Archive for the ‘Liikunta’ Category

Polvien parhaaksi

2.12.2010

Polvien pitäisi kestää koko elämän ajan. Yhä useammat ihmiset joutuvat jossain vaiheessa polvileikkaukseen. Eivätkö polvet kestäkään koko elinikää vai onko polvien käyttöohje hukassa?

  • Kuuntele merkkejä. Polvivammat eivät anna heti merkkejä itsestään ja joskus merkit ovat hyvin vähäisiä. Joskus polvivamma ilmentää itseään viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien päästä.  Jos tunnet kipua polvessa –  pysähdy. Mieti mistä se aiheutuu. Pyri selvittämään aiheuttaja ja poistamaan se, jos mahdollista.
  • Kävele jalat suoraan eteenpäin. Polvia pitää kasassa joukko jänteitä. Kun jänteet polvien molemmilla puolilla ovat yhtä vahvat ja samanpituiset polvi toimii optimaalisesti ja polven rustokudokset eivät kulu eivätkä kärsi. Sen sijaan jos kävelet jalkaterät sisäänpäin tai ulospäin, jänteesi venyvät epätasaisesti ja polvilumpio alkaa hangata vasten rustokudoksia. Kehität vuosien myötä polvivamman.
  • Vahvista polvia. Polvia vahvistetaan lihasharjoittelulla ja tasapainoharjoittelulla.  Vahvat lihakset ennaltaehkäisevät polvivammoja ja hyvä tasapaino ennaltaehkäisee  kaatumisvammoja. Kuuntele polviasi tehdessäsi lihasharjoituksia, lopeta jos tuntuu kipua.
  • Varo polvinivelen yliojennusta. Jos polvinivelesi ovat yliliikkuvat, varo polvien ojentamista liian suoraksi. Pidä sen sijaan polvet hieman koukussa kun teet jalan ojennuksia. Jos voimistelet laita pyyhe tai tyyny polvinivelen alle, kun teet liikkeitä lattialla istuen.
  • Varo korkeakorkoisia kenkiä. Kenkämuoti on taas huippukorkeaa, sillä on vaikutusta polviin. Älä käytä korkokenkiä koko päivää, anna jalkojen levätä ja muista venytellä jalat korkkareiden käytön jälkeen. Käytä välillä matalia kenkiä ja kävele myös paljain jaloin. Tee jalkajumppaa.
  • Verryttelet ja venyttele ennen urheilusuorituksia. Jos lonkkien lihaksissa on lihaskireyttä se vaikuttaa myös polviin. Venyttele ja verryttele lonkat ja lantio hyvin, polvetkinvoivat paremmin. Samoin jos nilkoissa on kankeutta se vaikuttaa polviin. Pyörittele ja venyttele myös nilkat hyvin ennen urheilusuorituksia.
  • Vältä nopeita liikkeitä kun jalkasi ovat taivuttettuina polvista. Kun polvi on taivutettuna, se ei aina ole vahvimmillaan. Liian nopeat liikkeet sivusuuntaan tai suuntiin, joihin polvi ei normaalisti taivu, saavat aikaan nivelsiteiden repeämisiä ja muita polvivammoja.  Kun liikut pidä huomio myös polvissa ja siinä millaisessa asennossa olet menossa ja mihin suuntaan. Korjaa asentoa ennenkuin on liian myöhäistä.
  • Älä konttaa. Konttaaminen ja ryömiminen sopii lapsille. Heillä on vielä pehmeät luut. Aikuisilla luut ovat kovia ja ylipainoakin on suurelle osalle aikuisista kertynyt. Jos työsi vaatii konttaamista tai polvillaan olemista, hanki polvisuojukset. Hyvät pehmustetut polvisuojukset. Puutarhatöihin ja siivoamiseen myös.
Mainokset

Miksi harrastaa joogaa?

10.11.2010

Tässä muutama syy:

  1. antaa voimaa (sekä psyykkistä, fyysistä että henkistä)
  2. auttaa hyväksymään itsensä
  3. auttaa painonpudotuksessa (toki myös kaloreita on hyvä rajoittaa)
  4. helpottaa selkäkipua ja muitakin kipuja (aluksi voi paikat kipeytyä tottumattomuuttaan)
  5. parantaa itsetuntemusta
  6. parantaa kehotietoisuutta
  7. parantaa terveyttä
  8. poistaa stressiä
  9. poistaa ummetusta
  10. poltaa rasvaa
  11. rauhoittaa
  12. rentouttaa
  13. tekee notkeaksi
  14. tekee lihaksista sutjakkaat
  15. vahvistaa lihaksia
  16. vahvistaa luita
  17. vahvistaa niveliä
  18. venyttää lihaksia

Jokaisella joogan harrastajalla on omat syynsä ja heilläkin, jotka eivät harrasta  joogaa on omat syynsä.  Hyödyt huomaa kun joogaa on harrastanut hieman pitempään.

Parkinsonin tauti ja paraneminen

7.11.2010

Parkinsonin taudista ei parane.  Sen etenemistä voidaan kuitenkin jarruttaa omilla elämäntavoilla ja sopivalla lääkityksellä.
Parkinsonin taudista on olemassa useita versioita. Kaikki tautiin sairastuneet eivät saa samoja oireita ja tauti etenee omaa yksilöllistä tahtiaan. Lohduttavaa on että tauti etenee yleensä hitaasti.

Tautiin voi sairastua nuorematkin, mutta yleisimmin vasta 40 -ikävuoden jälkeen. Yli 60 -vuotiailla tauti on yleisempää (1% suomalaisista). Miehillä tautiin sairastuminen on yleisempää kuin naisilla. 20%:lla sairastuneista tauti on perinnöllinen, heillä tauti alkaa yleensä jo nuorena.

Tauti alkaa hitaasti. Yleensä kuluu vuosia ennenkuin tautiin sairastunut ymmärtää mistä on kysymys. Oireita tulee kun dopamiinin määrä aivoissa laskee 60-80%:iin normaalista.

Ensioireita:

  • hajuaistin heikentyminen
  • masennus
  • raajojen pistely ja puutuminen
  • väsymys, joka ei parane nukkumalla

Näkyvämpiä oireita:

  • kasvojen ilmeettömyys
  • käsien kömpelyys ja huono liikuteltavuus
  • lihasheikkous
  • lihasten jäykkyys
  • liikkeiden hitaus
  • niskakivut, jotka eivät tunnu paranevan
  • oudot lämpötuntemukset tai kylmätuntemukset
  • puhe hankaloituu
  • ryhdin painuminen kasaan
  • tasapainon hallinta on vaikeaa
  • vapina

Muita oireita:

  • henkisen suoritustason lasku
  • huimaus ylösnoustessa
  • impotenssi
  • lihaskivut
  • ummetus
  • virtsarakon toimintahäiriöt

Taudin toteaminen ei ole helppoa. Lääkärin tekemä tutkimus, jossa suljetaan pois muita sairauksia kerroskuvauksella, magneettitutkimuksella ja laboratoriokokein, on avainasemassa. Parkinsonin taudin toteamiseksi ei ole olemassa verikoetta, mutta PET-kuvauksessa tai SPECT-tutkimuksessa voidaan havaita hermosolujen vähentyminen ja dopamiinin vähyys  alkavassa Parkinsonin taudissa.

Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Dopamiini-nimisen välittäjäaineen vähyydestä aivoissa, joka johtuu dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta.

Mikä tuhoaa dopamiinia tuottavia soluja?

  • alkoholin käyttö
  • antipsykoottinen lääkitys (vaikean paranoian ja skitsofrenian hoidossa)
  • huumeiden käyttö
  • liiallinen lihatuotteiden syöminen
  • liikkumattomuus
  • myrkylliset aineet (häkä, rikkihiili, mangaani)
  • opiaatit (erityisesti N-MPTP)
  • päähän kohdistunut vamma
  • tupakointi
  • virusperäinen aivotulehdus (vakava flunssankaltainen tauti, hyvin harvinainen)
  • tuntemattomat syyt ???

Hoitamattomana tauti johtaa liikkumisvaikeuksiin noin 10-15 vuoden sisällä. Lääkehoidolla toimintakyky saadaan pidettyä 15-20 vuotta. Omatoimisella hoitoon osallistumisella ja sitkeydellä  jopa pidempään.

Hoito: Lääkehoito, kirurginen hoito, fysioterapia, puheterapia, liikunta, lämpimät kylvyt, hieronnat,  ja ruokavaliohoito vähäproteiinisella dieetillä, joka sisältää  kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita sekä runsaasti puhdasta vettä juotavaksi).

En puutu tässä lääkehoitoon tai kirurgiseen hoitoon, sillä lääkäri päättää siitä yksilöllisesti kunkin Parkinsonin tautiin sairastuneen kohdalla. En myöskään fysioterapiaan tai puheterapiaan sillä terapeutit päättävät hoidon tarpeen yksilöllisesti potilaan oireiden mukaan.

Parkinsonin tautiin sairastunut voi itse päättää elintavoistaan ja liikuntatottumuksistaan. Liikunnan on monissa tutkimuksissa todettu olevan lääkkeen veroista tässä taudissa. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat juoksu, kävely, uinti, hiihto ja voimistelu sekä lihasten venyttely (välttämätöntä!) . Jos et ole aikaisemmin liikkunut aloita varovasti pyri liikkumaan joka päivä mahdollisimman paljon ja muista venytellä aina kun voit.

Tärkeintä on että ei anna taudille periksi. Koskaan.

Miksi pitää verrytellä ennen liikuntasuoritusta?

3.11.2010

Kun tulet vanhaksi ymmärrät miksi.  Nuorena ihmiset ovat notkeita ja paikat eivät revähdä eiväkä mene niin helposti sijoiltaan kun iäkkäämmillä. Kun on valmiiksi notkea ja nopea voi olla vaikea ymmärtää miksi…

  • verryttely ennaltaehkäisee lihasvammoja
  • verryttely lisää hieman aineenvaihduntaa alueella, jota venytetään
  • verryttely notkistaa arpikudosta, joten jos sinulla on jo vanhoja ”urheiluvammoja” verryttely on erityisen tärkeää
  • verryttely notkistaa lihaksia
  • verryttely pehmittää lihaskireyksiä ja tiukkuuksia
  • verryttely rentouttaa lihaksia ja koko kehoa
  • verryttely ”valpastuttaa” aivoja, joten aivojen on helpompi antaa käskyjä lihaksille liikuntasuorituksen aikana
  • verryttely ”valpastuttaa” lihaksia, joten liikkeellelähteminen on helpompaa
  • verryttely venyttää lihaksia, joten lihakset eivät kramppaa niin helposti

Verryttely on tärkeää sekä ennen että jälkeen liikuntasuorituksen. Varsinkin jos olet vanhempi ihminen. Harrastamastasi lajista riippuen aikaa on hyvä käyttää 15-25 min.  alkuverryttelyyn ja 5-15 min. loppuverryttelyyn.

Tee verryttelyliikkeet hitaasti ja rauhallisesti. Tunne venytys ja yritä kohdistaa se oikealle alueelle ja oikeisiin lihaksiin.

Nyrjähtänyt nilkka

1.11.2010

Joskus aikoinaan nilkan nyrjähdyksiä hoidettiin paketoimalla nilkka niin tiiviiseen pakettiin että jalkaterää tuskin sai liikuteltua mihinkään suuntaan. Ilmeisesti hoitosuositukset ovat muuttuneet. Nyrjäytin vähän aikaa sitten nilkkani ja sain seuraavat ohjeet:

  • heti kun jalka kantaa lähde kävelemään
  • vahvista jalan lihaksia ja voimisteluta jalkaa mahdollisimman paljon
  • pidä tukisidettä vain sen aikaa kun on tarvis
  • syö särkylääkkeitä, jos tarvitset

Niinpä tein työtä käskettyä. Pidin tukisidettä 2 päivää ja sitten otin käyttöön Masai-kengät ja lähdin kävelemään. Täytyy sanoa että ei kyllä ollut kivutonta kävelyä.  Kävelin silti sitkeästi joka päivä noin 5-7 km. Iltaisin jumppasin nilkkaa joka suuntaan ja ihmeekseni 2 viikon kuluttua nilkka oli täysin kivuton ja parantunut.
Koska kävelyni näytti niin vaikealta (hirveä irvistys naamalla ja epämääräistä nilkutusta) sain monta kyytitarjousta ohiajavilta tuttavilta. Kivusta huolimatta kieltäydyin kyydistä. Sisulla vaan eteenpäin. Askel kerrallaan.

Tee liikunnasta tapa

31.10.2010

Ihmiset ovat nykyään niin kiireisiä, että liikunnallekin on luotava aikataulut, jotta sen saa mahdutettua elämäänsä. Säännöllinen liikunta parantaa elämänlaatua mm. seuraavalla tavalla:

  • antaa energiaa
  • auttaa omaksumaan terveellisemmät ruokailutottumukset
  • ehkäisee masennusta
  • ennaltaehkäisee elämäntapasairauksia
  • ennaltaehkäisee vaihdevuosivaivoja
  • laskee huonoa  kolesterolia ja nostaa hyvää kolesterolia
  • laskee verenpainetta
  • lisää elämänhalua
  • lisää notkeutta
  • lisää sosiaalisuutta
  • nuorentaa kehoa
  • parantaa aineenvaihduntaa
  • parantaa elimistön kivunsietokykyä
  • parantaa koordinaatiokykyä
  • parantaa kuntoa
  • parantaa terveyttä
  • parantaa unen laatua
  • taistelee ikävystymistä vastaan
  • taistelee läskiytymistä vastaan
  • tekee kropasta seksikkään
  • vahvistaa lihaksia
  • vahvistaa luita
  • …ja monia muita vaikutuksia.

Olisko aika antaa liikunnalle tilaa elämässäsi?  Valitse ne lajit, jotka sopivat elämäntyyliisi ja tavoitteisiisi. Voit valita ohjatun liikunnan ryhmässä, yksin liikkumisen tai kaverin/kavereiden kanssa harrastettavan liikunnan luonteesi mukaan. Pääasia on että lähdet liikkeelle ja liikut päivittäin. Vaihtele lajeja, niin saat parhaan hyödyn.

Luuliikuntaa jälleen kerran

31.10.2010

Pelkästään syömällä ei luita saa pidettyä terveinä koko elämäänsä. Luut kaipaavat ja tarvitsevat liikuntaa. Monipuolinen liikunta on luille parasta. Luustoa vahvistavassa liikunnassa luihin kohdistuu eri suuntaisia liikkeitä, voimakkaita liikkeitä, nopeita liikkeitä. Jos liikunta on liian yksipuolista tai ei ole tarpeeksi vauhdikasta luut eivät vahvistu. Tämä pätee nuoriin. Lujat luut luodaan jo lapsena liikunnalla ja liikuntaa jatkamalla ne säilyvät myös aikuisiässä.
Kuitenkin jos on jo vanha ihminen ja luut ovat hauraat ja heikot, aerobic-tunnille lähteminen ei ole hyvä idea. Se sijaan kävely on ihan hyvää liikuntaa, varsinkin maastokävely. Heikot luut vahvistuvat jo pienestä liikunnasta. Vähän on parempi kuin ei yhtään. Pahinta mitä voi tehdä on jäädä paikalleen. Vierivät kivet eivät sammaloidu. Älä siis kerää sammalta päällesi, kun olet vielä elossa. Ylös, ulos ja lenkille.

Holistinen näkökulma vatsan ja pepun kiinteytykseen

28.10.2010

Tämä ei ole vitsi. Jos tarkoitus on parannella jotain kohtaa kehostasi liikunnan ja ruokavalion lisäksi on syytä tähdätä hieman pidemmälle. Päivän sana on kokonaisvaltaisuus. Ihminen koostuu sekä mielestä, sielusta että kehosta. Pelkästään tiettyjä liikkeitä tai liikuntaa toistamalla päivästä toiseen ei saa tuloksia, ellei asiassa ole mukana myös psykologinen lähestymistapa asiaan.
Nykyään on hyvin helppo kadottaa holtti omasta elämästä ellei keskity kehoonsa, tunteisiinsa ja siihen mitä ihan oikeasti elämältään haluaa. Hyvä elämä vaatii että teet itsellesi ja muille hyvää. Kaikilla elämän alueilla tasapaino on tärkeää. Kohtele itseäsi ja muita hyvin oli kysymys fyysisestä tai psyykkisestä toiminnasta.
Asiaa on tutkittu ja havaittu että seuraavat elementit ovat tärkeät:

  1. Säännöllinen liikunta
  2. Terveellinen ruokavalio
  3. Henkisyys (sielun hoito)
  4. Riittävästi lepoa (unta ja rentoutumista)
  5. Tunne-elämän tasapaino (mukaanlukien stressinhallinta ja optimistinen asenne)
  6. Terve kehonkuva (tarkoittaa että arvosta kehoasi oli se sitten minkämallinen hyvänsä)
  7. Tyydyttävä ja palkitseva työ

Kun asiat ovat tasapainossa, sinun on helmpompi saavuttaa tavoitteesi.

Milloin liikunnan saa aloittaa flunssan jälkeen?

27.10.2010

Flunssaisena ei saa treenata. Piste.  Flunssa on elimistössä oleva tulehdustila. Flunssan aikana elimistö tarvitsee kaiken energiansa paranemiseen. Jos lähdetään liian aikaisin liikkeelle voi seurata jälkitauteja kuten sydänlihastulehdus, verisuoniston tulehdustiloja, keuhkotulehduksia, keuhkojen pysyviä häiriötiloja (astma, pitkittynyt yskä, hengitysvaikeudet). Lepää ja paranna itsesi aina rauhassa.  Lepää vielä 2-3 päivää flunssan jälkeenkin, että kehosi on varmasti terve ennen liikunnan aloittamista.
Jos kuume kesti kauan keho saattaa olla vielä heikko kuumeen jäljiltä. Aloita ensimmäisinä treenipäivininä varovasti. Kuuntele kehoasi. Miltä tuntuu, pitääkö huilata. Lihasvoimat ja kestävyys eivät yleensä ole huipussaan, joten älä vaadi niiltä liikaa. Pitkittyneen sairauden jälkeen palautuminen voi vielä kuukausia. Anna kehollesi aikaa palautua. Keho kyllä palautuu, kun annat sille mahdollisuuden. Pidä huolta itsestäsi.

Tummat silmänaluset ja ruokavalio

17.10.2010

Ayurvedassa uskotaan että huonot ruokailutottumukset näkyvät kasvoilta, erityisesti tämä koskee silmien seutua. Jos syödään liian nopeasti, nautitaan liikaa kofeiinia ja kylmiä juomia, jätetään aamiainen väliin… tästä seuraa ruuansulatusongelmia ja keho ei pysty ottamaan vastaan ravinteita. Tummat silmänaluset viestivät myös anemiasta, hapen ja unen puutteesta sekä maksan toimintahäiriöistä.
Entäpä hoito:

  • syö ruokasi lämpimänä
  • älä jätä aterioita väliin
  • juo juomasi huoneenlämpöisinä tai lämpiminä
  • syö 1 rkl gheetä tai oliiviöljyä päivässä
  • mene nukkumaan aina samaan aikaan
  • harrasta liikuntaa raittiissa ulkoilmassa
  • mietiskele ja rauhoitu
  • jos vatsan toiminnassa on ongelmia ja vatsanseutu tuntuu kylmältä/viileältä pidä vatsan päällä lämpötyynyä, kuumavesipulloa tai viljahaudetta.
  • pidä huolta maksastasi ( jätä alkoholi ja tupakka + muut maksamyrkyt)
  • käy lääkärissä tutkituttamassa veriarvosi, jos sinulla on anemiaa, lisää ravintoosi C-vitamiinipitoisia hedelmiä ja marjoja sekä rautapitoisia ruoka-aineita
  • tummia silmänalusia voi kokeilla vaalentaa laittamalla raa’asta perunasta tai omenasta leikatut viipaleet tummille alueille. Pidetään 15 min.

Oireeton korkea verenpaine

8.10.2010

Osalla ihmisistä on korkea verenpaine, eikä mitään oireita tai sitten oireet ovat niin vähäisiä ettei niitä erota. Tälläisiä oireita voivat olla väsyminen, lievä päänsärky tai lievä huimaus. Pahempi juttu on että ihmiset tottuvat helposti näihin oireisiin ja korkea verenpaine jää huomaamatta ja hoitamatta. Siksi on tärkeää keski-iässä ja jo nuorempanakin käydä mittauttamassa verenpaineensa, ihan vain varmuuden vuoksi. Varsinkin jos suvussa on korkeaa verenpainetta ja sydän-ja verisuonisairauksia.
Miksi korkeaa verenpainetta sitten pitäisi hoitaa? Koska se altistaa muille sairauksille. Esim. sydän- ja verisuonisairauksille.
Itselleen saa hankittua korkean verenpaineen stressaamalla, syömällä itsensä ylipainoiseksi, syömällä runsaasti kovia eläinrasvoja, käyttämällä alkoholia, tupakoimalla ja välttämällä liikuntaa.
Kun korkea verenpaine todetaan verenpainemittauksessa, saa yleensä vähän armonaikaa tehdä itse asialle jotain. Tämä jotain tarkoittaa liikunnan aloittamista, elämäntaparemonttia ja ruokavalion muuttamista terveellisemmäksi. Jos verenpaine ei laske, saa yleensä verenpainelääkkeet. Niiden kanssa on oltava tarkkana ja käytävä säännöllisin väliajoin mittauttamassa verenpainettaan, sillä lääkitys voi muuttaa verenpainetta mihin suuntaan hyvänsä (ylös tai alas), varsinkin jos ruokavalio ja liikunta sekä elämäntavat ovat retuperällä.

Voiko joogan katsoa olevan aerobista harjoittelua?

30.9.2010

Ainoastaan jos kyseessä on ashtanga-jooga.  Adelphi Universityssä New Yorkissa tutkittiin 13 kauan ashtanga-jooga harrastanutta henkilöä ja miten heidän harjoitusohjemansa vaikutti heidän hapenkulutukseensa, sydämensykkeeseen ja kalorinkulutukseen.  15-minuutin harjoitusohjelman aikana sydämen syke nousi 77% maksimista. Tutkijat päätyivät lopputulokseen, että ashtanga-jooga voidaan katsoa  sekä anaerobiseksi että arobiseksi harjoitteluksi.

Luukatoa

23.9.2010

Osteoporoosi on länsimaissa yleinen ongelma. Sinänsä hieman outoa, kun miettii miten paljon maitotuotteita (kalsium) Suomessakin käytetään ja miten paljon ihmiset syövät vitamiinivalmisteita ja miten runsaasti kalsiumia on lisätty elintarvikkeisiin.
Ehkäpä syy onkin liiallisessa kalsiumin nauttimisessa. On nimittäin todettu että erityisen suuret kalsium-määrät imeytyvät sitä heikommin mitä enemmän kalsiumia nautitaan. Ravinnosta saatavan kalsiumin elimistö pystyy yleensä hyödyntämään hyvin, yli 1½ gramman kalsiumilisät taas eivät enää imeydy. Sen sijaan imeytymätön kalsium sitoo runsaasti elimistölle tärkeitä hivenaineita ja muodostaa imeytymättömiä suoloja. Usein nämä yhdisteet kertyvät kudosten pehmytosiin aiheuttaen haittaa elimistölle, myös sydämelle. Suomessa ravinnosta saadaan aivan riittävästi kalsiumia, koska sitä on maitotuotteissa ja myös marjoissa ja kasviksissa. Päivittäistarve on aikuisilla 800 mg, lapsilla 500-1000 mg ja raskaanaolevilla 1200 mg.
Vähäinen liikkuminen vähentää luumassaa. Urheilijoilla on yleensä tiheämpi luuston rakenne, kuin passiivisilla ihmisillä. Varhain aloitettu liikuntaharrastus parantaa luuston kuntoa ja auttaa säilyttämään lujat luut vanhuuteen asti – siis jos liikuntaharrastus jatkuu koko elämän. Liikunta on myös osteoporoosin hoitokeino. Luita voi vahvistaa liikunnalla myös vanhempana.
Alkoholi on yksi osteoporoosin riskitekijöistä, joten alkoholinkäyttöä on syytä vähentää.
Tupakointi vaikuttaa myös luuston tiheyteen – alentavasti. Tupakoimattomien ihmisten luut ovat yleensä tiheämmät kuin tupakoitsijoiden.
Runsas kahvin juominen vaikuttaa kalsium-tasapainoon poistamalla sitä elimistöstä. Samoin vaikuttaa runsas kaakao- ja kolajuomien nauttiminen.
Lääkkeistä kortisoni, simetidiini, hepariini ja metrotreksaatti vaikuttavat luuston tiheyttä alentavasti. Varsinkin pitkäaikaiskäytössä.
Runsas suolankäyttö vaikuttaa myös kalsium-tasapainoon, samoin runsas sokerinkäyttö. Molemmat sitovat elimistön kalsiumia ja häiritsevät kalsiumaineenvaihduntaa.
Runsas eläinrasvojen käyttäminen ei ole hyväksi sekään.

Luut tarvitsevat myös fosforia, magnesiumia, piitä, booria, mangaania ja kuparia, sekä aminohappoja. Lisäksi myös vitamiineja. Monipuolisella ravinnolla, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla luut säilyvät terveinä ja vahvoina.

Liikunta ja kuukautiskivut

22.9.2010

Kun kuukautiset alkavat kohdun limakalvo vapauttaa prostaglandiineja, joiden tehtävänä on supistaa kohdun lihaksia niin että limakalvo irtoaa ja poistuu. Osalla naisista prostaglandiineja muodostuu liikaa ja kun ne pääsevät verenkiertoon, ne vaikuttavat myös ympäröivien elimien kuten mahalaukun, virtsarakon ja suolen seinämien lihaksiin. Osalla naisista tästä seuraa jopa ripulia, ummetusta tai pahoinvointia. Useimmiten kuitenkin vain kivuliaita supistuksia kohdussa. Kuukautiskivuista kärsivien naisten prostaglandiinipitoisuudet voivat olla jopa 5-7 kertaa suuremmat kuin niiden naisten, joilla kuukautiskipuja ei ole.
Mitä hyötyä liikunnasta sitten on kuukautiskipuihin?

  • liikunta vapauttaa elimistössä beeta-endorfiineja, joilla on kipua lievittävä vaikutus elimistössä
  • liikunta laukaisee lihasjännityksiä (krampit vatsanseudussa)
  • liikunta vilkastuttaa verenkiertoa (ylimääräinen neste poistuu kehosta, kuten myös ylimääräiset prostaglandiinit)
  • liikunta vilkastuttaa aineenvaihduntaa (turvotus katoaa, päänsärky helpottaa jne.)

Millaista liikuntaa? Rauhallista, kestävyysliikuntaa. (pyöräily, kävely, hölkkä, vatsatanssi, taichi, jooga jne.)
Liikuntaa on hyvä harrastaa koko ajan, ei vain ennen kuukautisia. Eron huomaat noin 3-6 kuukauden kuluttua.

Mäkijuoksutekniikka

20.9.2010

Hyvä keino kohottaa kuntoa nopeasti on juoksennella mäkiä ylös ja alas tai valita sellainen juoksulenkki, jossa on mäkiä. Kuitenkin, jos tekniikka on väärä voi saada muutkin kuin jalkalihakset kipeäksi. Jos vasta aloittelet juoksua on parempi pysyä aluksi ihan tasamaalla, että polvet, lantio ja selkä vahvistuvat ensin, ja jos lenkillä on mäkiä, niin kävellä ne ylös ja alas.
Kun vartalon ja jalkojen lihakset ovat tarpeeksi vahvat ja kestävät, tekniikalla ei yleensä ole niin suurta väliä, kuitenkin… Ylämäkeen mentäessä voi olla hyvä hieman laskea vartalon painopistettä, kumartumalla hieman eteenpän, ettei lennä selälleen. Alamäessä liikkeiden hallinta on vielä tärkempää. Mäki ei saa viedä juoksijaa. Askelpituutta voi olla hyvä hieman lyhentää ja unohtaa eteenkallistuminen, muuten on pian nenä verillä. Älä kuitenkaan kallistu liikaa taaksepäin, muutoin kantapäät iskeytyvät liian kovaa maahan ja siitä seuraa kantapäiden kipeytyminen ja jos tasapaino on huono kaatuminen. Pyri mahdollisimman rentoon ja luonnolliseen juoksuasentoon. Jarruta pohjelihaksilla. Askeltekniikka on sama kuin tasaisella maalla juostessa. Pidä keskikehon lihakset hallinnassa ja hengitystekniikka hyvänä.
Erityisen tärkeäksi juoksutekniikka muodostuu jos juoksee jyrkkiä mäkiä. On syytä muistaa että ihan kaikkia mäkiä ei ole tarkoitettu alasjuostaviksi.