Archive for the ‘Hölkkä’ Category

Liikunta ja kuukautiskivut

22.9.2010

Kun kuukautiset alkavat kohdun limakalvo vapauttaa prostaglandiineja, joiden tehtävänä on supistaa kohdun lihaksia niin että limakalvo irtoaa ja poistuu. Osalla naisista prostaglandiineja muodostuu liikaa ja kun ne pääsevät verenkiertoon, ne vaikuttavat myös ympäröivien elimien kuten mahalaukun, virtsarakon ja suolen seinämien lihaksiin. Osalla naisista tästä seuraa jopa ripulia, ummetusta tai pahoinvointia. Useimmiten kuitenkin vain kivuliaita supistuksia kohdussa. Kuukautiskivuista kärsivien naisten prostaglandiinipitoisuudet voivat olla jopa 5-7 kertaa suuremmat kuin niiden naisten, joilla kuukautiskipuja ei ole.
Mitä hyötyä liikunnasta sitten on kuukautiskipuihin?

  • liikunta vapauttaa elimistössä beeta-endorfiineja, joilla on kipua lievittävä vaikutus elimistössä
  • liikunta laukaisee lihasjännityksiä (krampit vatsanseudussa)
  • liikunta vilkastuttaa verenkiertoa (ylimääräinen neste poistuu kehosta, kuten myös ylimääräiset prostaglandiinit)
  • liikunta vilkastuttaa aineenvaihduntaa (turvotus katoaa, päänsärky helpottaa jne.)

Millaista liikuntaa? Rauhallista, kestävyysliikuntaa. (pyöräily, kävely, hölkkä, vatsatanssi, taichi, jooga jne.)
Liikuntaa on hyvä harrastaa koko ajan, ei vain ennen kuukautisia. Eron huomaat noin 3-6 kuukauden kuluttua.

Mainokset

Liikunasta apua mielenhäiriöihin

28.7.2010

Liikunnan sanotaan olevan paras masennuslääke. Kun keho liikkuu – sielu lepää.

Liikunta auttaa pelkotiloihin, masennukseen, paniikkihäiriöön, rauhattomuuteen.

Masennus
Liikunta-aika päivässä: vähintään 30 minuuttia. Vaikutuksia saadaksesi sinun on liikuttava enemmän kuin 15 viikkon ajan ja jatkettava liikuntaa.
Vaikutus: vähentää sielun hätää.
Liikuntamuoto: voit valita minkä lajin haluat. Juokse tai joogaa. Hölkkää tai kävele.

Paniikkihäiriö
Liikunta-aika päivässä: vähintään 30 minuuttia. Vaikutuksia saadaksesi sinun on liikuttava enemmän kuin 5 viikon ajan ja jatkettava liikuntaa.
Vaikutus:
vähentää paniikkikohtauksia
Liikuntamuoto: Kävely tai hölkkä.
Tästä asiasta on olemassa tutkimustietoa. Tutkimuksessa vertailtiin liikuntaa tai lääkitystä paniikkihäiriön hoidossa. Vertailukohtana oli ryhmä, joka sai plasebo-tabletteja. Tutkimuksen mukaan sekä liikuntaryhmällä että lääkitysryhmällä havaittiin tuloksia.

Rauhattomuus, pelkotilat
Liikunta-aika päivässä: vähintään 20 minuuttia
Vaikutus: rauhattomuus katoaa 4-6 tunniksi.
Liikuntamuoto: Valitse laji, joka on rytminen ja liikuttaa isoja lihasryhmiä. Uinti, hölkkä, kävely, pyöräily. Sinun ei tarvitse pitää yllä kovaa vauhtia.

Monet pelkotilat ovat voimakkaita, joten ne eivät parane itsestään tai pelkästään liikunnalla. Ne eivät myöskään lähde sillä että niitä yrittää kontrolloida. Positiivista on että voit tehdä niille jotain. Olet elänyt pelon kanssa kauan ja oppinut pelkäämään, voit myös oppia pelosta pois. Kaikki lähtee sinusta itsestäsi. Ota mukaan tarvittaessa perheenjäsen tai ystävä. Pelon voittaminen on helpompaa läheisen ihmisen kanssa.
Samalla kun aloitat liikunnan otat askeleen pelosta pois. Sinä pystyt. Etene askel kerrallaan. Aseta itsellesi pieniä tavoitteita. Kun saavutat tavoitteesi, lisää hieman matkaa/pelkoa. Jossain vaiheessa olet sinut itsesi ja pelkosi kanssa. Pelko ei välttämättä ole kadonnut minnekään, mutta pystyt tulemaan toimeen pelkosi kanssa ja elämäsi muuttuu helpommaksi.

Käännä kehosi ikäkelloa taaksepäin

8.7.2010

Yhdysvalloissa Dallasissa University of Texas Southwestern Medical Centerissä on tehty tutkimus. Tutkimus alkoi 30 vuotta sitten, jolloin tutkimukseen osallistujien kuntotaso kartoitettiin. Seuraavan kerran tutkittavien kuntotaso käytiin läpi 30 vuotta myöhemmin. Tutkimukseen osallistuneista vain yksi oli harrastanut liikuntaa aktiivisesti koko 30 vuoden ajan, muut olivat ilmeisesti olleet enemmän tai vähemmän sohvaperuna-asteella.
Sitten seurasi rankin osuus. Kaikki tutkimuskohteet laitettiin harrastamaan liikuntaa – joko kävelyä, hölkkää tai pyöräilyä. Rääkkiä kesti 6 kuukautta, jonka jälkeen kuntotaso kartoitettiin jälleen.
Tulos oli yllättävä. Kaikkien kuntotaso oli palautunut samalle tasolle kun se oli 30 vuotta aikaisemmin. Parasta asiassa oli se että liikunta vahvisti sydäntä ja palautti jopa sydämen suorituskyvyn ennalleen.

Koskaan ei siis ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa. Aloita tänään. Sydämesi kiittää sinua myöhemmin.

Urheilurintaliivien valinnan vaikeus

20.4.2010

Tavallisten rintaliivien ostaminen on vielä helppoa, kun sitä vertaa hyvien ja ennenkaikkea sopivien urheilurintaliivien löytämiseen. Tässä ovat ohjeet sopivien URHEILURINTALIIVIEN löytämiseen.

Vaihe 1: Määrittele kokosi
Tilastojen mukaan 70% naisista ei tiedä oikeaa rintaliivikokoaan…. ups! Tämä on kuitenkin tärkeää. Tarvitset mittanauhan. Laita päälle normaalit rintaliivit ( ei urheiluliivejä, minimizer-liivejä tai topattuja liivejä). Seiso peilin edessä.
Ota mitta rintakehäsi ympäri rintojen YLÄPUOLELTA ja kainaloiden alapuolelta. Jos sait tulokseksi luvun, joka ei ole jaollinen viidellä, pyöristä lukua ylöspäin. Esim. 73 lukuun 75 tai 86 lukuun 90. Näin saat tietää kokonumeron.
Mittaa sitten rintakehäsi korkeimman kohdan ympärysmitta. Vähennä nyt tästä mitasta edellinen tarkka mitta. Ei siis pyöristettyä mittaa. Näin saat selville kuppikoon.
Jos mittojen erotus on noin 11 cm olet kokoa AA
Jos mittojen erotus on noin 13 cm olet kokoa A
Jos mittojen erotus on noin 15 cm olet kokoa B
Jos mittojen erotus on noin 17 cm olet kokoa C
Jos mittojen erotus on noin 19 cm olet kokoa D
Jos mittojen erotus on noin 21 cm olet kokoa E
Jos mittojen erotus on noin 22 cm olet kokoa F
Jos mittojen erotus on noin 24 cm olet kokoa G
Jos mittojen erotus on noin 26 cm olet kokoa H

Huomioi että tämä on vasta MÄÄRITELTY kokosi, ei välttämättä oikea koko. Eri valmistajien mallit eroavat niin paljon toisistaan että paras keino tietää oikea koko on sovittaa liivejä. Kaikki mittaukset ovat vain suuntaa-antavia. Painon vaihtelut, synnytys, vaihdevuodet ja elämä yleensä vaikuttaa kokoon ja koko voi vaihdella kuukausittain, joten se koko, mikä sinulla oli viimeksi ei välttämättä ole sopiva nyt.

Vaihe 2: Määrittele aktiivisuuden taso
Tämä on myös tärkeä vaihe, sillä urheilurintaliivien tarkoitus on tukea rintoja liikunnan aikana. Olivat rinnat sitten pienet tai isot, ne pomppivat kun kehokin pomppii ja jos niitä ei tueta kunnolla, seurauksena on roikkuvat rinnat jossain vaiheessa. Tästä linkistä näet miten pahasti rinnat kärsivät: Bounceometer Shockabsorber . Taulukosta näet hieman osviittaa aktiivisuustasoon, joka on määritelty 1-4.  Osa rintaliivimyyjistä väittää että on olemassa myös ”level 5”. Jahtaisin päivän verran viitostason liivejä ja en löytänyt mistään. Etsin myös netistä. Ehkä niitä on, ehkä ei. Itse en löytänyt.

Vaihe 3: Määrittele urheilurintaliiviesi tyyli

  • toppimalli sopii vain AA-A kokoisille naisille, joskus B -kokoisille, jos rinnat ovat kiinteät.
  • liivimalli sopii kaikille kuppitypeille, parhaiten naisille, jotka ovat kokoa B:stä ylöspäin.
  • kaarituet antavat lisätukea suuririntaisille, mutta kaaritukien haittana on se että ne saattavat painaa urheiltaessa kylkiluita pahasti ( auts! en suosittele kaaritukia urheiluliiveihin – kuka idiootti ne on oikein keksinyt?).
  • tuleeko liivi alusvaatteeksi vai käytetäänkö sitä sellaisenaan? Monet liivit ovat värikkäitä ja niitä voi käyttää ihan sellaisenaan  ilman paitaa. Harkitse kuitenkin tarkkaan onko muu osa vartalostasi sellainen että voit esiintyä ilman paitaa.
  • millainen on liivin selkäosa? Painijanselkä antaa enemmän liikkumismahdollisuutta ja olkaimet eivät valu. Perinteinen hakaskiinnitys selässä voi jossain lajeissa olla ikävän tuntuinen (jooga, voimistelu, kontaktilajit)
  • miten liivit suljetaan? Hakaset vai vetoketju, sulkumekanismi edessä, sivuilla vai takana vai onko toppimalli, joka pujotetaan pään yli.

Mistä urheiluliivejä löytää:
http://www.boobydoo.co.uk
http://www.figleaves.com
http://www.lessbounce.com
http://timarco.fi
http://www.otsalamppu.fi
http://www.lumingerie.fi
http://www.missmary.se
http://www.belle-lingerie.co.uk
http://www.titlenine.com
www.activeangelsportbras.com

Muiden liivien valinnasta käy katsomassa http://luovataito.canalblog.com – Rintaliivit.

Mallwalking

10.4.2010

Koska itse asun maaseudun rauhassa ilman ostoskeskuksia, en tiedä miten suosittua ostoskeskuskävely on Suomessa. Yhdysvaloissa se on kuitenkin hyvin tavallista vanhempien ihmisten eli seniorikansalaisten keskuuessa. Ennen liikkeiden aukeamista ostoskeskuksissa käy kuhina, mummot ja papat hölkkäävät tai kävelevät keskuksia ympäri.
Suosion syy on ilmeinen. Kun ulkona sataa, on kylmää tai liukasta, mikäpä mukavampaa kuin lenkkeillä katetuissa lämpimissä sisätiloissa. Tosin ostoskeskuksissa ei näistä aamukuntoilijoista olla riemuissaan, he likaavat käytävät ja pelkona on vielä se että jos joku loukkaantuu, joutuu vielä korvaamaan vammat. Ehkä pahin syy on että kuntoilijat eivät saa kassakoneita kilisemään.

Akillesjänteen kipu

27.9.2009

Jos akillesjännettä särkee tai se on kipeä aamuisin ja kipu lakkaa päiväksi, kyseessä saattaa olla akillesjänteen tulehdus. Varsinkin jos harrastat paljon liikuntaa, oireeseen on hyvä suhtautua vakavasti. Jos vaiva ei 2-3 viikon levolla katoa, on syytä mennä lääkäriin.

Akillesjänteen tulehduksen voi saada kovalla alustalla juoksemisesta ja mäkisessä maastossa rankasti treenatessa. Myös huonot tai vääränlaiset kengät voivat olla syypää. Myös muutos harjoittelussa tai jalkojen pituusero voi rasittaa akillesjännettä ja aiheuttaa tulehduksen.  Aina syytä ei saada selville.

Ennaltahkäisy on yleensä parasta hoitoa. Venyttele akillesjännettä juoksulenkin jälkeen. Lopeta juokseminen jos tunnet kipua juoksun aikana tai sen jälkeen  akillesjänteessä. Tarkista että kenkäsi ovat kunnolliset aika ajoin ja vaihda kenkiä tarvittaessa.