Archive for the ‘Keskittymishäiriöt’ Category

Virus ja krooninen väsymysoireyhtymä

11.8.2010

Virus voi väsyttää. Usein kroonisen väsymysoireyhtymän takana on virus, yleensä suolistovirus. Oireita ovat vaikea väsymystila, lihasten väsyminen, särkevät lihakset ja/tai nivelet, lievä kuumeilu, päänsärky, unihäiriöt, turvonneet imusolmukkeet, kylmät raajat, raajojen tunnottomuus tai pistely, kurkkukipu, maha-suolikanavan häiriöt, masennus, paniikkihäiriöt, huimaus, rytmihäiriöt, kivut ja neurologiset vaivat, kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet sekä erilaisia aistielinten häiriötiloja.
Hyvä uutinen on että kroonista väsymysoireyhtymää voidaan hoitaa, kunhan löydetään taudin syy. Tautia aiheuttavat useat eri virukset joko yhdessä tai erikseen, hiivasieni, allergiat ja toksisuus. Usein tauti todetaan sairastetun virustaudin jälkeen.
Mitä hoidoksi?

  • immuunipuolustuksen kohottaminen
  • riittävästi unta
  • riittävästi liikuntaa
  • elämäntapojen muuttaminen
  • ympäristön toksisuuden vähentäminen
  • ruokavaliomuutokset

Leon Chaitow on kirjoittanut hyvän ja kattavan kirjan asiasta: Postiviral Fatigue Syndrome – it’s causes and how to heal it.

Kuorsaavat lapset

5.4.2010

Italiassa on tutkittu lasten kuorsaamista. Tutkimukseen otettiin 1300 satunnaisesti valittua lasta ja 7% heistä kuorsasi. Tutkimuksesta kävi ilmi että kuorsaavien lasten vanhemmat tupakoivat ja mitä enemmän vanhemmat polttivat, sen pahemmin lapset kuorsasivat.
Kuorsaaminen aiheuttaa lapselle väsymystä ja heikentää keskittymiskykyä.
Mikäli lapselle ei haluta hankkia happipulloa vieruskaveriksi, vanhempien olisi syytä lopettaa tupakointi.

Kuorsaamiseen vaikuttavat myös muut ylähengitysteiden anatomiset syyt, jotka estävät ilmaa virtaamasta vapaasti keuhkoihin.

Informaatioähky

27.3.2010

Nyky-yhteiskunnan paineet aiheuttavat ihmisille aivan uudenlaista masennusta. Aivoja kuormitetaan tiedolla enemmän kuin ne pysytyvät omaksumaan. Täytyy tehdä nopeita valintoja yhä useammin ja yhä nuorempana. Työpaikalla on jatkuva kiire ja tietoa tulvii koko ajan lisää ja lisää. Aivojen kuormitus kasvaa. Ihmisen aivot eivät ole samanlaiset kuin tietokoneen, jossain vaiheessa saavutetaan raja. Kun rajat tulee vastaan aivot sanovat seis.
Muistivaikeudet, keskittymisvaikeudet ja ajatusten katkonaisuus sekä ajattelun pysähtyneisyys alkavat vaivata. Yhtäkkiä käy niin että ei osaakaan tulla kotiin töistä, tuttu tie on kadonnut muistista. Ammattitaidotkin saattavat kadota, ei muista enää miten työtä tehtiin. Nimet katoavat mielestä. Lauseet häviävät. Kun lauseen aloittaa ei muista enää lopussa mitä piti sanoa ja miksi.
Kun informaatioähky iskee päälle on paras rauhoittaa hieman tilannetta. Luonnollisesti lääkäriltä saa pillereitä, joiden voimin jaksaa taas painaa suu hymynirveessä, mutta se ei paranna tilannetta. Joskus sapattivapaan ottaminen auttaa. Tarkoitus on ottaa etäisyyttä tilanteeseen ja kun aivot taas alkavat toimia normaalisti on hyvä ajatella mitä tilanteelle voisi tehdä. Miksi menee liiaan lujaa? Olisko syytä vaihtaa työpaikkaa tai jakaa töitä muillekin? Miten olisi rentoutuminen ja oman ajan ottaminen silloin tällöin? Aivojen nollaus ilman piristeitä?

MBD on ADHD – tarkkaavaisuus katoaa kumminkin

25.11.2009

Ylivilkkaita lapsia, joiden on vaikea keskittyä asioihin on ollut aina ja tulee aina olemaan. Ennen oireyhtymää kutsuttiin MBD:ksi nykyään ADHD:ksi.  Oireyhtymä aiheutuu kun aivojen dopamiini-nimistä välittäjäainetta ei ole niin paljon kuin pitäisi. Tämä puutos johtuu perinnöllisistä tekijöistä.  Dopamiinin matala taso aiheuttaa epämukavan olon ja se taas johtaa siihen että herää halu liikehtiä. ADHD lapsi pystyy keskittymään vain 15-20-minuuttia kerrallaan. Lapsista noin 5-10% :lla on tarkkaavaisuushäiriö, osalla ylivilkkautta, osalla molempia. Pojilla ADHD on yleisempää kuin tytöillä.

ADHD-diagnoosi ei tarkoita sitä että elämä on menetetty. Nämä lapset ovat vain nopeampia, energisempiä, luovempia ja ennakkoluulottomampia kuin muut. Heidät koetaan usein häirköiksi ja hankaliksi oppilaiksi, koska he eivät jaksa seurata uuvuttavia 45 min oppitunteja paikallaan istuen.  Heidän oppimistaan helpottaa kun tunnit pilkkoo 15 minuutin osiin ja mukana on toiminnallista oppimista, eikä vain kuuntelua. Silloin oppimisesta tulee mielekästä ja jotain jää mieleenkin kun saa itse osallistua.

Ennen lääkityksellä huumaamista on syytä kokeilla riittävää unta eli aikaisin nukkumaan, muulloinkin kuin kouluaamuina. Säännöllisiä päivärutiineja, myös kotona. Kalaöljykapseleista, EPA:n ja DHA:n on todettu auttavan keskittymishäiriöihin ja oppimisvaikeuksiin.  Kunnon aamupala aamulla pitää virkeänä koko aamupäivän.