Archive for the ‘Ryhti’ Category

Parkinsonin tauti ja paraneminen

7.11.2010

Parkinsonin taudista ei parane.  Sen etenemistä voidaan kuitenkin jarruttaa omilla elämäntavoilla ja sopivalla lääkityksellä.
Parkinsonin taudista on olemassa useita versioita. Kaikki tautiin sairastuneet eivät saa samoja oireita ja tauti etenee omaa yksilöllistä tahtiaan. Lohduttavaa on että tauti etenee yleensä hitaasti.

Tautiin voi sairastua nuorematkin, mutta yleisimmin vasta 40 -ikävuoden jälkeen. Yli 60 -vuotiailla tauti on yleisempää (1% suomalaisista). Miehillä tautiin sairastuminen on yleisempää kuin naisilla. 20%:lla sairastuneista tauti on perinnöllinen, heillä tauti alkaa yleensä jo nuorena.

Tauti alkaa hitaasti. Yleensä kuluu vuosia ennenkuin tautiin sairastunut ymmärtää mistä on kysymys. Oireita tulee kun dopamiinin määrä aivoissa laskee 60-80%:iin normaalista.

Ensioireita:

  • hajuaistin heikentyminen
  • masennus
  • raajojen pistely ja puutuminen
  • väsymys, joka ei parane nukkumalla

Näkyvämpiä oireita:

  • kasvojen ilmeettömyys
  • käsien kömpelyys ja huono liikuteltavuus
  • lihasheikkous
  • lihasten jäykkyys
  • liikkeiden hitaus
  • niskakivut, jotka eivät tunnu paranevan
  • oudot lämpötuntemukset tai kylmätuntemukset
  • puhe hankaloituu
  • ryhdin painuminen kasaan
  • tasapainon hallinta on vaikeaa
  • vapina

Muita oireita:

  • henkisen suoritustason lasku
  • huimaus ylösnoustessa
  • impotenssi
  • lihaskivut
  • ummetus
  • virtsarakon toimintahäiriöt

Taudin toteaminen ei ole helppoa. Lääkärin tekemä tutkimus, jossa suljetaan pois muita sairauksia kerroskuvauksella, magneettitutkimuksella ja laboratoriokokein, on avainasemassa. Parkinsonin taudin toteamiseksi ei ole olemassa verikoetta, mutta PET-kuvauksessa tai SPECT-tutkimuksessa voidaan havaita hermosolujen vähentyminen ja dopamiinin vähyys  alkavassa Parkinsonin taudissa.

Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Dopamiini-nimisen välittäjäaineen vähyydestä aivoissa, joka johtuu dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta.

Mikä tuhoaa dopamiinia tuottavia soluja?

  • alkoholin käyttö
  • antipsykoottinen lääkitys (vaikean paranoian ja skitsofrenian hoidossa)
  • huumeiden käyttö
  • liiallinen lihatuotteiden syöminen
  • liikkumattomuus
  • myrkylliset aineet (häkä, rikkihiili, mangaani)
  • opiaatit (erityisesti N-MPTP)
  • päähän kohdistunut vamma
  • tupakointi
  • virusperäinen aivotulehdus (vakava flunssankaltainen tauti, hyvin harvinainen)
  • tuntemattomat syyt ???

Hoitamattomana tauti johtaa liikkumisvaikeuksiin noin 10-15 vuoden sisällä. Lääkehoidolla toimintakyky saadaan pidettyä 15-20 vuotta. Omatoimisella hoitoon osallistumisella ja sitkeydellä  jopa pidempään.

Hoito: Lääkehoito, kirurginen hoito, fysioterapia, puheterapia, liikunta, lämpimät kylvyt, hieronnat,  ja ruokavaliohoito vähäproteiinisella dieetillä, joka sisältää  kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita sekä runsaasti puhdasta vettä juotavaksi).

En puutu tässä lääkehoitoon tai kirurgiseen hoitoon, sillä lääkäri päättää siitä yksilöllisesti kunkin Parkinsonin tautiin sairastuneen kohdalla. En myöskään fysioterapiaan tai puheterapiaan sillä terapeutit päättävät hoidon tarpeen yksilöllisesti potilaan oireiden mukaan.

Parkinsonin tautiin sairastunut voi itse päättää elintavoistaan ja liikuntatottumuksistaan. Liikunnan on monissa tutkimuksissa todettu olevan lääkkeen veroista tässä taudissa. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat juoksu, kävely, uinti, hiihto ja voimistelu sekä lihasten venyttely (välttämätöntä!) . Jos et ole aikaisemmin liikkunut aloita varovasti pyri liikkumaan joka päivä mahdollisimman paljon ja muista venytellä aina kun voit.

Tärkeintä on että ei anna taudille periksi. Koskaan.

Mainokset

Tanssi – tapa liikkua ja ilmaista itseään

12.9.2010

On ihmisiä, joita lenkkipolun kiertäminen ei innosta ja punttisali tuntuu kidutuskammiolta. Heille sopivampi laji voisi olla tanssi. Tanssi on hyvin monimuotoista liikuntaa, joka tapahtuu musiikin tahdissa. Tanssia voi toki ilman musiikiakin.
Ikärajaa tanssin aloittamiselle ei ole, vauvat voivat tanssia yhtä hyvin kuin vaaritkin. Tanssimisen voi aloittaa myös aikuisena.
Tanssi kehittää lihaskuntoa, koordinaatiokykyä, ketteryyttä, joustavuutta, ehkäisee osteoporoosia. Henkisellä puolella tanssi kehittä keskittymiskykyä, lisää pitkäjänteisyyttä ja auttaa tulemaan sinuksi oman kehonsa kanssa.
Kun tanssia on harrastanut jo jonkin aikaa eron huomaa – ryhti paranee, liikkeistä tulee helpompia ja elämänilo lisääntyy. Selkäkivutkin saattavat kadota, kun keskivartalon lihaksia oppii käyttämään uudella tavalla.
Tanssi kuluttaa energiaa, joten se on myös hyvä tapa laihtua ja kiinteytyä.
Jos tanssia käyttää kuntoilumuotona sitä pitäisi harrastaa vähintän kaksi kertaa viikossa, muutaman tunnin ajan.

Vatsalihastesti

24.11.2009

Vatsalihaksia tarvitaan tukemaan selkää ja parantamaan ryhtiä. Vatsalihasten kunnosta on paljon hyötyä. Voit tehdä tämän pikatestin kotona. Asetu selinmakuulle, polvet koukkuun ja jalkapohjat lattiaa vasten. Laita kädet ristiin niskan taakse. Nouse istumaan ja laskeudu taas selinmakuulle niin monta kertaa kun jaksat. Tee suoritus yhtäjaksoisesti pysähtelemättä välillä.  Älä auta käsillä.

Jos tuloksesi oli tyydyttävä, on vatsalihaksia harjoitettava lisää.