Archive for the ‘Ruoka’ Category

Miten saada vitamiinit säilymään ruuassa?

1.9.2010
  • Paras konsti on syödä ruoka mahdollisimman tuoreena. Kaikki käsittelyt hävittävät vitamiineja ruuasta.
  • Keittäminen on tuhoisaa vesiliukoisille vitamiineille, ne liukenevat keitinveteen. Siksi höyryttäminen, painekeittäminen tai uunikypsennys on parempi vaihtoehto. Jos keitinvesi ei ole peräisin sienistä tai myrkyllisiksi luokitelluista elintarvikkeista, sen voi yleensä käyttää ruuanlaittoon, samalla saa vitamiinit talteen.
  • Ruuan pitäminen lämpimänä tai uudelleen lämmittäminen lisää vitamiinikatoa.
  • Tee annoksia, jotka syöt samalla kertaa ja mahdollisimman pian. Suosi keittoruokia ja pataruokia, joissa keitinliemi, jonne vitamiinit ovat liuenneet säilyy.
  • Jäähdytä mieluummin ruoka nopeasti ja säilytä kylmässä, kuin pidä jatkuvasti lämpimänä.
  • Leikkaa vihannekset ja juurekset juuri ennen tarjoilua tai juuri ennen valmistamista. Happi tuhoaa C-vitamiinia, B1-vitamiinia ja foolihappoa helpommin kuin ruoka-aine on paloiteltu (suuri pinta-ala).

Miten valita vitamiinipitoisimmat ruoka-aineet?

26.8.2010
  1. Valitse aina mahdollisimman tuore tuote
  2. Valitse mahdollisimman alkuperäinen tuote, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole otettu mitään pois
  3. Valitse tuote, jota on mahdollisimman vähän käsitelty
  4. Valmista ruoka mahdollisimman hellävaraisesti ja nopeasti (vältä paistinpannua, etikkalientä ja ruuan valmistamista säteilyttämällä tai kuumalla lämmöllä)
  5. Älä säilytä ruokaa pitkiä aikoja
  6. Jos ruoka pitää säilöä, pakasta se

Miten verenpaineen saa alas kuukaudessa?

22.2.2010
  1. Laihduta 5-10 kg. Aloita tänään. (Tämä kohta vain jos sinulla on ylipainoa.) Mittaa vyötärön ympäryksesi, jos olet nainen ja se on yli 80 cm sinulla on ylipainoa, jos olet mies ja se on yli 90 cm, sinulla on ylipainoa.
  2. Vähennä suolankäyttöä.  Yhdessä teelusikallisessa on 5 g suolaa. Ihminen tarvitsee suolaa vain 1 g päivässä.  Korvaa suola ruuissa muilla  mausteilla.
  3. Liiku 45-60 min päivässä kävelemällä, pyöräilemällä, hiihtämällä tai uimalla.  Lihaksia kehittävät lajit kuten kehonrakennus ja painonnosto ovat liian yksipuolisia laskeakseen verenpainetta. Pidä liikunta monipuolisena.
  4. Syö kaksi valkosipulinkynttä päivässä tai vastaava määrä valkosipulikuoriloita, joissa on tuoretta valkosipulia. Painotus sanalla TUORE.
  5. Syö rasvaista kalaa 2 kertaa viikossa tai nauti kalaöljykuoriloita päivittäin.
  6. Vähennä alkoholinkäyttöä. Paras olisi jos lopettaisit sen kokonaan.
  7. Vaihda voi kasvisrasvavalmisteeseen tai ihan kasvisöljyyn/kasvislevitteeseen. Vähäsuolaiseen ja vähärasvaiseen kasvisrasvavalmisteeseen/levitteeseen. Tarkista suolatilanne rasvan tuoteselosteesta. Vertaile rasvoja kaupassa. Ota se vähäsuolaisin.
  8. Syö paljon kasviksia. 500 g päivässä on tavoite. Jos et saa niitä muuten alas, juo ne mehuna. Punajuurimehu laskee verenpainetta. Pyri syömään kasvikset tuoreina, ei pakasteina.
  9. Noudata terveitä elämäntapoja muutenkin.

Kun teet kaikki listassa mainitut asiat, verenpaineesi pitäisi olla kuukauden päästä tästä päivästä matalampi. Jos teet vain  yhden tai kaksi kohtaa, verenpaineesi laskee vain 1-10  mmHg riippuen siitä minkä kohdan valitsit.. 

Jos haluat että verenpaineesi jää hyvälle matalammalle tasolle korjaa elintapasi pysyvästi. Lipahdus silloin tällöin ei tuhoa elämää,  mutta jatkuva itsensä pahoinpitely ei tee kenellekään hyvää. Rakasta itseäsi ja hoida itsesi kuntoon!

Seleeni, kilpirauhanen ja aineenvaihdunta

18.2.2010

Seleeni on välttämätön aine ihmisen aineenvaihdunnalle, jos ravinnossa ei ole tarpeeksi seleeniä aineenvaihdunta hidastuu. Seleeniä tarvitaan kahden kilpirauhashormonin toimintaan. Nämä hormonit liittyvät elimistön lämmöntuotantoon, luuston kehitykseen, henkiseen kehitykseen sekä huolehtivat ruokahalusta ja ravintoaineiden muuttamisesta energiaksi.
Aikuisen miehen vuorokausiannos on 50 μg (mikrogrammaa) ja naisen 40 μg (mikrogrammaa) seleeniä ja lapsen 25 μg (mikrogrammaa) seleeniä.

Seuraat ruoka-aineet auttavat täydentämään seleenivarastoa:
100 g annoksessa on seleeniä:

Kookos 810 μg
Parapähkinät 800 μg
Hummeri 104 μg
Sianmaksa 58 μg
Auringonkukansiemenet 49 μg
Marie-keksit 40 μg
Savulohi 30 μg
Keittokinkku 28 μg
Kauraleseet 24 μg
Emmentaljuusto 22 μg
Silakka 19 μg
Sienet (erityisesti tatit) 17 μg

Seleeniä on muissakin ruoka-aineissa, mutta niitä joutuu syömään ”liikaa” , jotta seleenintarve tyydyttyy. Esim. Aikuisen päivittäistä tarvetta vastaavan määrän seleeniä saa naudanlihasta, jos sitä syö ½ kg. Kalkkunaa pitäisi syödä 1 kg ja pähkinöitä 1,6 kg:a. Perunaa taas pitäisi syödä 50 kg että seleenintarve tulisi vähimmäistasolla tyydytettyä.

Seleeniä voi saada myös liikaa, jolloin hengitys lemahtaa valkosipulille (vaikkei ole syönyt valkosipulia), suussa voi olla metallinmaku (vaikkei amalgaamipaikkoja ole), oksentelu tai hiustenlähtö. Vakavat maksahäiriöt ovat myös mahdollisia. Yleensä oireita alkaa tulla jos seleeniä saa yli 200 μg/päivä. Seleenipitoisia ravintolisiä ei myöskään saa käyttää yli 200 μg/päivä. Normaaliravinnosta seleeniä ei yleensä saa liikaa, ellei ole kookoshiutaleiden ja parapähkinöiden suurkuluttaja sekä ahmi hummereita päivittäin.

Pikariisi vai täysjyväriisi?

17.2.2010

Etsin kaupasta täysjyväriisiä. Löysin 6 hyllyllistä erilaisia pika-riisejä ja pika-riisisekoituksia, en yhtään pakettia täysjyväriisiä. Kukahan mahtaa hoitaa kaupan sisäänostopuolta? En syö pahvia enkä pikariisiä. Miksikö? Ensinnäkin pahvilla ja pikariisillä on vain yksi ero. Pahvissa on enemmän kuituja ja se maistuu paremmalta.
Täysjyväriisi on riisiä, jossa on kaikki riisin ravintoaineet jäljellä. Riisissä ravintoaineet ovat jyvän kuorikerroksessa. Pikariisi on kuorittua riisiä, joka on vielä esikypsennettykin. Minkä takia? Ei riisin tarvitse olla esikypsytettyä. Haluaako joku esikypsytettyjä perunoita tai esikypsytettyjä herneitä? Esikypsytettyä lihaa? Mikä tätä maailmaa vaivaa? Minne ihmisillä on kiire, kun ei enää jouda ruokaakaan valmistamaan? tai syömään terveellisesti?

Täysjyväriisin valmistus: Pikaversio 1) Laita riisi edellisenä iltana likoamaan veteen. Heitä liotusvesi pois seuraavana päivänä ennen kypsennystä. Vaihda vesi ja keitä 10-15 min. Valmista.
Normaaliversio 2) Huuhdo riisi. Kuullota riisi oliivi- tai rypsiöljyssä. Voit lisätä mausteita kuten kurkumaa tai currya. Lisää vesi ja keitä kypsäksi.
Normaaliversio 3) Huuhdo riisi. Lisää vesi ja suola. Keitä kypsäksi.

Ai niin ja siitä esikypsennetystä riisistä voi saada ruokamyrkytyksen. Bacillus cereus-nimisen bakteerin muodossa:
”Bacillus cereus -bakteeri tuottaa toksiinia elintarvikkeissa ja suolistossa. Sitä on maaperässä ja vesistöissä sekä tärkkelyspitoisissa elintarvikkeissa ja mausteissa. Bakteerin suosima elintarvike on keitetty riisi. Aiheuttaa ripulia ja oksentelua. Uudelleenkuumennus ei tuhoa tätä bakteeria. Käytä vain riisiä, jota ei ole esikypsytetty ja keitä vain sen verran kuin syöt.” Lainaus ”Kyllä äiti tietää…” -blogista

Kurkumiinia koneeseen ja aivot toimivat paremmin

16.2.2010

Kurkumassa (mauste) on paljon kurkumiinia, joka on keltainen väriaine. Sen lisäksi kurkumiinin on todettu olevan erityisen hyvää aivoille. Intialaisissa ruuissa (curryt) on paljon kurkumaa ja samalla kurkumiinia. Alzheimerintauti onkin Intiassa harvinainen. Lisäksi kurkuma-mauste auttaa myös ennaltaehkäisemään syöpää.

Miten paljon liikuntaa tarvitaan suklaalevyn sulattamiseen?

15.2.2010

Kun seuraavan kerran sorrut johonkin herkulliseen, mieti miten paljon joudut kävelemään että saat kyseisen tuotteen sulatettua pois vyötäröltä.

A-olut – 70 min reipasta kävelyä ( 1 tunti ja 10 min kävelyä)
Hampurilainen – 80 min reipasta kävelyä (1 tunti ja 20 min kävelyä)
Lasi viiniä – 60 min reipasta kävelyä ( 1 tunti kävelyä)
Limsa – 30 min reipasta kävelyä
Maapähkinät (50 g) – 40 min reipasta kävelyä
Marsipaani (100 g) – 80 min reipasta kävelyä (1 h ja 20 min kävelyä)
Perunalastupussi (500 g)  – 480 min reipasta kävelyä (8 tuntia kävelyä)
Ranskanperunat (200 g) – 80 min reipasta kävelyä (1 tunti ja 20 min kävelyä)
Suklaaleivos (100 g) – 100 min reipasta kävelyä (1 h ja 40 min kävelyä)
Suklaalevy (250 g) – 420 min reipasta kävelyä (7 tuntia kävelyä)
Viineri – 45 min kävelyä

Eli jos syöt sen 250 g:n suklaalevyn saat kävellä tunnin ajan koko viikon tai kuluttaa koko päivän kävelyyn…

Kaksi nakkia???

14.2.2010

Tapammeko me lapsemme lisäaineilla? 
Lapsen päivittäinen nitriittiannos ylittyy jo kun hän syö 2 nakkia.  Puhumattakaan siitä että lapsi syö muutakin lisäainepitoista päivän mittaan. Karkeissa on paljon lisäaineita. Mehujuomissa on bentsoehappoa. Einekset suorastaan vilisevät E-koodeja.
En yhtään ihmettele miksi lapset kärsivät allergioista ja astmasta kaikkialla länsimaissa. Suoranainen ihme on että lapset ovat yleensä hengissä kun katselee mitä vanhemmat heille syöttävät.

Talouspaperi on vaarallista

29.12.2009

Maailma on täynnä tutkimuksia. Kun tutkittiin talouspaperin ja kangaspyyhkeen soveltuvuutta ruuanlaittoon, havaittiin seuraavaa: Talouspaperista voi irrota epäterveellisiä aineita ruoka-aineeseen, jos talouspaperia käytetään ruoka-aineen kuivaamiseen tai talouspaperi on kosketuksissa ruoka-aineisiin. Värjätystä talouspaperista voi jopa irrota väriaineita ruokiin.
Terveysviranomaiset eivät suosittele talouspaperin käyttöä myöskään, koska talouspaperi voi olla valmistettu kierrätyspaperista tai muusta paperista, jossa on enemmän raskasmetallijäämiä. Älä siis kiedo ruoka-aineita talouspaperiin.
Jos ruokaa pitää kuivata, täytynee käyttää kangaspyyhettä tai ravistella ruoka kuivaksi. Henkilökohtaisesti en ole vielä kuivannut mitään ruokaa tai käärinyt ruokia talouspaperiin….onneksi.

Ruoka ja korkea kolesteroli

27.12.2009

Jos kolesteroliarvo on korkea on syytä välttää tiettyjä ruokia. Tälläisiä ruoka-aineita ovat voi, leivontamargariini, kerma, créme fraiche, rasvaiset juustot ja muut rasvaiset meijerituotteet. Lista jatkuu vielä… rasvaiset leikkeleet, rasvainen liha, leipomotuotteet (kakut, piiraat), rasvainen jäätelö, makeiset, friteerattu ruoka ja pikkupurtava. Lisäksi on syytä varoa sokeria, koska liiallinen sokerinkäyttö nostaa triglyseridiarvoja.
Mitä sitten voi syödä? Kasvispohjaisia maitoja ja jogurtteja, vähintään 500 g kasviksia päivässä, enemmänkin voi syödä. Hyviä kasviksia ovat salaatti, kurkku, juurekset, hedelmät ja marjat, tummanvihreät lehtivihannekset, kaali ja sipuli, tomaatit, paprikat, kuivatut linssit, pavut ja herneet, pähkinät ja siemenet sekä kokojyväviljatuotteet.

On hyvä muistaa että kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa.

Mikä on funktionaalisen elintarvikkeen todellinen funktio?

9.12.2009

Funktionaalisilla elintarvikkeilla tarkoitetaan elintarvikkeita, joilla on terveysvaikutuksia. Mahdollisimman käsittelemätön, monipuolinen ja luonnollinen ravinto on fuktionaalista. Jostain syystä kuluttajien on hankala mieltää ravintoa lääkkeeksi. Monet eivät edes hyväksy ruuan lääkkeellistä käyttöä, mieluummin syödään verenpainelääkkeitä ja kolesterolilääkkeitä, kuin muutetaan ravintotottumuksia.

Nykyään ruokaan lisätään kuituja, kalsiumia, vitamiineja, sitostanolia, maitohappobakteereita jne. ja sitten ruokaa väitetään funktionaaliseksi elintarvikkeeksi. Ruoka, johon on keinotekoisesti lisätty jotain ei ole luonnollista ja sen funktio voi olla jopa terveydelle vaarallista. Kuluttaja joutuu olemaan entistä tuotetietoisempi. Varsinkin jos ruokaa on lisätty vitamiineja. Vitaminoidut mehut yhdessä vitamiinivalmisteiden kanssa voivat aiheuttaa jopa vaaratilanteita rasvaliukoisten vitamiinien yliannostuksen muodossa.

Osta tuoreita luonnollisia elintarvikkeita, äläkä usko kaikkia mainoksia ruuan terveysvaikutuksista. Aina ruokaan lisättyjä tehoaineita ei ole tutkittu tarpeeksi, eikä niiden pitkäaikaiskäytön haittavaikutuksista ole tarpeeksi tietoa. Kun syöt samaa ruokaa mitä ihmiset ovat syöneet tuhansia vuosia, et voi mennä harhaan.

Ruuan jalostaminen vaarantaa terveyden

7.12.2009

60-70% viljatuotteista, joita käytämme on raffinoituja eli jalostettuja. Jalostus muuttaa elintarvikkeita niin että niissä olevat ihmiselle hyödylliset aineet kuten kuidut, vitamiinit, mineraalit, hivenaineet ja muut aineet, joista tutkijat eivät välttämättä edes tiedä mitään, otetaan pois. Jalostettuja ruokia ovat valmisruuat. Edellämainittujen vitaaliaineiden hävikki on 50-90% eli se tarkoittaa että valmisruuissa ei ole juurikaan mitään muuta kuin bulkkia eli ihmisen terveydelle hyödytöntä massaa, joka täyttää kyllä vatsan, mutta vaarantaa terveyden.
Jalostaminen ei jää vain ruokaan, vaan myös ruoka-aineiden geenejä muunnellaan, jotta saataisiin tauteja kestäviä lajikkeita ja tuottavampaa lihakarjaa. Tutkijat vakuuttavat että geenimuunneltu ruoka on terveellistä. Onko jossain 20-50-vuotta kestävää tutkimuksellista näyttöä että näin on? Entä kun siirrytään viljelemään geenimuunneltuja lajikkeita ja kasvattamaan geenimanipuloitua karjaa, miten käy alkuperäislajien? Katoavatko ne sukupuuttoon? Syrjäyttävätkö ”paremmat” geenimuunnellut lajikkeet alkuperäiset? Mitä sitten tehdään kun jotain menee pieleen – pysyvästi?
Sitten on vielä kevyttuotteet, joita on kauppojen hyllyt väärällään. Viime aikoina on tullut tietoon että ”kevyt” ei ole synonyymi sanalle ”terveellinen”. Monissa kevyttuotteissa on melkeinpä enemmän lisäaineita kun tuotetta ja monien kevytuotteiden rasvat ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Osa kevyttuotteista on terveydelle haitallisia sisältämiensä lisäaineiden takia ja niiden pitkäaikainen käyttö johtaa sairastumiseen.
Mitä sitten voi syödä? Kuluttaja joutuu olemaan todella tarkkana hankkiessaan ruokaa nykyään. Kotimaiset marjat, vihannekset ja juurekset ovat vielä hyviä ja terveellisiä. Kotimainen liha on syötävää. Kun ostaa peruselintarvikkeita, ei voi mennä kovin pahasti harhaan. Ruuan laittaminen kotona puhtaista, hyvistä raaka-aineista on terveellistä.
Jos olet itse kasvattanut ruokasi, tiedät mitä se sisältää. Jos olet itse poiminut ruokasi luonnosta, tiedät luultavasti mitä se sisältää. Ole tarkkana. Älä usko ihan kaikkea mitä sinulle vakuutetaan.

Rasvatonta joulukinkkua???

4.12.2009

Koska suuri osa länsimaisista ihmisistä on ylipainoisia, sianlihan rodunjalostuksessa on arveltu että kun kinkun rasvaa vähentää, siitä tulee terveellisempää. Tähän on päädytty risteyttämällä lihaksikkaimpia sikoja keskenään. Väitetään että näin tehden osa sianlihasta on yhtä vähärasvaista kuin kalkkuna tai broileri. Tälläisiä paloja ovat kinkkufileet, ulko- ja sisäfileet sekä sisäreidet.
Rasvattoman sianlihan kypsentäminen taas pitäisi tehdä nopeasti, että lihasta ei tule sitkeää. Entäs se perinteinen joulukinkunpuolikas, jonka annettiin muhia uunissa yön yli? Ehei, nykykinkku fileoidaan ja wokataan alhaisessa lämpötilassa ja sitten vielä kypsentämisen jälkeen kuoritaan liika rasvakerros pois.
Tervetuloa kiinalainen joulu meillekin….vai pistänkö sittenkin sen perinnekinkun puolikkaan leivinuuniin taikinakuoreen ja syön hyvällä ruokahalulla sinapin kanssa?

Pottua laihdutuksen tueksi

25.11.2009

Pari-kolmekymmentä vuotta sitten peruna julistettiin pannaan laihdutusrintamalla. Sen uskottiin lihottavan ja turvottavan.  Kuitenkin 100 g perunaa sisältää vain 87 kcal. Jos syöt kilon perunoita päivässä, saat 870 kcal, joka ei ole edes lähellä päivttäistä suositusta (2000 kcal). Peruna ei tosiaankaan lihota. Perunassa on suurin osa vettä eli 82%, noin 15% hiilihydraatteja, 2 % proteiinia, 1 % kivennäisaineita kuten kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja fosforia ja 0,1 % rasvaa. C-vitamiinia on 11 milligrammaa/100 g. Uusissa perunoissa on enemmän C-vitamiinia, kuin vanhoissa perunoissa.  Perunassa on myös A-, B1, B2- ja B6-vitamiineja, niasiinia ja K-vitamiinia.

Katoaako vitamiinit ja kivennäisaineet, jos perunan kuorii? Tämä on ikuisuuskysymys. Perunassa on kuitenkin niin paljon hyviä aineita, että jos perunat kuorii eivät ne kaikki millään katoa.  Jos peruna ei ole luomuperuna, kuoriminen voi olla jopa hyväksi terveydelle, sillä kuorissa voi olla lannoite- ja torjunta-ainejäämiä. Itse kyllä epäilen että jos niitä on, niitä on silloin koko potussa, ei vain kuoressa. Suosi siis luomua. Luomuperunan voi huoletta kypsentää kuorineen ja kesällä jopa syödä kuorineen. Kunhan on pessyt turpeet, mullat ja hiekat ensin pois. Muuten rutisee pahasti hampaissa.

Siitake -sienen terveysvaikutukset

22.11.2009

Japanissa ja Kiinassa on tutkittu hyvin paljon sieniä ja niiden lääkinnällisiä ominaisuuksia. Siitakesienen on todettu olevan hyväksi allergioissa, sienitulehduksissa, virusinfluenssassa ja nuhakuumeissa. Sienen on todettu ehkäisevän ikääntymistä, suojaavan stressiltä ja uupumukselta. Useissa tutkimuksissa on todettu siitakkeen alentavan kolesterolia ja hankaloittava syöpäsolujen lisääntymistä. Japanissa siitakkeesta eristetään lentiaani-nimistä ainetta, jolla hoidetaan mahasyöpää.

Siitaketta pitää syödä tuoreena 60-160 g/vrk tai kuivattuna 6-16 g/vrk useiden viikkojen ajan että terveyshyötyjä näkyy. Siitaketta viljellään myös Suomessa ja sitä löytyy tuoreena ruokakauppojen vihannesosastoilta sekä kuivattuna joskus maustehyllyjen lähistöltä tai itämaisista ruokatarvikeliikkeistä. Siitake sisältää kaikkia välttämättömiä aminohappoja, kaliumia ja runsaasti sinkkiä.