Archive for the ‘Kolesteroli’ Category

Kuituja sopivasti niin vatsa pelaa ja syövältäkin voi välttyä

12.7.2010

Ihmisravinto on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut huomattavasti teollisempaan suuntaan einesten muodossa, samalla ravinnosta ovat kadonneet kuidut (kasvikudoksen jäänteet). Tätä kuitujen puutetta on syyttäminen, ainakin osaksi sivistystaudeistamme kuten ummetuksesta, divertikkeleistä, peräpukamista, sappikivistä ja kohoavasta kolesteroliarvosta.
Kuituja halveksittiin pitkään, koska niillä ei ollut varsinaista ravintoarvoa ja ne tulivat lähes muuttumattomina ulos suolistosta. Kunnes huomattiin että kuituja tarvitaan että ruoka kulkee paremmin ja nopeammin suoliston läpi. Kuitujen tuoma massa suolistossa auttaa elimistöä monin tavoin. Se puhdistaa suolistoa ja laimentaa ruuassa olevien haitallisten aineiden pitoisuuksia tuomalla lisää massaa suolistoon, osa kuiduista jopa pystyy sitomaan itseensä ihmiselle haitallisia aineita ja näin estää niiden imeytymisen elimistöön. Tähän perustuu osittain kuitujen suolistoa syövältä suojaava vaikutus. Kuidut toimivat myös suolistobakteerien ravintoaineena, joten kuidut lisäävät ja ruokkivat  myös hyödyllistä bakteerikantaa suolistossa.
Keskiverto ihminen saa ravinnosta kuituja 10-20 g, kun päivittäistarve olisi 30-40 g, joidenkin lähteiden mukaan jopa enemmän.
Missä kuituja sitten on?
Kokojyvätuotteissa, leseissä, vihanneksissa ja hedelmissä. Koska kuituja on eri määriä eri ruoka-aineissa parhaan kuitu-cocktailin saa kun syö monipuolisesti kuitupitoisia ruoka-aineita. Runsaskuituisia ovat herneet, pavut, maissi, raat vihannekset, juurekset, pähkinät ja kokojyvätuotteet.

Ravintokuitua vertailun vuoksi
Jos haluat saada 5 g kuituja sinuna on syötävä:

  • 1 päärynä
  • 5 tomaattia
  • 12 annosta jäävuorisalaattia
  • 3 banaania
  • 2 appelsiinia
  • 2 omenaa
  • 1 viipale täysjyväleipää
  • 6 viipaletta ranskanleipää
  • 5 keskikokoista perunaa
  • 3 porkkanaa

Siispä suositus 500 g kasviksia päivässä pitää sisällään vain minimikuitusuosituksen, enemmän kasviksia voi siis syödä jos kärsii ummetuksesta ja haluaa karttaa suolistosyöpiä.  Pelkkiä leseitä ei  tarvitse mutustella saadakseen hyvää ravintokuitua. Mitä enemmän syöt kasviksia sen paremmin vatsa toimii. Toki kuitujen seuraksi on hyvä juoda myös puhdasta vettä, varsinkin jos syö kovin kuivakkaita kuituja.  Muuten ne juuttuvat kiinni…ja ummetus pahenee.

Mainokset

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Sydänsairaudet – tappavat jopa nuoria

6.7.2010

Paras tapa estää sydänsairauksia on tiedostaa oma riskinsä saada sydänsairaus. Ensinnäkin sydänvaivat eivät ole vain vanhusväestön sairaus. Plakin kertyminen verisuonten seinämiin alkaa jo 15-vuotiaana, jos itsestään ja sydämestään ei pidä huolta. Viimeistään itsestään huolehtiminen olisi aloitettava 20-30-vuotiaana. Sydänkohtauksen voi saada jo hieman yli 30-vuotiaana, jos huonosti käy.

Milloin on syytä olla varuillaan:

  • jos suvussasi on sydäntauteja
  • jos sinulla on 2-tyypin diabetes
  • jos sinulla on ylipainoa
  • jos paino kertyy erityisesti vyötärösi seutuun
  • jos sinulla on korkea verenpaine
  • jos kolesteroliarvosi on korkea

Yksikin yllämainituista kohdista riittää, useampi vielä lisää riskiä.
Voit tehdä paljon itsesi hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä.  Elintapojen pysyvä muutos on hyvä alku.  Sukurasitusta ei voi muuttaa, tieto siitä auttaa kuitenkin parantamaan elämääsi ja ehkä pidentämäänkin sitä. Ennen ryhtymistä radikaaleihin korjaus toimiin on hyvä käydä lääkärintarkastuksessa ja selvittää aloitustilanne. Vähittäiset elämäntapamuutokset johtavat yleensä pysyviin tuloksiin. Korjaa asiat, joihin voit vaikuttaa, elät kauemmin, terveempänä ja ehkä onnellisempanakin.

Ruokavalio haastaa kolesterolilääkkeet

1.7.2010

Toronton Yliopistolla St Michaelin sairaalassa on testattu vapaaehtoisilla koehenkilöillä ravinnon vaikutusta LDL-kolesteroliin.
Tutkimuksessa ihmisiä rohkaistiin pysymään siinä painossa missä he ovat, jotta painon lasku ei vaikuttaisi kolesteroliarvoja madaltavasti ja testitulos olisi mahdollisimman luotettava. (Jos paino putoaa, myös kolesteroliarvot muuttuvat.)
Tutkimus kesti kaksi viikkoa. Tyypillinen ateria tällä dieetillä oli kuitupitoinen, sisälsi soijaa ja muita kasvisperäisiä proteiineja koostuen soijaleikkeleistä, kasvisterolimargariinista, kokojyväkauraleivästä, papukeitosta, hedelmistä ja manteleista.
Mitä tapahtui? LDL-kolesteroli (se ”paha” kolesteroli) laski 30%. Tulos oli lähes sama kuin kolesterolilääkityksellä kahdessa viikossa.

Mitä tästä voi päätellä? Voit syödä joko lääkkeitä tai siirtyä kasvisruokavalioon, molemmat laskevat kolesterolia. Homman vitsi on se että kumpaakin joutuu tekemään koko loppuelämän. Kumpi on parempi ja edullisempi valinta?

15 hyödyllistä suolistobakteeria

19.6.2010

Nämä suolistobakteerit palauttavat tasapainon mahasuolikanavaan, jos se jostain syystä on häiriintynyt:

  • Bacillus licheniformis
  • Bacillus subtilis
  • Bifidobacteria bifidus
  • Lactobacillus acidophilus
  • Lactobacillus brevis
  • Lactobacillus bulgaricus
  • Lactobacillus caseii
  • Lactobacillus caucasicus
  • Lactobacillus delbreukii
  • Lactobacillus fermenti
  • Lactobacillus helveticus
  • Lactobacillus lactis
  • Lactobacillus leichmannii
  • Lactobacillus plantarum
  • Saccaromyces boulardi

Päästyään suolistoon ne kiinnittyvät suoliston seinämiin ja alkavat lisääntyä, muodostaen samalla alueita, jotka estävät haitallisten suolistobakteerien kiinnittymisen suolten seinämiin. Kehon oma puolustusjärjestelmä hyökkää haitallisten bakteerien kimppuun, tässä vaiheessa voi muodostua kuumetta tai muita oireita. Lopulta keho yleensä pystyy poistamaan haitalliset bakteerit ja kuume laskee.
Hyödylliset suolistobakteerit tasapainottavat suoliston pH-arvon, jolloin suoliston immuunipuolustus pystyy toimimaan optimaalisesti loisia, hiivoja, hometta, sieniä, haitallisia bakteereja ja muita sairauksen aiheuttajia vastaan.
Suolistobakteerit osallistuvat B-vitamiinien synteesiin, auttavat tasapainottamaan veren kolesterolitasoja ja tuottamaan luonnon probioottisia aineita.
Hyviä suolistobakteereja saa suolistoonsa syömällä hapanmaitotuotteita, maitohappokäytettyjä elintarvikkeita tai sitten apteekin ja luontaistuotekaupan probioottivalmisteista.

Mistä tiedät että sydämesi on vaarassa?

12.6.2010

On muutama indikaattori, joita tarkkailemalla voit seurata sydämesi tilaa.

BMI = Body Mass Index
Mitä korkeampi BMI-arvo on sitä suurempi on yleensä kehon rasvapitoisuus, jopa 5 kilon ylipaino vaikuttaa asiaan. Korkea BMI altistaa sydänsairauksille. Normaali BMI on 19-24 välillä.

Kolesteroli
HDL (”hyvä”) -kolesteroli auttaa pitämään LDL (”paha”)-kolesteroliarvoa alhaalla. Jos HDL-kolesterolia on liian vähän tai LDL-kolesterolia on liian paljon sydäntautiriski kasvaa. Ateroskleroosi eli verisuonten kapeneminen ja kovettuminen kolesterolin aiheuttaman plakin takia on suurin syy sydänkohtaukseen, munuaisongelmiin ja sydänongelmiin. Seuraa kolesteroliarvojasi säännöllisesti. Erityisen tärkeää se on jos sinulla on jo ollut sydänkohtaus, sepelvaltimotauti tai sydämenohitusleikkaus.

Persoonallisuustyyppi
Sydän on vaarassa A ja D-tyypin persoonallisuuksilla. Tyypi A on aggressiivinen, kiireinen, vauhdikas ja hieman vihamielinen persoonallisuus. Tyypi B ottaa asiat rauhallisemmin ja rentoutuu mielellään. Tyypi D on stressaantunut ja näkee asiat negatiivisessa valossa. Tutkijat ovat pitkään yhdistäneet A-tyypin persoonallisuuden sydänsairauksiin, mutta tutkimukset ovat osoittaneet että D-tyypin persoonallisuudella on 4 kertaa suurempi riski saada sydänsairaus kuin muilla, koska hän vetää helposti hernettä nenään pikkuasioista ja tekee stressin lähes kaikesta. Opettele tuntemaan itsesi ja persoonallisuutesi. Jos olet A tai D-tyyppiä keskity stressinpoistoon ja hyviin ystäviin, jotka palauttavat sinut takaisin maan pinnalle.

Verenpaine
Korkea verenpaine lisää sydäntautiriskiä ja sydänkohtauksen riskiä 25%:lla. Tiesitkö että verenpaine on koholla useammalla kuin joka toisella yli 45-vuotiaalla miehellä ja naisella? Tämä johtuu suureksi osaksi huonoista elintavoista, perimällä on vain vähän tekemistä asian kanssa.

Pellavansiemenet ja korkea kolesteroli

1.6.2010

Tiedetään että pellavansiemenet ovat terveellisiä normaalipainoisten ihmisten sydän-verisuonijärjestelmälle. Asiaa haluttiin selvittää myös ylipainoisten suhteen, joten Yhdysvalloissa USDA:n Phytonutrients Laboratory’ssa on tehty rottatutkimus. Ylipainoisia ja hoikkia rottia syötettiin 26 viikkoa pellavansiemenillä. Kummankin rottaryhmän veriarvoja vertailtiin kontrolliryhmän veriarvoihin. Kontrolliryhmä söi normaalia ravintoa.
Huomattiin seuraavaa verrattuna kontrolliryhmään:

  • ylipainoisten triglyseridiarvot laskivat nopeasti
  • ylipainoisten kokonaiskolesteroli laski huomattavasti
  • ylipainoisten LDL -kolesteroli laski huomattavasti

Uskotaan että nämä hyvät tulokset johtuvat pellavansiemenien lignaaneista ja alfalinolihaposta.

Ihmistutkimusta asiasta odotellessa, jokainen voi tehdä omia tutkimuksiaan pellavansiemenien hyödyllisistä vaikutuksista. Otetaan 2-3 rkl rouhittuja pellavansiemeniä päivässä. Rouhiminen vapauttaa lignaanit ja alfalinolihapon. Saman asian ajaa kun pureskelee siemenet hyvin.
Jos sellaisenaan pellavansiemenien rouskutus tuntuu kuivakkaalta, pellavansiemeniä voi sekoittaa muroihin, leipään, muffinseihin, kekseihin, jälkiruokiin.
Jos jauhat pellavansiemenet rouheeksi säilytä rouhetta jääkaapissa, muutoin siemenet härskiintyvät ja ainakin osa hyvistä vaikutuksista katoaa.

Rasvat, kolesteroli ja sydän

24.5.2010

Barcelonan yliopistossa on tutkittu rasvoja.  Tutkimuksessa vertailtiin oliiviöljyä, voita, margariinia ja kasvisrasvoja. Lopputulos oli: jos syö 5 tl oliiviöljyä päivässä muiden rasvojen sijaan voi alentaa LDL (sitä pahaa kolesterolia) -kolesterolia huomattavasti jo viikossa.
Siispä jos kolesteroli on koholla niin oliiviöljyä leivänpäälle, salaattikastikkeeksi ja ruuanlaittoon. Lisäbonuksena tulee vielä antioksidantteja ja E-vitamiinia.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se että mikä hyvänsä kasvisöljy alentaa kolesterolia vastaavasti, koska on kysymyksessä kasviksista peräisin oleva tuote ja kasvikunnan tuotteet eivät sisällä kolesterolia.

Mistä tietää että ei saa tarpeeksi liikuntaa?

24.5.2010

Suurin osa ihmisistä liikkuu aivan liian vähän, siitä huolimatta että he ”harrastavat” liikuntaa. Oma keho ja oma mieliala ovat hyviä mittareita siihen saako liikaa, liian vähän vai sopivasti liikuntaa. Liikunta on tarpeellista  fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Et saa tarpeeksi liikuntaa jos:

  • olet masentunut
  • lihasvoimasi ovat heikot
  • kehosi rasvapitoisuus lisääntyy
  • olet väsynyt
  • sinulla ei ole energiaa
  • aineenvaihduntasi on hidasta
  • verenpaineesi on korkea
  • leposykkeesi on korkea

Ihminen tarvitsee mahdollisimman monipuolista liikuntaa, aerobista liikuntaa, lihasvoimaa, nopeutta, notkeutta, tasapainoa…

Useimmilta ihmisiltä liikuntaharrastus lopahtaa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Jos pääset tämän ajanjakson yli ja edelleen olet liikunnassa kiinni, sinulla on hyvät mahdollosuudet tehdä liikunnasta hyvä tapa itsellesi ja selvitä elämästä ilman sydän-ja verisuonitauteja, osteoporoosia ja muita rappeuttavia sairauksia, jotka johtuvat liikunnan puutteesta.

Muista että et tarvitse liikunnan harrastamiseen kuntosalia tai kalliita varusteita. Kävele portaat, kävele tai pyöräile töihin, tee taukojumppaa töissä, ui järvessä, hakkaa halkoja, tee pihatöitä, marjasta, sienestä… toki voit käydä siellä kuntosalillakin ja harrastaa myös liikuntaa ryhmissä muiden samanmielisten kanssa.

Sydäntautien riskitekijät

21.5.2010

Vaakakupissa riskitekijöistä  painaa eniten:

  • korkea verenpaine
  • korkea kolesteroli
  • tupakointi

Muita riskitekijöitä:

  • liikunnan puute
  • ylipaino, erityisesti vatsanseudussa
  • diabetes
  • roskaruoka ja valmisruuat
  • stressi
  • perintötekijät (eli jos sukulaisesi ovat kuolleet alle 60-vuotiaana sydän- tai verisuonitautiin)
  • aikaiset vaihdevuodet naisilla (alle 45-vuotiaana)
  • etniset tekijät (tummaihoisilla naisilla on suurempi riski)
  • raskausmyrkytys
  • keskenmeno
  • keisarinleikkaus
  • kohdunrepeämä

Saatko liikaa vai liian vähän sinkkiä?

28.4.2010

Jos syöt monipuolista luonnollista ruokaa sinulla ei pitäisi olla sinkin puutetta eikä yliannostusta. Kuitenkin nykyään kun mikään ei ole ”luonnollista” sekä sinkin puutos että liikasaanti ovat mahdollisia.

Kuka kärsii sinkin puutteesta?
Keliaatikot…
Raskauden aikana sinkin tarve kasvaa…
Kasvissyöjät, jotka eivät syö lihaa eivätkä maitoa…
Allergikot…
Toipilaat…
Ulostuslääkkeitä jatkuvasti käyttävät…
Ihmiset, joiden juomavesi kulkee kupariputkien kautta…
Yksipuolisesti syövät ihmiset…
Ihmiset, jotka syövät paljon makeaa ja rasvaista ruokaa…
Ihmiset, jotka syövät paljon eineksiä ja raffinoituja elintarvikkeita…
Ihmiset, jotka syövät jatkuvasti rautavalmisteita…
Ihmiset, jotka syövät jatkuvasti kalkkitabletteja…
Ihmiset, joiden ravinto sisältää paljon fytaatteja …
Ihmiset, jotka harrastavat liikaa liikuntaa…

Kuka hyötyy sinkistä?
Kroonisesti sairaat…
Nivelreumapotilaat…
Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat…
Fibromyalgiaa sairastavat…
Osteoporoosia sairastavat…
Raskautta haluavat…
MS-tautia sairastavat…
AIDS-potilaat…
Peräpukamista kärsivät…
Vanhukset…

Kuka saa liikaa sinkkiä?
Ihmiset, jotka syövät monia vitamiini- ja hivenainevalmisteita ovat vaarassa saada liikaa sinkkiä…
Ihmiset, jotka eivät noudata lisäravinteiden annosteluohjeita…
Ihmiset, jotka käyttävät useita sinkkivalmisteita yhtä aikaa…
Ihmiset, jotka syövät koko ajan sinkkiä – varmuuden vuoksi…

Sinkin puute aiheuttaa:

  • aamuäreyttä
  • aknea
  • allergisia oireita
  • diabetesriski kasvaa
  • ekseemaa
  • hidastaa haavojen paranemista
  • hiustenlähtöä
  • ihottumaa
  • infektiokierteen (esim. jatkuva flunssa tai nuha)
  • kalsiumin imeytyminen häiriintyy
  • kasvun hidastumista lapsilla
  • kaula, kasvojen ja vatsan alueen ihon veltostumista
  • keskittymiskyvyn puutetta
  • korvien soimista
  • kynsien haurastumista
  • käynnistymis- ja heräämisvaikeuksia aamulla
  • makuaistin ja hajuaistin häiriöitä
  • motorisia häiriöitä
  • näköhäiriöitä
  • psoriasiksen puhkeamisriski kasvaa
  • ruokahaluttomuutta
  • siittiöiden määrä vähenee

Liika sinkki aiheuttaa:

  • suolistoärsytystä
  • pahoinvointia ja oksentelua
  • ripulia
  • hyvän HDL-kolesterolipitoisuuden madaltumista veressä
  • immuunijärjestelmän heikkenemistä
  • Alzheimerin tautia (tutkimusnäyttö ei ole vielä riittäävää)
  • elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen kuparia ja kuparin tarve lisääntyy
  • elimistö ei pysty käyttämään hyväkseen rautaa ja seuraa anemia

Sinkin luonnollisia lähteitä ovat viljatuotteet, maitovalmisteet ja liha. Naisten saantisuositus on 7-12 mg, miesten 9-15 mg . Raskauden aikana 9 mg ja imetyksen aikana 11 mg. Suomalaiset saavat keskimäärin 13 mg sinkkiä päivässä.

Sinkkivalmisteita ei pidä käyttää kuukautta kauempaa yhteen menoon.
Sinkkivalmisteet otetaan tunti ennen ateriaa tai kaksi tuntia aterian jälkeen.
Rautavalmisteita ei pidä ottaa samanaikaisesti sinkin kanssa.
Antibioottilääkityksen kanssa ei pidä ottaa sinkkiä pariin tuntiin.

Sinkin lähteitä ovat: naudanliha, sianliha, maksa, munat, merenelävät (osterit), juustot, pavut, pähkinät, vehnänalkiot, auringonkukansiemenet.

Pätkäliikuntakin auttaa

17.4.2010

Irlantilaiset ovat tehneet tutkimuksia istumatyöläisillä. Tutkimuksen aikana seurattiin liikunnan vaikutusta henkilöiden kolesteroliarvoihin, yleiskuntoon sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Kokeeseen osallistui 21 henkilöä.

Huomattiin että liikkui sitten 30 min kerrallaan tai 3 kertaa 10 minuuttia liikunnalla oli sama positiivinen vaikutus. Mikäli aika ei riitä yhtäjakoiseen liikkumiseen pienet pätkätkin auttavat.

Nykysuositusten mukaan istumatyöläisille ei kuitenkaan riitä 30 min päivittäinen liikunta. Sopiva määrä on 1-2 tuntia tai enemmän.

Mitä seuraa hoitamattomasta korkeasta verenpaineesta?

24.2.2010

Kun korkea verenpaine jatkuu pitkän aikaa, haittavaikutukset alkavat näkyä.
Kohonneen verenpaineen haittavaikutukset:

  • verisuonten kalkkeutuminen
  • sydäninfarkti
  • äkillinen kuolema
  • aivoverenvuoto
  • suurten valtimoiden vauriot
  • näköaistin vahingoittuminen
  • munuaisten vahingoittuminen
  • syöpäriski kasvaa
  • maksasairausriski kasvaa
  • kolesterolia alkaa kertyä yhä enemmän verisuonten seinämiin
  • verisuonet alkavat repeillä
  • sydämen kuormitus kasvaa ja sydän saattaa pettää hetkenä minä hyvänsä

Tiedätkö mikä on sinun verenpaineesi?

Päänsärky – milloin on syytä huolestua?

20.2.2010

Päänsärky ei yleensä ole vakavaa, mutta epämiellyttävää se kylläkin on. Yleisiä syitä päänsärylle ovat verisuonten liian nopea supistuminen tai laajeneminen tai kaulan alueen lihasten jännitystilat.
Jos päänsärkyyn liittyy kaksoiskuvia, tajunnan menetys, tajunnan häiriöitä tai päänsärky on hyvin kovaa on syytä huolestua.

Yleensä päänsärkyyn on jokin syy.

Tavallisimmat syyt:
-liikkumattomuus
-hapen puute
-huono ravitsemus
-liian pitkät ruokailuvälit
-veren rasva-arvot koholla (triglyseridit, kolesteroli)
-stressi
-tunne-elämä epätasapainossa
-ruoka-intoleranssit

Kolesteroli ja aurinko

12.2.2010

Britit ovat tehneet 4 vuotta kestäneen tutkimuksen, johon osallistui 4 000 koehenkilöä. Tutkimuksessa selvisi että veren kolesterolipitoisuus laskee kesällä ja nousee taas talvikuukausina.
Tästä tutkimuksesta on sitten vedetty johtopäätös että Välimeren alueen asukkaiden alhainen kolesteroliarvo johtuisikin auringosta eikä ravinnosta. Tuntuu hieman oudolta että pelkkä aurinko voisi laskea kolesterolia… mutta mitäpä minä olen kyseenalaistamaan tutkimusta. Mietin vain että ihmiset syövät kesällä yleensä enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä (kun niitä on saatavilla) ja talvella kun on kylmä syövät enemmän lihatuotteita…