toimintaan ja kehitykseen. Se sopii myös vegaaneille ja kasvissyöjille, jotka eivät käytä maitotuotteita jodin lähteeksi. Merilevässä on  kalsiumia, kuparia,  rautaa, sinkkiä,  seleeniä,  magnesiumia, kaliumia, joitakin B-ryhmän vitamiineja ja beetakaroteenia sekä pieniä määriä omega-3-rasvahappoja. Nämä auttavat aivojen ja silmien kehitystä, suojelevat sydäntä ja verenkiertoa ja pitävät yllä immuunipuolustusta ja hermostoa.

Lisäksi on tutkimuksia, joista selviää että japanilaisilla naisilla on vähemmän rintasyöpää. Arvellaan että se johtuu merilevän sisältämästä jodista ja seleenistä. Muutoin merilevä olisi aivan ihanteellista ruokaa paitsi että  sen suolapitoisuus on hyvin korkea. Siitä ei ole haittaa jos merilevää ei käytä suuria määriä, eikä lisää ruokaan suolaa.

  • Dulse on Atlantilla kasvavaa merilevää. Se täytyy liottaa ennen käyttöä. Sopii keittoihin, pastakastikkeeseen ja salaatteihin. Sitä voi myös paahtaa uunissa ja käyttää jauheena ruokiin sekä koristeeksi.
  • Kombu ja Wakame ovat leveälehtisiä merileviä  ja kasvavat suurina metsinä meren pohjassa. Kombu on yleensä perusaine japanilaisessa keitossa ja wakamea käytetään miso-keitossa. Jos lisäät wakamea kuivien papujen keitinveteen niistä tulee helpommin sulavia.
  • Nori on makein näistä levistä. Sitä on yleensä myytävänä kuivattuna hiutaleina tai levynä. Sitä voi ostaa valmiiksi paahdettuna ja käyttää sushin (sushi on riisikäärö, joka on täytetty kalalla, vihannessuikaleilla, pikkelsillä, wasabilla ja/ tai kananmunalla) käärimiseen. Hiutaleita voi käyttää keittoihin, salaattiin ja uppopaistetuihin ruokiin. Siitä voi leipoa myös leipää.