Archive for the ‘Niskakipu’ Category

Juurihoidetut hampaat eli kuolleet hampaat

2.12.2010

Onko suussasi kuolleita hampaita?
Kun hampaaseen joudutaan tekemään juurihoito tulehduksen takia, hampaasta tulee kuollut hammas. Ihmiselimistö on siitä niin fiksu että se yrittää poistaa kuollutta kudosta eli tässä tapauksessa juurihoidettua hammasta. Tämän takia juurihoidetut hampaat ovat tulehdusriski. Eivät ainoastaan suun terveydelle vaan myös koko muun kehon terveydelle.  Tutkimuksissa on todettu että ientulehdukset voivat aiheuttaa myös sydän- ja aivoinfarkteja.
Monet hammaslääkärit maailmalla ja Suomessakin ovat sitä mieltä että kuollutta hammasta ei pitäisi jättää suuhun, vaan se pitää poistaa. Tilalle jää tyhjä kohta. Tulehdusriski helpottaa, mutta purenta voi muuttua. Tästä voi seurata kipua, kaulan ja niskan särkyjä tai päänsärkyä. Aukon voi täyttää myös hammasimplantilla. Nykyään tehdään hyvin aidonnäköisiä implantteja. Implantti ei yleensä aiheutta tulehdusriskiä, jos siitä pidetään yhtä hyvää huolta tai parempaa huolta kuin omistakin hampaista.
Valitettavasti implantit ovat kalliita, eikä Kela korvaa ihan kaikkea….

Mainokset

Istumatyöläisen kipupisteet ja levinneisyysalueet

1.12.2010

Kipupisteet löytyvät hartioista, niskasta, rinnasta ja päästä.  Aluksi kipeytyvät hartiat, kun lihaksia kiristää, sitten niska kun päätä ei tarvitse kääntää. Kun hartialihakset venyvät ja selkä köyryynyy, rintalihakset supistuvat ja pahentavat tilannetta. Kun veri ei enää kierrä lihaskireyden takia päähän saakka, alkaa päätä särkeä. Päänsärky voi johtua myös hapen puutteesta, kun istumatyöläinen yleensä istuu myös työmatkat autossa tai muissa kulkuneuvoissa, eikä saa raitista hapekasta ilmaa riitävästi päivittäin.
Istuva työasento takaa sen että takapuoli alkaa levitä ja kun selkä köyristyy vatsapuolella ei lymfanesteet kierrä ja vatsanseutu alkaa myös laajentua. Laajenemiseen on syynä myös se että istuessa ei energiaa juuri kulu ja jonnekinhan sen ruuasta saatavan energian on varastoiduttava. Tämän huomaa jo muutaman vuoden istumatyötä harrastettuaan, keskivartalo alkaa muistuttaa vararengasta tai palloa.

Näiden syiden takia on hyvin tärkeää liikkua raittiissa ulkoilmassa joka päivä ja pitää huolta kunnostaan venyttelemällä ja harrastamalla muutenkin liikuntaa monipuolisesti. Myös pakkaspäivinä ja ei-nyt-niin-huvita -päivinä.

Parkinsonin tauti ja paraneminen

7.11.2010

Parkinsonin taudista ei parane.  Sen etenemistä voidaan kuitenkin jarruttaa omilla elämäntavoilla ja sopivalla lääkityksellä.
Parkinsonin taudista on olemassa useita versioita. Kaikki tautiin sairastuneet eivät saa samoja oireita ja tauti etenee omaa yksilöllistä tahtiaan. Lohduttavaa on että tauti etenee yleensä hitaasti.

Tautiin voi sairastua nuorematkin, mutta yleisimmin vasta 40 -ikävuoden jälkeen. Yli 60 -vuotiailla tauti on yleisempää (1% suomalaisista). Miehillä tautiin sairastuminen on yleisempää kuin naisilla. 20%:lla sairastuneista tauti on perinnöllinen, heillä tauti alkaa yleensä jo nuorena.

Tauti alkaa hitaasti. Yleensä kuluu vuosia ennenkuin tautiin sairastunut ymmärtää mistä on kysymys. Oireita tulee kun dopamiinin määrä aivoissa laskee 60-80%:iin normaalista.

Ensioireita:

  • hajuaistin heikentyminen
  • masennus
  • raajojen pistely ja puutuminen
  • väsymys, joka ei parane nukkumalla

Näkyvämpiä oireita:

  • kasvojen ilmeettömyys
  • käsien kömpelyys ja huono liikuteltavuus
  • lihasheikkous
  • lihasten jäykkyys
  • liikkeiden hitaus
  • niskakivut, jotka eivät tunnu paranevan
  • oudot lämpötuntemukset tai kylmätuntemukset
  • puhe hankaloituu
  • ryhdin painuminen kasaan
  • tasapainon hallinta on vaikeaa
  • vapina

Muita oireita:

  • henkisen suoritustason lasku
  • huimaus ylösnoustessa
  • impotenssi
  • lihaskivut
  • ummetus
  • virtsarakon toimintahäiriöt

Taudin toteaminen ei ole helppoa. Lääkärin tekemä tutkimus, jossa suljetaan pois muita sairauksia kerroskuvauksella, magneettitutkimuksella ja laboratoriokokein, on avainasemassa. Parkinsonin taudin toteamiseksi ei ole olemassa verikoetta, mutta PET-kuvauksessa tai SPECT-tutkimuksessa voidaan havaita hermosolujen vähentyminen ja dopamiinin vähyys  alkavassa Parkinsonin taudissa.

Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Dopamiini-nimisen välittäjäaineen vähyydestä aivoissa, joka johtuu dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta.

Mikä tuhoaa dopamiinia tuottavia soluja?

  • alkoholin käyttö
  • antipsykoottinen lääkitys (vaikean paranoian ja skitsofrenian hoidossa)
  • huumeiden käyttö
  • liiallinen lihatuotteiden syöminen
  • liikkumattomuus
  • myrkylliset aineet (häkä, rikkihiili, mangaani)
  • opiaatit (erityisesti N-MPTP)
  • päähän kohdistunut vamma
  • tupakointi
  • virusperäinen aivotulehdus (vakava flunssankaltainen tauti, hyvin harvinainen)
  • tuntemattomat syyt ???

Hoitamattomana tauti johtaa liikkumisvaikeuksiin noin 10-15 vuoden sisällä. Lääkehoidolla toimintakyky saadaan pidettyä 15-20 vuotta. Omatoimisella hoitoon osallistumisella ja sitkeydellä  jopa pidempään.

Hoito: Lääkehoito, kirurginen hoito, fysioterapia, puheterapia, liikunta, lämpimät kylvyt, hieronnat,  ja ruokavaliohoito vähäproteiinisella dieetillä, joka sisältää  kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita sekä runsaasti puhdasta vettä juotavaksi).

En puutu tässä lääkehoitoon tai kirurgiseen hoitoon, sillä lääkäri päättää siitä yksilöllisesti kunkin Parkinsonin tautiin sairastuneen kohdalla. En myöskään fysioterapiaan tai puheterapiaan sillä terapeutit päättävät hoidon tarpeen yksilöllisesti potilaan oireiden mukaan.

Parkinsonin tautiin sairastunut voi itse päättää elintavoistaan ja liikuntatottumuksistaan. Liikunnan on monissa tutkimuksissa todettu olevan lääkkeen veroista tässä taudissa. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat juoksu, kävely, uinti, hiihto ja voimistelu sekä lihasten venyttely (välttämätöntä!) . Jos et ole aikaisemmin liikkunut aloita varovasti pyri liikkumaan joka päivä mahdollisimman paljon ja muista venytellä aina kun voit.

Tärkeintä on että ei anna taudille periksi. Koskaan.

Akupunktio ja krooninen kipu

6.8.2010

Yhdysvalloissa krooninen kipu on yleisin syy hakeutua akupunktioon. Akupunktio onkin oikeissa käsissä hyvin toimiva hoito kroonista kipua taltutettaessa. Yhdysvalloissa on myös tutkittu akupunktiota tieteellisesti erilaisten kroonisten kipujen hoitossa. Tutkimuksissa on huomattu että akupunktio tepsii monenlaisiin kipuihin.
Erityisen hyvin akupunktio toimii kasvojen alueen kivuissa, kohtalaisesti niskakivuissa ja päänsäryssä, melko hyvin artriitissä ja tulokset fibromyalgian hoidossa ovat myös olleet positiivisia.
Akupunktiosta on hyötyä kroonisten kipujen kuten osteoartriitin (luu-niveltulehdus), karpaalitunnelisyndrooman (rannekanavaoireyhtymä), temporomandibulaarisen dysfunktion (Costenin oireyhtymä) ja leikkauksen jälkeisessä hammassäryssä. (Kokeilin itse hammasleikkauksen jälkeen ja kipu lähti pois useiksi tunneiksi. En käyttänyt yhtään särkylääkettä tai muuta kivunlievitystä. En tiedä johtuiko akupunktiosta, mutta hammas parani huomattavasti nopeammin kuin edellisen leikkauksen jälkeen.)
Akupunktio siis toimii. Idässä ja Lännessä on kuitenkin hieman käsitteellisiä eroja siinä miten akupunktio toimii ja vaikuttaa. Itäisen käsityksen mukaan neulan laittaminen oikeaan pisteeseen (akupunktiopiste), palauttaa Qin (Chi, Ki) virtauksen. Qi on elämänvoima, joka virtaa koko kehossa.
Lännessä akupunktion katsotaan vaikuttavan kehoon niin että keho erittää kipua turruttavia biokemikaaleja, kuten endorfiinejä, opioideja ja tiettyjä neurohormoneja ja neurotransmittereitä.
Jos kaikki muu on jo kokeiltu, krooniseen kipuun voi kokeilla vielä akupunktiotakin. Tähän pätee sama kaava kuin mihin muuhun hoitoon tahansa, osa saa apua ja osa ei. Paljon riippuu akupunktioneulojen laittajan kokeneisuudesta kyseisen kivun hoidossa ja siitä mitä muuta hoitoa kroonisesta kivusta kärsivä saa. Yleensä akupunktio toimii hyvin täydentävänä hoitomuotona, muiden hoitomuotojen lisänä eikä se korvaa liikuntaa, psykoterapiaa, fysikaalista hoitoa tai ravitsemusterapiaa kroonisten kipujen hoidossa.

Kipeät hartiat

11.2.2010

Tietokoneen ääressä ei tarvitse istua pitkiä aikoja, hartiat tulevat kipeäksi jo muutaman tunnin sessiosta. Istumatyöläisen ongelmapaikka on yleensä niska-hartiaseutu. Yleisiä oireita ovat lihasjännitys ja -särky. Kun hartiat ja niska jumittuvat oikein kunnolla seuraa päänsärkyä. Myös kädet, ranteet ja sormet voivat puutua.

Väärä istuma- ja työskentelyasento on yleensä syy numero yksi. Hyvänä kakkosena tulee liian pitkä yhtäjaksoinen ruudun tuijottelu. Kolmas syy on yleinen liikkumattomuus, josta aiheutuu heikot lihakset.

Ongelman ratkaisu kannatta aloittaa työpisteen ergonomiasta. Tarkista tuolisi säädöt. Käsien on hyvä olla 90 asteen kulmassa tai alempana, näin et joudu jännittämään hartioita turhaan. Jos työpöytäsi on säädettävä säädä myös sitä tarvittaessa. Jos olet pieni ihminen, voit joutua ottamaan käyttöön pienen jalkarahin jalkojen alle.
Näytön olisi hyvä olla noin 50 cm päässä silmistä. Jos et näe näyttö tältä etäisyydeltä, poikkeapa optikolla tai suurenna fonttia.
Mitä lähempänä hiiri sijaitsee vartaloasi sen parempi. Kyynärpään on hyvä olla vartalon vieressä. Jos joudut kurottamaan hiirtä eteenpäin jännität niska-hartiaseutua. Muista myös hiiri- ja rannetuki, jos työhösi kuluu paljon hiiren käyttöä.
Jos tarvitset paperimuotoista aineistoa työssäsi, aseta paperit telineeseen, niin että ne sijaitsevat näppämistön ja päätteen välimaastossa. Jos joudut katsomaan papereita sivulta pääsi kääntyy kieroon ja se aiheuttaa niskasärkyä.
Tämä on erittäin tärkeää!!! Tee vain 45 min pituisia työskentelyjaksoja yhtäpäätä. Sen jälkeen pidät 15 min tauon. Tauon käytät olkapäiden nosteluun ja pyörittelyyn, rintakehän venyttämiseen, niskan venyttämiseen, käännä päätä puolelta toiselle, laske pää rintaan ja nosta taas suoraan. Muista pyöritellä myös käsiä, tee hiihtoliikkeitä ja ylävartalon kiertoja. Ja jos joku ihmettelee mitä puuhaat, pyydä hänetkin mukaan taukojumppaan. Kun vietät työpäiväsi näin, huomaat eron jo ensimmäisen päivän aikana.

Sitten on vielä jäljellä ne heikot lihakset. On aika lähteä kuntosalille! Varaa aika jo tänään. Kirjoita asia kalenteriisi. Jo puolentunnin lihasharjoittelu päivässä riittää. Muita hyviä liikuntalajeja istumatyöläiselle ovat hiihto, sauvakävely, rullaluisteluhiihto, selkäuinti, jooga, pilates, vatsatanssi,  taistelulajit, nyrkkeily, soutu ja yleensä kaikki lajit joissa tarvitaan molempia käsiä sekä liikutetaan niitä.

Vesijuoksu

5.12.2009

Kun tuntuu että ei oikein mikään liikuntalaji ole kropalle sopiva – kokeile vesijuoksua. Se sopii selkä- ja hartiavaivaisille, jäykkäniskoille ja polvi- sekä lonkkavaivaisille, koska vesi tukee hyvin liikkeitä. Myös laihduttajille vesijuoksu sopii, se on sen verran rankkaa että rasvakin alkaa palaa, varsinkin jos juokset kauemmin kuin 30 min.
Ainoa tarvittava varuste on vesijuoksuvyö. Niitäkin voi lainata monista uimahalleista ja sitten kun sopivantuntuinen vyö löytyy, sellaisen voi käydä urheiluvälineitä myyvästä kaupasta ostamassa itselleen. Sitten vesijuoksua voi harrastaa järvessä, lammessa, uima-altaassa tai ihan missä hyvänsä paikassa, jossa vettä on riittävästi ja pohjavirtausta ei ole liikaa.