Archive for the ‘Lihasheikkous’ Category

Parkinsonin tauti ja paraneminen

7.11.2010

Parkinsonin taudista ei parane.  Sen etenemistä voidaan kuitenkin jarruttaa omilla elämäntavoilla ja sopivalla lääkityksellä.
Parkinsonin taudista on olemassa useita versioita. Kaikki tautiin sairastuneet eivät saa samoja oireita ja tauti etenee omaa yksilöllistä tahtiaan. Lohduttavaa on että tauti etenee yleensä hitaasti.

Tautiin voi sairastua nuorematkin, mutta yleisimmin vasta 40 -ikävuoden jälkeen. Yli 60 -vuotiailla tauti on yleisempää (1% suomalaisista). Miehillä tautiin sairastuminen on yleisempää kuin naisilla. 20%:lla sairastuneista tauti on perinnöllinen, heillä tauti alkaa yleensä jo nuorena.

Tauti alkaa hitaasti. Yleensä kuluu vuosia ennenkuin tautiin sairastunut ymmärtää mistä on kysymys. Oireita tulee kun dopamiinin määrä aivoissa laskee 60-80%:iin normaalista.

Ensioireita:

  • hajuaistin heikentyminen
  • masennus
  • raajojen pistely ja puutuminen
  • väsymys, joka ei parane nukkumalla

Näkyvämpiä oireita:

  • kasvojen ilmeettömyys
  • käsien kömpelyys ja huono liikuteltavuus
  • lihasheikkous
  • lihasten jäykkyys
  • liikkeiden hitaus
  • niskakivut, jotka eivät tunnu paranevan
  • oudot lämpötuntemukset tai kylmätuntemukset
  • puhe hankaloituu
  • ryhdin painuminen kasaan
  • tasapainon hallinta on vaikeaa
  • vapina

Muita oireita:

  • henkisen suoritustason lasku
  • huimaus ylösnoustessa
  • impotenssi
  • lihaskivut
  • ummetus
  • virtsarakon toimintahäiriöt

Taudin toteaminen ei ole helppoa. Lääkärin tekemä tutkimus, jossa suljetaan pois muita sairauksia kerroskuvauksella, magneettitutkimuksella ja laboratoriokokein, on avainasemassa. Parkinsonin taudin toteamiseksi ei ole olemassa verikoetta, mutta PET-kuvauksessa tai SPECT-tutkimuksessa voidaan havaita hermosolujen vähentyminen ja dopamiinin vähyys  alkavassa Parkinsonin taudissa.

Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Dopamiini-nimisen välittäjäaineen vähyydestä aivoissa, joka johtuu dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta.

Mikä tuhoaa dopamiinia tuottavia soluja?

  • alkoholin käyttö
  • antipsykoottinen lääkitys (vaikean paranoian ja skitsofrenian hoidossa)
  • huumeiden käyttö
  • liiallinen lihatuotteiden syöminen
  • liikkumattomuus
  • myrkylliset aineet (häkä, rikkihiili, mangaani)
  • opiaatit (erityisesti N-MPTP)
  • päähän kohdistunut vamma
  • tupakointi
  • virusperäinen aivotulehdus (vakava flunssankaltainen tauti, hyvin harvinainen)
  • tuntemattomat syyt ???

Hoitamattomana tauti johtaa liikkumisvaikeuksiin noin 10-15 vuoden sisällä. Lääkehoidolla toimintakyky saadaan pidettyä 15-20 vuotta. Omatoimisella hoitoon osallistumisella ja sitkeydellä  jopa pidempään.

Hoito: Lääkehoito, kirurginen hoito, fysioterapia, puheterapia, liikunta, lämpimät kylvyt, hieronnat,  ja ruokavaliohoito vähäproteiinisella dieetillä, joka sisältää  kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita sekä runsaasti puhdasta vettä juotavaksi).

En puutu tässä lääkehoitoon tai kirurgiseen hoitoon, sillä lääkäri päättää siitä yksilöllisesti kunkin Parkinsonin tautiin sairastuneen kohdalla. En myöskään fysioterapiaan tai puheterapiaan sillä terapeutit päättävät hoidon tarpeen yksilöllisesti potilaan oireiden mukaan.

Parkinsonin tautiin sairastunut voi itse päättää elintavoistaan ja liikuntatottumuksistaan. Liikunnan on monissa tutkimuksissa todettu olevan lääkkeen veroista tässä taudissa. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat juoksu, kävely, uinti, hiihto ja voimistelu sekä lihasten venyttely (välttämätöntä!) . Jos et ole aikaisemmin liikkunut aloita varovasti pyri liikkumaan joka päivä mahdollisimman paljon ja muista venytellä aina kun voit.

Tärkeintä on että ei anna taudille periksi. Koskaan.

Tee liikunnasta tapa

31.10.2010

Ihmiset ovat nykyään niin kiireisiä, että liikunnallekin on luotava aikataulut, jotta sen saa mahdutettua elämäänsä. Säännöllinen liikunta parantaa elämänlaatua mm. seuraavalla tavalla:

  • antaa energiaa
  • auttaa omaksumaan terveellisemmät ruokailutottumukset
  • ehkäisee masennusta
  • ennaltaehkäisee elämäntapasairauksia
  • ennaltaehkäisee vaihdevuosivaivoja
  • laskee huonoa  kolesterolia ja nostaa hyvää kolesterolia
  • laskee verenpainetta
  • lisää elämänhalua
  • lisää notkeutta
  • lisää sosiaalisuutta
  • nuorentaa kehoa
  • parantaa aineenvaihduntaa
  • parantaa elimistön kivunsietokykyä
  • parantaa koordinaatiokykyä
  • parantaa kuntoa
  • parantaa terveyttä
  • parantaa unen laatua
  • taistelee ikävystymistä vastaan
  • taistelee läskiytymistä vastaan
  • tekee kropasta seksikkään
  • vahvistaa lihaksia
  • vahvistaa luita
  • …ja monia muita vaikutuksia.

Olisko aika antaa liikunnalle tilaa elämässäsi?  Valitse ne lajit, jotka sopivat elämäntyyliisi ja tavoitteisiisi. Voit valita ohjatun liikunnan ryhmässä, yksin liikkumisen tai kaverin/kavereiden kanssa harrastettavan liikunnan luonteesi mukaan. Pääasia on että lähdet liikkeelle ja liikut päivittäin. Vaihtele lajeja, niin saat parhaan hyödyn.

Lihasten käyttämättömyys kostautuu

22.10.2010

Varsinkin kun on kysymys jaloista ja jalkojen lihaksista. Suurin osa jalkavaivoista (ja muistakin vaivoista) johtuu veltoista ja käyttämättömistä lihaksista.
Ihminen on tarkoitettu käyttämään lihaksiaan, nykyelämä ei vain oikein anna siihen mahdollisuutta. Jalkojen kohdalla tilanne on todella paha. Tiet ovat asfaltoituja ja tasaisia, jalkojen lihakset eivät juurikaan saa harjoitusta. Kengät estävät ne vähätkin jalkaterän lihasten liikkeet ja muovaat jaloista pullataikinaa. Jalasta tulee pehmeä ja mukautuva. Kengässä jalalla ei ole tilaa liikkua. Sitten on vielä autot ja muut kulkuvälineet, joita käytetään kun siirrytään paikasta toiseen. Puhumattakaan ylipainosta, joka pahentaa asiaa vielä lisää. Jalat eivät yksinkertaisesti kestä liikkumatonta nykyelämää. Tulee jostain syystä mieleen lastenelokuva Willy…
Milloin jalkalihakset saavat harjoitusta? Kuinka moni tekee illalla tuntikausia jalkajumppaa? Milloin kävelit viimeksi paljain jaloin epätasaisessa maastossa? Milloin ylipäätään käveli viimeksi yli 10 km?
Tiesitkö että…

  • kipu jalkaterissä kertoo usein heikoista jalkalihaksista
  • heikot jalkalihakset aiheuttavat jalkojen asentovirheitä ( vaivaisenluut, laskeutuneet jalkakaaret,  kovettumat, luupiikki kantapäässä jne.)
  • heikot jalkalihakset altistavat  nilkan nyrjähdyksille, akillesjänteen kipeytymiselle ja jopa iskiakselle
  • polvien, lonkkien  ja alaselän kivun syyt voivat löytyä heikoista jalkalihaksista
  • jopa liikuntaa harrastavilla ihmisillä on heikot jalkaterän lihakset, elleivät he ole niitä harjoittaneet
  • hyvät jalkalihakset parantavat liikuntasuoritusta
  • hyvät jalkalihakset ennaltaehkäisevät suonikohjuja ja jalkojen väsymistä
  • hyvät jalkalihakset polttavat rasvaa ja selluliittia ei kerry (kovin paljon)

Miten jalkalihaksia vahvistetaan:

Aloita varovasti.

  • ota kengät pois jaloista
  • kipristä varpaita alaspäin, niin että jalan ”rystyset” näkyvät
  • harota varpaita, niin että saat kunnon välit jokaisen varpaan väliin
  • pyörittele jalkateriä nilkoista molempiin suuntiin
  • kävele jalan päkiällä
  • kävele kantapäillä
  • vietä mahdollisimman paljon aikaa ilman kenkiä
  • istu tai makaa lattialla ja taivuta jalkateriä ylös ja alas, niin että liike tuntuu pohkeissa
  • seiso lattialla ja nouse varpaille ja alas, niin nopeasti kuin pystyt. Tee liike niin että  käännät  jalkateriä ulospäin, eteenpäin ja sisäänpäin vuorotellen.
  • kokeile tasapainolautaa ja muita tasapainoa kehittäviä välineitä
  • kokeile ”hansikas”-kenkiä (esim. vibram fivefingers) tai lenkkareita, jotka ovat ”epätasapainotetut”.
  • kerää rannalta sileitä litteitä kiviä. Tee niistä itsellesi kävelypolku ja kävele sillä paljain jaloin. Harjoittaa jalkaterän lihaksia.
  • tee töissä taukojumpan lisäksi myös jalkajumppaa

Kilpirauhasen liikatoiminta

7.9.2010

Hienolta nimeltä hypertyreoosi, aikaisemmin käytettiin myös nimeä tyreotoksikoosi eli kilpirauhasmyrkytys. Tauti, josta on kymmeniä eri variaatioita.
Yleisoireet ovat unettomuus,  jatkuva kuumuuden tunne, väsymys ja hikoilu (kostea iho), hengästyminen, lihasheikkous (tärinä ja vapina)  ja kunnon romahtaminen, ruokahalua lisääntyy, mutta paino kääntyy laskuun, jano ja runsas virtsaneritys. Sydämen syke voi kiihtyä, sydän voi hakata myös epätahtiin ja nopeasti.  Verenpaine nousee.  Kun tauti saa olla kauan hoitamattomana siitä seuraa luukatoa (osteoporoosi).  Joissain variaatioissa oireena ovat turvonneet, punoittavat silmät sekä silmien valonarkuus. Tuijottava katse.
Mikä aiheuttaa?

  • Amiodaron
  • kilpirauhasen kasvaimet
  • kilpirauhasen tulehdukset
  • liikaa jodia (merilevä, suola)
  • joditabletien syönti turhan takia
  • liikaa kilpirauhashormoneja
  • liikaa kuparia
  • liikaa seleeniä
  • liikaa sinkkiä
  • radioaktiivinen säteily
  • radiojodihoito
  • raskaudenaikaiset hormonivaihtelut
  • tyroksiinin yliannostus

Länsimainen lääketiede hoitaa tautia oireen mukaisesti beetasalpaajilla, tyreostaatilla eli estohoidolla, pitkäaikaisella tyreostaattihoidolla, radiojodilla tai leikkauksella. Kaikilla näillä hoitomuodoila on haittavaikutuksia, osalla jopa pysyviä – hypotyreoosi eli kilpirauhasen vajaatoiminta eli kilpirauhanen lakkaa kokonaan toimimasta. Näistä hoidoista seuraa yleensä vain se, että pääsee elinikäiseen seurantaan. Tauti ei tälläisellä  ”hoidolla”  parane.
Onko muita vaihtoehtoja?
Kiinalainen lääketiede ja akupunktio tarjoavat vaihtoehtoja, joissa kilpirauhashormonitasot saadaan laskettua normaalille tasolle.
Ruokavalio, jossa on lehtikaalia, parsakaalia, kukkakaalia, soijaa ja ruusukaalia vaimentaa kilpirauhasen toimintaa. Kyseiset ruoka-aineet sisältävät goitrogeenejä. Ruokajuomaksi vettä. Juomaksi vettä. Puhdasta raikasta vettä, ei mitään muuta. Ei jodipitoisia ruoka-aineita (merilevät kuten: kelp, nori, dulse, kombu ja wakame ovat kiellettyjä) eikä merisuolaa. Pellavansiemenet, saksanpähkinät ja kala ovat tärkeitä, koska sisältävät hyviä rasvahappoja, jotka tukevat kilpirauhasen toimintaa. Liikakäyttöä on kutenkin vältettävä, koska kyseessä on kilpirauhasen liikatoiminta.

Kaikki hoito on toteuttava koulutetun hoitohenkilökunnan valvonnassa. Jos olet jo lääkärin hoidossa, älä lopeta omavaltaisesti mahdollista lääkitystäsi.

Peruskunto

29.3.2010

Talven jäljiltä monen ihmisen fyysinen ja psyykkinen kunto on enemmänkin perskunto, kuin hyvä peruskunto. Hyvä peruskunto tarkoittaa sitä että olet perusterve, sinulla on lihasvoimaa sekä riittävästi fyysistä ja psyykkistä energiaa.
Hyvä kunto ei tule hetkessä, mutta hyväkin kunto rapistuu jos sille ei tee mitään. Kun kunnon kohottaminen aloitetaan on paras lähteä liikkeelle hitaasti, varsinkin jos alkukunto ei ole kummoinen. Peruskunnon saavuttaminen kestää harjoittelusta riippuen 6-8 viikkoa. Rapakuntoisella vieläkin kauemmin. Varaudu siis siihen että töitä täytyy tehdä kuntonsa eteen. Mikään pilleri ei paranna kuntoa.
Laadi itsellesi realistinen kunto-ohjelma. Jos tänään hädin tuskin pääsit raahautumaan postilaatikolle, ota tavoitteeksi päästä viikon kuluttua kaksi kertaa sama matka ja lisää matkaa vähitellen.
Muista myös kehitää voimaa ja notkeutta sekä tasapainoa. Kaikenikäiset hyötyvät hyvästä peruskunnosta. Ikä ei ole este eikä rajoite, vaan hyvä syy kasvattaa kuntoa.
Kun saat itsesi sellaiseen kuntoon että pystyt juoksemaan tunnin parin ilman vaikeuksia, voit alkaa totuttaa kehosi rankempaan harjoitteluun ja päätyä huippukuntoon.

Kipeät hartiat

11.2.2010

Tietokoneen ääressä ei tarvitse istua pitkiä aikoja, hartiat tulevat kipeäksi jo muutaman tunnin sessiosta. Istumatyöläisen ongelmapaikka on yleensä niska-hartiaseutu. Yleisiä oireita ovat lihasjännitys ja -särky. Kun hartiat ja niska jumittuvat oikein kunnolla seuraa päänsärkyä. Myös kädet, ranteet ja sormet voivat puutua.

Väärä istuma- ja työskentelyasento on yleensä syy numero yksi. Hyvänä kakkosena tulee liian pitkä yhtäjaksoinen ruudun tuijottelu. Kolmas syy on yleinen liikkumattomuus, josta aiheutuu heikot lihakset.

Ongelman ratkaisu kannatta aloittaa työpisteen ergonomiasta. Tarkista tuolisi säädöt. Käsien on hyvä olla 90 asteen kulmassa tai alempana, näin et joudu jännittämään hartioita turhaan. Jos työpöytäsi on säädettävä säädä myös sitä tarvittaessa. Jos olet pieni ihminen, voit joutua ottamaan käyttöön pienen jalkarahin jalkojen alle.
Näytön olisi hyvä olla noin 50 cm päässä silmistä. Jos et näe näyttö tältä etäisyydeltä, poikkeapa optikolla tai suurenna fonttia.
Mitä lähempänä hiiri sijaitsee vartaloasi sen parempi. Kyynärpään on hyvä olla vartalon vieressä. Jos joudut kurottamaan hiirtä eteenpäin jännität niska-hartiaseutua. Muista myös hiiri- ja rannetuki, jos työhösi kuluu paljon hiiren käyttöä.
Jos tarvitset paperimuotoista aineistoa työssäsi, aseta paperit telineeseen, niin että ne sijaitsevat näppämistön ja päätteen välimaastossa. Jos joudut katsomaan papereita sivulta pääsi kääntyy kieroon ja se aiheuttaa niskasärkyä.
Tämä on erittäin tärkeää!!! Tee vain 45 min pituisia työskentelyjaksoja yhtäpäätä. Sen jälkeen pidät 15 min tauon. Tauon käytät olkapäiden nosteluun ja pyörittelyyn, rintakehän venyttämiseen, niskan venyttämiseen, käännä päätä puolelta toiselle, laske pää rintaan ja nosta taas suoraan. Muista pyöritellä myös käsiä, tee hiihtoliikkeitä ja ylävartalon kiertoja. Ja jos joku ihmettelee mitä puuhaat, pyydä hänetkin mukaan taukojumppaan. Kun vietät työpäiväsi näin, huomaat eron jo ensimmäisen päivän aikana.

Sitten on vielä jäljellä ne heikot lihakset. On aika lähteä kuntosalille! Varaa aika jo tänään. Kirjoita asia kalenteriisi. Jo puolentunnin lihasharjoittelu päivässä riittää. Muita hyviä liikuntalajeja istumatyöläiselle ovat hiihto, sauvakävely, rullaluisteluhiihto, selkäuinti, jooga, pilates, vatsatanssi,  taistelulajit, nyrkkeily, soutu ja yleensä kaikki lajit joissa tarvitaan molempia käsiä sekä liikutetaan niitä.

Nivelrikko

8.2.2010

40% :lla 40-vuotiaista on jonkinasteinen nivelrikko. Prosenttiluku nousee samaa tahtia iän kanssa. Kipuja on 60%:lla. Suurin osa (75%) nivelrikosta kärsivistä on naisia.
Mistä nivelrikko johtuu? Ylipaino, lihasten huono kunto, liikkumattomuus, virheellinen nivelten kuormitus, nivelvammat ja -tulehdukset.
Mistä nivelrikon alkamisen huomaa? Aamujäykkyyttä nivelissä, liikeratojen supistumista, tulehduksia ja lopuksi kipua, kun nivelrusto vaurioituu.
Mikä on tyypillinen alue? Polvet, lonkkanivelet sekä sormien kärkinivelet. Myös muilla nivelalueilla voi olla nivelrikkoa.
Miten hoidetaan? Liikuntaa niin paljon kuin kivut ja fyysiset esteet antavat myötä. Ruokavalioon glukosamiinia sisältäviä ruokia, tuoretta inkivääriä, avokadoa, soijaa, nokkosta, vihersimpukkaa, hainrustoa, kalaöljyjä, valkosipulia, piimaata. Särkyyn parasetamolia. Kun särky on jatkuvaa on aika lähteä keinonivel-leikkaukseen.