Archive for the ‘Kokojyväviljatuotteet’ Category

Millainen ruoka on hyvää lapsille?

21.8.2010

Voimakkaan väriset kasvikset kuten vihreät, oranssit, purppurat, keltaiset, punaiset. Sopivasti rasvaista kalaa, kanamunia, hieman voita ja maksaa. Kokojyväviljatuotteita. Hapanmaitotuotteita. Näillä eväillä lapset saavat riittävästi A-, C-, D- ja B-vitamiineja ja paljon muuta mikä on hyödyllistä lapsen kasvulle.

Välimeren ruokavalio vs amerikkalainen ruokavalio

10.8.2010

Neljän vuoden ajan tutkijat vertailivat välimerellistä ja amerikkalaista ruokavaliota. Tutkimuksen osallistui 22 000 aikuista ihmistä. Vaaka kallistui Välimeren ruokavalion puoleen. Sydänsairauksien riski väheni 33% ja syöpäsairauksien 24%, verrattuna amerikkalaiseen ruokavalioon.
Tutkijat uskovat että syynä näihin eroihin on Välimeren ruokavalion kasvisvoittoisuus eli 6-9 annosta kasviksia päivässä verrattua 2-3 annokseen amerikkalaisessa ruokavaliossa.
Välimeren maissa syödään paljon vihanneksia, hedelmiä, papuja, kokojyväleipää, oliiviöljyä, kohtuullisessa määrin kalaa ja maitotuotteita. Ehkä syynä on myös se että Välimeren maissa ruoka laitetaan tuoreista elintarvikkeista ja säilykkeitä, eineksiä ja pakasteita ei käytetä kovinkaan paljoa.

Kolesterolia alemmas

14.7.2010

5  suosituinta tapaa yrittää laskea kolesterolia maailmalla:

  1. Syö proteiini kaloista ja pähkinöistä, syö kuitupitoisia vihanneksia,  vähennä punaisen lihan ja täysrasvaisten maitotuotteiden (rasvaiset juustot, punainen maito jne.) määrää. Syö soijaa jos voit.
  2. Vältä trans-rasvoja eli teollisesti muunneltuja rasvoja. Vältä öljyssä kypsennettyä pikaruokaa, eineksiä ja leipomotuotteita.
  3. Syö kokojyväviljatuotteita, vähennä raffinoituja (puhdistettuja) hiilihydraatteja (munkit, leivokset, sokerituottet, karkit, limsat jne.)
  4. Syö runsaasti hedelmiä ja vihanneksia, vähintään 5 annosta päivässä. Mitä enemmän syöt sen parempi 9 annosta kasviksia päivässä  on tavoite.
  5. Siirry Välimeren- ruokavalioon. Paljon hedelmiä,  vihanneksia ja kalaa,  vähän punaista lihaa ja siipikarjaa, paljon kokojyvää, papuja, pähkinöitä ja siemeniä, runsaasti oliiviöljyä.

Jos yhdistät nämä kaikki tavat ja lisäät liikuntaa elämääsi korkea  kolesterolisi on muutaman vuoden jälkeen muisto vain.

Kuituja sopivasti niin vatsa pelaa ja syövältäkin voi välttyä

12.7.2010

Ihmisravinto on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut huomattavasti teollisempaan suuntaan einesten muodossa, samalla ravinnosta ovat kadonneet kuidut (kasvikudoksen jäänteet). Tätä kuitujen puutetta on syyttäminen, ainakin osaksi sivistystaudeistamme kuten ummetuksesta, divertikkeleistä, peräpukamista, sappikivistä ja kohoavasta kolesteroliarvosta.
Kuituja halveksittiin pitkään, koska niillä ei ollut varsinaista ravintoarvoa ja ne tulivat lähes muuttumattomina ulos suolistosta. Kunnes huomattiin että kuituja tarvitaan että ruoka kulkee paremmin ja nopeammin suoliston läpi. Kuitujen tuoma massa suolistossa auttaa elimistöä monin tavoin. Se puhdistaa suolistoa ja laimentaa ruuassa olevien haitallisten aineiden pitoisuuksia tuomalla lisää massaa suolistoon, osa kuiduista jopa pystyy sitomaan itseensä ihmiselle haitallisia aineita ja näin estää niiden imeytymisen elimistöön. Tähän perustuu osittain kuitujen suolistoa syövältä suojaava vaikutus. Kuidut toimivat myös suolistobakteerien ravintoaineena, joten kuidut lisäävät ja ruokkivat  myös hyödyllistä bakteerikantaa suolistossa.
Keskiverto ihminen saa ravinnosta kuituja 10-20 g, kun päivittäistarve olisi 30-40 g, joidenkin lähteiden mukaan jopa enemmän.
Missä kuituja sitten on?
Kokojyvätuotteissa, leseissä, vihanneksissa ja hedelmissä. Koska kuituja on eri määriä eri ruoka-aineissa parhaan kuitu-cocktailin saa kun syö monipuolisesti kuitupitoisia ruoka-aineita. Runsaskuituisia ovat herneet, pavut, maissi, raat vihannekset, juurekset, pähkinät ja kokojyvätuotteet.

Ravintokuitua vertailun vuoksi
Jos haluat saada 5 g kuituja sinuna on syötävä:

  • 1 päärynä
  • 5 tomaattia
  • 12 annosta jäävuorisalaattia
  • 3 banaania
  • 2 appelsiinia
  • 2 omenaa
  • 1 viipale täysjyväleipää
  • 6 viipaletta ranskanleipää
  • 5 keskikokoista perunaa
  • 3 porkkanaa

Siispä suositus 500 g kasviksia päivässä pitää sisällään vain minimikuitusuosituksen, enemmän kasviksia voi siis syödä jos kärsii ummetuksesta ja haluaa karttaa suolistosyöpiä.  Pelkkiä leseitä ei  tarvitse mutustella saadakseen hyvää ravintokuitua. Mitä enemmän syöt kasviksia sen paremmin vatsa toimii. Toki kuitujen seuraksi on hyvä juoda myös puhdasta vettä, varsinkin jos syö kovin kuivakkaita kuituja.  Muuten ne juuttuvat kiinni…ja ummetus pahenee.

Miten paljon ruokaa ihminen tarvitsee päivässä?

20.5.2010

Jos et syö tarpeeksi päivittäin, huomaat että ajan kanssa sinulle tulee puutteita proteiineista, hiilihydraateista, kuiduista ja vitamiineista sekä kivennäisaineista. Kaikki nämä aineet ovat tärkeitä kasvulle ja kudosten uusiutumiselle, terveen ihon ja hiusten ylläpitoon ja lihastoiminnalle. Lisäksi energiatasosi laskee ja olet jatkuvasti väsynyt. Sairastut helposti. Jos et saa riittävästi ravintoa pitemmän ajan kuluessa kehittyy anemia, kuukautiset jäävät pois naisilla  ja myös osteoporoosi uhkaa.
Jos et muista juoda riittävästi nesteitä (vettä) sinua alkaa väsyttää, muutut ärtyneeksi, kärsit päänsärystä ja fyysinen suorituskykysi kärsii.

Mikä sitten on tarpeeksi?

  • hedelmät ja vihannekset:  8-10  annosta päivässä (vähintään yksi hedelmä tai vihannes kerrallaan) – tukemaan vitamiinien, kivennäisaineiden, antioksidanttien ja kuitujen saantia
  • kala: 2 tai 3 annosta viikossa – omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin saannin takia
  • kokojyväleipä, -puuro, -riisi tai -pasta: 6-8 annosta päivässä – ravintoaineiden ja kuitujen takia
  • liha (kana, kalkkuna): 2-4 annosta viikossa – raudan saannin turvaamiseksi
  • maitotuotteet (maito, jogurtti, juustot): 2-3 annosta päivässä – kalsiumin saannin turvaamiseksi
  • palkokasvit: 2-3 annosta päivässä – proteiinin ja kuitujen takia
  • vesi : 8 lasillista päivässä ja jos liikut 1 l/ liikuttu tunti.

Jos olet pieni ihminen tarvitset vähemmän ja jos olet isompikokoinen enemmän. Jos laihdutat pysyttele suosituksen alarajalla. Jos harrastat aktiivisesti liikuntaa tai työsi on hyvin fyysistä  pysyttele suosituksen ylärajalla.

Synkkyys sairastuttaa maksan

22.4.2010

Oletko ajatellut että ajatuksillasi voi olla ratkaiseva vaikutus terveyteesi? Nykyään tutkijatkin tietävät  jo että ajatukset synnyttävät tunteita. Tunteet taas vaikuttavat hermostoon ja hermosto muuhun elimistöön.
Jos vain harmittelemme, kiukuttelemme, kannamme surua ja murhetta käy niin että synkkä mielialamme sairastuttaa meidät. Erityisesti maksa, sappi ja haima kärsivät synkkyydestä.
Asialla on toinenkin puoli, kun maksa, sappi tai haima eivät voi hyvin, niiden heikko toiminta tai sairaus vaikuttavat mielialaan. Seuraa masennusta ja masentunut ihminen saattaa syödä epäsäännöllisesti, ei lainkaan tai liikaa. Liiallisesta syömisestä taas seuraa aineenvaihdunnan hidastuminen ja kuona-aineiden kertyminen elimistöön.

Mikä auttaisi?
Ajatusten suunnan muutos. Tämä on tärkeää kun elämässä on epämiellyttäviä tapahtumia tai onnettomuuksia. Näissäkin tilanteissa täytyy kaivaa esiin positiivisuutta ja ajatella myönteisesti ja rakentavasti. Suuttumus ja kiihtymys vain pahentavat asioita. Ajatuksiaan voi jokainen ohjata itse, kaikki lähtee päätöksestä ajatella myönteisesti. Jokainen valitsee itse onko kielteinen vai myönteinen.
Elämänilo johtaa parantumiseen. Joskus se täytyy vain repiä risukasasta.
Ystävät tuovat yleensä iloa, jos eivät, on syytä vaihtaa ystäviä. Tai miettiä omaa asennettaan maailmaan ja ystäviin.
Toinen hyvä lääke sekä synkkyyteen että maksan hoitoon on liikunta. Happi tekee hyvää mielelle, keholle ja tunteille. Liikunta luonnossa avaa silmät näkemään uusia mahdollisuuksia ja uusia alkuja. Avaa aistisi luonnolle ja se parantaa sinut.
Ruokavalio on kolmas tärkeä asia. Maksa kiittää kun sen ei tarvitse sulattaa runsaita proteiiniaterioita, liian rasvaista ruokaa tai alkoholia. Kahvi, musta tee ja runsas valkoinen sokerimäärä eivät myöskään tee maksaa onnelliseksi. Puhumattakaan turhista lääkkeistä, tupakasta ja muista myrkyistä.
Maksa tykkää karvaista kasveista kuten sikuri, friseesalaatit, endiivit, voikukanlehdet. Juurekset kuten porkkana ja piparjuuri hoitavat maksaa. Latva-artisokka on hyväksi, kuten myös valkosipuli ja krassit, nokkonen, pinaatti, hapankaali. Marjat erityisesti mustikat, vadelmat ja mustaherukat. Täysjyväviljat ja niistä leivotut leivät auttavat myös maksaa.

Ruoka ja korkea kolesteroli

27.12.2009

Jos kolesteroliarvo on korkea on syytä välttää tiettyjä ruokia. Tälläisiä ruoka-aineita ovat voi, leivontamargariini, kerma, créme fraiche, rasvaiset juustot ja muut rasvaiset meijerituotteet. Lista jatkuu vielä… rasvaiset leikkeleet, rasvainen liha, leipomotuotteet (kakut, piiraat), rasvainen jäätelö, makeiset, friteerattu ruoka ja pikkupurtava. Lisäksi on syytä varoa sokeria, koska liiallinen sokerinkäyttö nostaa triglyseridiarvoja.
Mitä sitten voi syödä? Kasvispohjaisia maitoja ja jogurtteja, vähintään 500 g kasviksia päivässä, enemmänkin voi syödä. Hyviä kasviksia ovat salaatti, kurkku, juurekset, hedelmät ja marjat, tummanvihreät lehtivihannekset, kaali ja sipuli, tomaatit, paprikat, kuivatut linssit, pavut ja herneet, pähkinät ja siemenet sekä kokojyväviljatuotteet.

On hyvä muistaa että kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa.

Hyvä ruoka parempi mieli

9.11.2009

Se mitä syöt lounaalla vaikuttaa mielialaasi iltapävällä.  Jos söit runsaasti pitkäkestoisia hiilihydraatteja masennuksesi saattaa lieventyä.  Jos söit hiilihydraattisi sokerista mielialasi saattaa muuttua iloiseksi hetkellisesti, mutta sitten seuraa romahdus ja taas masentaa. Jos taas söit hyvin proteiinipitoisen aterian, iltapäivällä iskee makeanhimo. 

Paras siis pitäytyä pitkäkestoisissa hiilihydraateissa lounalla,  kuten viljasssa, perunassa ja pastassa.

Millainen riski sinulla on sairastua syöpään?

22.10.2009

Miten yleistä syöpään sairastuminen on? Länsimaissa yksi kolmesta ihmisestä saa syöpädiagnoosin ainakin kerran elämänsä aikana.  Hyviä uutisia on kuitenkin luvassa.  Alan asiantuntijat uskovat että  kaksi kolmasosaa syövistä voidaan ennaltaehkäistä.  Vain 5% syövistä on perinnöllisiä.  Suurin osa syövistä voidaan siis ennaltaehkäistä  muuttamalla elintapoja.  Otapa laskin käteen ja ala laskea omaa riskiäsi sairastua.

Alkoholi –  Nainen,  joka juo  yhden annoksen alkoholia päivässä lisää rintasyöpäriskiään 7%:lla.  Jos hän juo kaksi annosta alkoholia päivässä riski kasvaa 14%:lla, kolme annosta alkoholia ja riski on jo 21%.  Lisähaittana vielä ihmisillä, jotka käyttävät alkoholia on huomattavasti suurempi riski sairastua suolistosyöpiin kuin ihmisillä,  jotka eivät juo.

Foolihappo – Auttaa ehkäisemään suolistosyövän riskiä.  Jos syöt vähintään 367 mikrogrammaa foolihappoa päivässä  riski sairastua suolistosyöpään vähenee 40%.  Hyviä foolihapon lähteitä ovat appelsiinimehu, kokojyväleipä,  parsakaali, pinaatti, idut, vihreät vihannekset.

Imetys – Imetys ei ole hyväksi vaan vauvoille, vaan myös äideillä.  Rintasyövän riski laskee 4,3%  jokaista imetysvuotta kohti, eli mitä kauemmin imetät sen pienempi riski. Lisäksi naiset, jotka imettävät yli 2 vuotta laskevat rintasyövän riskiään 54%:lla.

Kohdunkaulansyöpäseulonnat – Naiset,  jotka osallistuvat kohdunkaulansyövän seulontoihin vähentävät riskiä sairastua kohdunkaulansyöpään 80-90%:lla.

Kuidut – Kiista käy kuumana siitä estävätkö kuidut suolistosyöpää.  Viimeisimpien tutkimusten mukaan pitäisi syödä sekä liukoista kuitua että kiinteää kuitua vähintää 35 g päivässä,  jotta syöpäriski pienenisi 40%.

Lihavuus – Ylipaino ei ole pahasta vain sydämelle. Ylipaino lisää kohdun syöpiä 40%:lla, munuaissyöpiä 25%:lla ja rintasyöpää 10%:lla.  5% painonpudotus alkaa jo laskea riskiä, joten laihduttaminen kannattaa.

Liikunta – Kaikki tietävät että liikunta auttaa vastustamaan sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetestä. Liikunta auttaa myös ehkäisemään monia syöpätyyppejä.  30 minuuttia liikuntaa 3 kertaa tai enemmän viikossa, vähentää suolistosyövän kehittymistä 40-50% ja laskee rintasyövän riskiä 30%.

Solarium – Jos käyt solariumissa enemmän kuin kerran kuussa riskisi saada melanooma on 55%.

Stressi – Hieman stressiä on hyväksi, mutta liiallinen stressi lisää rintasyövän riskiä 50%:lla.

Tupakointi – Jos lopetat ennen kuin täytät 30-vuotta  vähennät riskiäsi sairastua keuhkosyöpään 90%:lla. Jos lopetat  keski-iässä vähennät riskiäsi sairastua keuhkosyöpään 50%.  Tupakointi ei altista vain keuhkosyövälle, vaan myös suu-, haima-, munuais-, virtsarakon  ja kohdunkaulan syövälle.

Tyydyttyneet rasvahapot –  Jos syöt paljon tyydyttyneitä rasvoja rintasyöpä riski kasvaa 20%.

Tyytymättömyys – Jos olet kroonisesti tyytymätön, riskisi sairastua mihin tahansa syömään kasvaa 50%:lla.

Vihannekset –  Naiset,  jotka syövät tuoreita vihanneksia ja hedelmiä vähintään 5 annosta päivässä vähentävät rintasyöpäriskiä 50%:lla.

Prosentit on  nyt ynnätty ja vähennetty, jos suoritit tehtävän.  Mihin tulokseen päädyit? Jos prosenttimäärä sairastua on korkea se tarkoittaa että saatat sairastua syöpään jossain vaiheessa elämääsi.  Jos taas prosenttimäärä puoltaa terveenä pysymistä, sinulla on mahdollisuus kuulua niiden joukkoon, jotka eivät sairastu syöpään.  5% on kuitenkin perimää,  eli jos suvussa on syöpää, pieni riski on silti olemassa.

Leivällä on väliä

5.10.2009

Mitä tulee leipään – kokojyväleipä on parasta. Siitäkin on tehty oikein tutkimus.  Kokojyväleivän on todettu tutkimuksissa sisältävän ortofenoleja, jotka ovat syöpää ehkäiseviä antioksidantteja.  Näitä ei sitten löydy valkoisista jauhoista. Saadakseen täyden hyödyn kokojyväleivästä sitä on syötävä 10 g päivässä eli noin 4 viipaletta.

Vähennä riskiä sairastua sydänsairauteen tai syöpään 30%:lla

5.9.2009

Tutkimukset ovat osoittaneet että 40% meistä syö vähemmän kuin yhden annoksen kokojyväviljatuotteita päivässä. Tutkimukset kertovat myös että kokojyvän hyvät vaikutukset eivät perustu vain sen  suureen kuitupitoisuuteen. Antioksidantit, vitamiinit, mineraalit, hiilihydraattiyhdisteet ja kasviperäiset ravintoaineet kokojyväviljassa suojelevat kehoa sairauksia vastaan. Suositusten mukaan päivässä pitäisi syödä kolme annosta kokojyväviljatuotteita ja vielä sellaisia tuotteita, joiden kokojyvä tai kokojyväjauhojen osuus on vähintään 51%. Tarkista siis että leipäsi raaka-ainelistan kärkipäässä komeilee kokojyvä-sana.