Archive for the ‘Sydänsairaudet’ Category

Stressi ja sydänsairaudet

26.7.2010

Stressin ja sydänsairauden välillä on yhteys. Sydänkohtauksen voi saada henkisestä raskaan elämänkokemuksen tai muun hyvin stressaavan vaiheen jälkeen. Miten  stressi vaikuttaa sydämeen?
Tutkimusten mukaan verenpaine ja kolesterolitasot nousevat stressaantuneilla ihmisillä. Naisilla taas homokystiini-tasot nousevat stressin vaikutuksesta.

Miten stressiä saa poistettua?
Tarkista asenteesi
-stressaavat työolosuhteet ja se miten reagoit niihin vaikuttaa sydämesi kuntoon. Opettele rauhallisempi lähestymistapa. Olosuhteita et voi muuttaa, mutta voit muuttaa asenteesi olosuhteisiin.
Pidä yllä ystävyyssuhteita
-eristäytyminen muista ihmisistä on myös sydäntautien riskitekijä. Älä jätä suhteita perheeseesi ja ystäviisi hoitamatta. Niin kiire sinulla ei ole kuolla liian aikaisin.
Lievitä sitä stressiä, mihin voit vaikuttaa
-voitko delegoida töitäsi muille? vähentää viikonloppuohjemaa ja iltaohjelmaa? Tee muutoksia elämääsi, niin stressikin vähenee. Onko sinulla varaa stressata itsesi hautaan?

Mainokset

Liikunta ja korkea kolesteroli

26.7.2010

Mikäli haluaa saada kolesteroliarvonsa kuntoon on paras aloittaa liikkuminen. Liikkumattomuus ei ole ainoastaan sydäntautien riskitekijä, se myös nostaa verenpainetta ja lisää diabetesriskiä.

Lääkärien suositus on vähintään 30  minuuttia liikuntaa päivässä. Tutkimusten mukaan mitä enemmän ihminen liikkuu sen suurempi on terveysvaikutus. (Aika harvan asian kohdalla voi sanoa että mitä enemmän sen parempi.) Liikunnan voi jakaa useampaan liikuntakertaan päivän mittaan. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla.
Millainen liikunta on hyvästä?

  • Pitkänmatkan juoksu nostaa naisilla HDL-kolesterolia (sitä hyvää) ja auttaa painon hallinnassa.
  • Lyhyetkin pyrähdykset auttavat (intervalliharjoittelu) ja laskevat myös verenpainetta.
  • Mikä hyvänsä voimallinen liikunta antaa terveyshyötyä, reipas kävely on tehokasta, reipas voimistelu ja yleensä liikunta, joka saa sydämen sykkeen hieman nousemaan.
  • Voimaharjoittelu on myös hyödyllistä sillä lihakset polttavat rasvaa ja auttava laskemaan pahaa LDL-kolesterolia vähentämällä kehon rasvakerroksia

Kun yhdistelet erilaisia liikuntamuotoja saat parhaan hyödyn.

Sydäntaudit ja perinnöllisyys

22.7.2010

Noin 80%:lla ihmisistä, joilla on ollut sydänkohtaus on ihan sama kolesteroliarvo kuin ihmisillä, jotka eivät saa sydänkohtausta.
Mitä tulee riskitekijöihin kuten tupakointiin, korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen, niin riski on 50% luokkaa.
80%:lla ihmisistä, joilla on sydänsairaus on metabolinen oireyhtymä, ei korkeaa kolesteroliarvoa.

Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö korkea kolesteroli ja korkea triglyseridiarvo ole riskitekijöitä. Ne ovat sitä edelleenkin. Lisäksi on tullut uutta tietoa mikä edesauttaa sydäntautien kehittymistä:

  • Noin 20%:lla naisista, joilla on ollut sydäntauti ennen vaihdevuosi-ikää on korkea LDL-kolesteroli.
  • Ihmiset, joilla on matala HDL 2b -kolesterolitaso, vaikka muut HDL-kolesteroliarvot ovat normaalit saattavat tehdä itselleen hallaa jos siirtyvät vähärasvaiseen ja sokeripitoiseen ravintoon.
  • Noin 34%:lla ihmisistä, joilla on ollut sydänkohtaus on korkea lipoproteiini-a -taso.
  • Noin 10%:lla ihmisistä, joilla on ollut sydänkohtaus on korkea homokystiini-taso.

Monet näistä piirteistä ovat perinnöllisiä. Siksi on tärkeää tarkkailla muitakin tekijöitä kuin korkeaa kolesterolia ja trigyseridejä, jos suvussa on sydäntauteja. Riskisi on korkea jos isäsi on saanut sydänkohtauksen ennen 50 ikävuottaan tai äitisi ennen 60 ikävuottaan.

Sydäntaudit ja ylipaino

18.7.2010

Pidä painosi alhaalla niin saatat säästyä sydäntaudeilta.

Jos olet ylipainoinen, yritä pudottaa painoasi. Kolme hyvää dieettiohjetta – rajoita kalorien määrää, pienennä annoskokoa ja lisää liikuntaa. Ylipaino on vaarallista, jos BMI on yli 25, kehität hyvin todennäköisesti sydäntaudin, vaikka sinulla ei olisi mitään muita riskitekijöitä. Ylipaino lisää vielä muidenkin sydän- ja verisuonitautien riskiä kuten korkeaa verenpainetta, korkeaa kolesterolia ja diabetestä.

Jos olet normaalipainoinen, yritä pysyä normaalipainossa. Pidä BMI alle 24. Tutkimusten mukaan vain 5 kilon painonlisäys yli normaalipainon aikuisiässä lisää riskiä sydänsairauteen, korkeaan verenpaineeseen ja 2-tyypin diabetekseen. Sillä miten hoikka olit nuorena ei ole merkitystä. Aikuisiän paino ratkaisee.

Jos taas olet reippaasti ylipainoinen, olet todella suuressa vaarassa. Mitä nuorempana ylipainon hankit ja et ole päässyt siitä eroon, sen pahempi. Jokainen ylimääräinen kilo kasvattaa mahdollista riskiä isommaksi.
Yksi aino poikkeus on olemassa, jos ylipaino on lihaskudosta, se ei ole niin vaarallista. Harvalla vain ylipaino on täysin lihaskudosta.

Kahvia vain lääkkeeksi

15.7.2010

Kahvi on saanut mainetta vaarallisena juomana. Kahvista tulee vaarallista jos sitä juo liikaa (yli 4 kuppia). Se kiihdyttää hermostoa, saa vapisemaan, tekee unettomaksi, sappi voi ärtyä, vatsaa polttaa, närästää. Kuitenkin pienet annokset kahvia voivat olla elimistölle hyväksi, siis jos kroppa muuten vaan sen kestää. 

  • 1-3 kupia kahvia päivässä saattaa vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä
  • 3-4 kuppia kahvia päivässä voi vähentää maksasyövän, maksakirroosin ja sappikivikohtauksen riskiä
  • kahvi saattaa suojata diabetekseltä ja suolistosyövältä
  • kahvi voi auttaa välttämään Alzheimerin ja Parkinsonin tautia

Kahvin hyvin vaikutusten takana uskotaan olevan antioksidantit, joita on enemmän kuin teessä tai suklaassa.

Naisen sydänkohtauksen oireet

14.7.2010

Sydänkohtauksen klassikko-oire rintakipu ei aina tunnu naisilla, sen sijaan jos oireet ovat:

  • tunnottomuus, puutumisen tunne tai kipu käsivarsissa, leuassa, selässä tai kaulassa
  • vatsakipua, johon liittyy pahoinvoinnin tai oksetuksen tunnetta
  • hengenahdistusta
  • pyörrytystä, epätavallista väsymystä

on syytä soittaa hätänumeroon 112, sillä mitä pikemmin pääsee hoitoon sen suurempi mahdollisuus on jäädä henkiin.

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Käännä kehosi ikäkelloa taaksepäin

8.7.2010

Yhdysvalloissa Dallasissa University of Texas Southwestern Medical Centerissä on tehty tutkimus. Tutkimus alkoi 30 vuotta sitten, jolloin tutkimukseen osallistujien kuntotaso kartoitettiin. Seuraavan kerran tutkittavien kuntotaso käytiin läpi 30 vuotta myöhemmin. Tutkimukseen osallistuneista vain yksi oli harrastanut liikuntaa aktiivisesti koko 30 vuoden ajan, muut olivat ilmeisesti olleet enemmän tai vähemmän sohvaperuna-asteella.
Sitten seurasi rankin osuus. Kaikki tutkimuskohteet laitettiin harrastamaan liikuntaa – joko kävelyä, hölkkää tai pyöräilyä. Rääkkiä kesti 6 kuukautta, jonka jälkeen kuntotaso kartoitettiin jälleen.
Tulos oli yllättävä. Kaikkien kuntotaso oli palautunut samalle tasolle kun se oli 30 vuotta aikaisemmin. Parasta asiassa oli se että liikunta vahvisti sydäntä ja palautti jopa sydämen suorituskyvyn ennalleen.

Koskaan ei siis ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa. Aloita tänään. Sydämesi kiittää sinua myöhemmin.

Sydänsairaudet – tappavat jopa nuoria

6.7.2010

Paras tapa estää sydänsairauksia on tiedostaa oma riskinsä saada sydänsairaus. Ensinnäkin sydänvaivat eivät ole vain vanhusväestön sairaus. Plakin kertyminen verisuonten seinämiin alkaa jo 15-vuotiaana, jos itsestään ja sydämestään ei pidä huolta. Viimeistään itsestään huolehtiminen olisi aloitettava 20-30-vuotiaana. Sydänkohtauksen voi saada jo hieman yli 30-vuotiaana, jos huonosti käy.

Milloin on syytä olla varuillaan:

  • jos suvussasi on sydäntauteja
  • jos sinulla on 2-tyypin diabetes
  • jos sinulla on ylipainoa
  • jos paino kertyy erityisesti vyötärösi seutuun
  • jos sinulla on korkea verenpaine
  • jos kolesteroliarvosi on korkea

Yksikin yllämainituista kohdista riittää, useampi vielä lisää riskiä.
Voit tehdä paljon itsesi hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä.  Elintapojen pysyvä muutos on hyvä alku.  Sukurasitusta ei voi muuttaa, tieto siitä auttaa kuitenkin parantamaan elämääsi ja ehkä pidentämäänkin sitä. Ennen ryhtymistä radikaaleihin korjaus toimiin on hyvä käydä lääkärintarkastuksessa ja selvittää aloitustilanne. Vähittäiset elämäntapamuutokset johtavat yleensä pysyviin tuloksiin. Korjaa asiat, joihin voit vaikuttaa, elät kauemmin, terveempänä ja ehkä onnellisempanakin.

Vedalääketiede ja sydämen terveys

26.6.2010

Tiedetään että stressin vähentäminen ja terveellinen ravitsemus auttavat pitämään sydämen terveenä. Miten lienee ollut laita muinaisessa Intiassa, josta Vedalääkintä on peräisin.
Tähän kysymkseen etsivät vastausta St. Josephin sairaalan tutkijat Chicagossa sekä Center for Natural Medicine and Preventionssa Fairfieldissä Iowassa. Tutkimukseen valittiin 57 tervettä ihmistä, joiden keski-ikä oli 74 vuotta. Kaikilta tutkimukseen osallistuneilta mitattiin kaulavaltimoiden seinämien paksuus, jonka uskotaan indikoivan ateroskleroosia aivojen ja sydämen alueella.
Ryhmä jaettiin kolmeen osaan. Ryhmäjako tapahtui satunnaisesti. Kaikkiin ryhmiin tuli mukaan myös henkilöitä, joilla uskottiin olevan korkea riski valtimoiden kovettumiseen.

  1. Ensimmäisen ryhmän ohjelmaan kuului liikuntaa, ravintoterapiaa, stressinlievitystä (jooga ja TM = Transendentaalinen meditaatio) ja antioksidanttipitoiset yrtit (30 kpl).
  2. Toinen ryhmä sai multivitamiineja sekä nykysuositusten mukaiset ravitsemussuositukset ja liikuntaohjelman.
  3. Kolmas ryhmä sai vain tarvittavan lääkehoidon.

Vuoden kuluttua tutkijat mittasivat kaulavaltimot uudelleen. Tulokset olivat mielenkiintoiset.

Ensimmäinen ryhmän kaulavaltimoiden plakin paksuus oheni 10%, kun muiden ryhmien kaulavaltimot paksuuntuivat 5%.  Ensimmäisessä ryhmässä olleiden korkean ateroskleroositaipuksen omaavien joukossa havaittiin dramaattisia tuloksia. Heidän valtimoiden seinämien plakkikerrokset ohenivat 19.4%. Mikä suomeksi sanottuna vähentää sydäntauti- ja sydäninfarktiriskiä 33%.

Entäpä yhteenveto? Pitäisikö siirtyä tuhansia vuosia vanhaan Vedalääketieteeseen?
Koska kaikilla ei ole mahdollisuutta noudattaa kyseistä ohjelmaa, siitä on tehty kansanomainen muunnos. Jokainen joka vain haluaa voi harrastaa joogaa ja mietiskelyä vähentääkseen stressiä, sekä vähentää eläinproteiineja ja -rasvaa, lisätä hedelmiä ja vihannesten sekä kokojyväviljan osuutta ravinnossa. Mitä tulee antioksidantteihin, yrttivalmiste, jota testissä käytettiin oli Maharishi Amrit Kalash. Sitä voi jokainen kokeilla omalla vastuulla, näyttää olevan purkkeja myynnissä netissä. Itse en ole valmistetta kokeillut, enkä tiedä sen riskeistä tai vaikutuksista pitempiaikaisessa käytössä. Sen tiedän että suomalaiset marjat sisältävät paljon antioksidantteja ja ovat taatusti terveellisiä ja turvallisia syödä.

Mistä tiedät että sydämesi on vaarassa?

12.6.2010

On muutama indikaattori, joita tarkkailemalla voit seurata sydämesi tilaa.

BMI = Body Mass Index
Mitä korkeampi BMI-arvo on sitä suurempi on yleensä kehon rasvapitoisuus, jopa 5 kilon ylipaino vaikuttaa asiaan. Korkea BMI altistaa sydänsairauksille. Normaali BMI on 19-24 välillä.

Kolesteroli
HDL (”hyvä”) -kolesteroli auttaa pitämään LDL (”paha”)-kolesteroliarvoa alhaalla. Jos HDL-kolesterolia on liian vähän tai LDL-kolesterolia on liian paljon sydäntautiriski kasvaa. Ateroskleroosi eli verisuonten kapeneminen ja kovettuminen kolesterolin aiheuttaman plakin takia on suurin syy sydänkohtaukseen, munuaisongelmiin ja sydänongelmiin. Seuraa kolesteroliarvojasi säännöllisesti. Erityisen tärkeää se on jos sinulla on jo ollut sydänkohtaus, sepelvaltimotauti tai sydämenohitusleikkaus.

Persoonallisuustyyppi
Sydän on vaarassa A ja D-tyypin persoonallisuuksilla. Tyypi A on aggressiivinen, kiireinen, vauhdikas ja hieman vihamielinen persoonallisuus. Tyypi B ottaa asiat rauhallisemmin ja rentoutuu mielellään. Tyypi D on stressaantunut ja näkee asiat negatiivisessa valossa. Tutkijat ovat pitkään yhdistäneet A-tyypin persoonallisuuden sydänsairauksiin, mutta tutkimukset ovat osoittaneet että D-tyypin persoonallisuudella on 4 kertaa suurempi riski saada sydänsairaus kuin muilla, koska hän vetää helposti hernettä nenään pikkuasioista ja tekee stressin lähes kaikesta. Opettele tuntemaan itsesi ja persoonallisuutesi. Jos olet A tai D-tyyppiä keskity stressinpoistoon ja hyviin ystäviin, jotka palauttavat sinut takaisin maan pinnalle.

Verenpaine
Korkea verenpaine lisää sydäntautiriskiä ja sydänkohtauksen riskiä 25%:lla. Tiesitkö että verenpaine on koholla useammalla kuin joka toisella yli 45-vuotiaalla miehellä ja naisella? Tämä johtuu suureksi osaksi huonoista elintavoista, perimällä on vain vähän tekemistä asian kanssa.

Pellavansiemenet ja korkea kolesteroli

1.6.2010

Tiedetään että pellavansiemenet ovat terveellisiä normaalipainoisten ihmisten sydän-verisuonijärjestelmälle. Asiaa haluttiin selvittää myös ylipainoisten suhteen, joten Yhdysvalloissa USDA:n Phytonutrients Laboratory’ssa on tehty rottatutkimus. Ylipainoisia ja hoikkia rottia syötettiin 26 viikkoa pellavansiemenillä. Kummankin rottaryhmän veriarvoja vertailtiin kontrolliryhmän veriarvoihin. Kontrolliryhmä söi normaalia ravintoa.
Huomattiin seuraavaa verrattuna kontrolliryhmään:

  • ylipainoisten triglyseridiarvot laskivat nopeasti
  • ylipainoisten kokonaiskolesteroli laski huomattavasti
  • ylipainoisten LDL -kolesteroli laski huomattavasti

Uskotaan että nämä hyvät tulokset johtuvat pellavansiemenien lignaaneista ja alfalinolihaposta.

Ihmistutkimusta asiasta odotellessa, jokainen voi tehdä omia tutkimuksiaan pellavansiemenien hyödyllisistä vaikutuksista. Otetaan 2-3 rkl rouhittuja pellavansiemeniä päivässä. Rouhiminen vapauttaa lignaanit ja alfalinolihapon. Saman asian ajaa kun pureskelee siemenet hyvin.
Jos sellaisenaan pellavansiemenien rouskutus tuntuu kuivakkaalta, pellavansiemeniä voi sekoittaa muroihin, leipään, muffinseihin, kekseihin, jälkiruokiin.
Jos jauhat pellavansiemenet rouheeksi säilytä rouhetta jääkaapissa, muutoin siemenet härskiintyvät ja ainakin osa hyvistä vaikutuksista katoaa.

Rasvat, kolesteroli ja sydän

24.5.2010

Barcelonan yliopistossa on tutkittu rasvoja.  Tutkimuksessa vertailtiin oliiviöljyä, voita, margariinia ja kasvisrasvoja. Lopputulos oli: jos syö 5 tl oliiviöljyä päivässä muiden rasvojen sijaan voi alentaa LDL (sitä pahaa kolesterolia) -kolesterolia huomattavasti jo viikossa.
Siispä jos kolesteroli on koholla niin oliiviöljyä leivänpäälle, salaattikastikkeeksi ja ruuanlaittoon. Lisäbonuksena tulee vielä antioksidantteja ja E-vitamiinia.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se että mikä hyvänsä kasvisöljy alentaa kolesterolia vastaavasti, koska on kysymyksessä kasviksista peräisin oleva tuote ja kasvikunnan tuotteet eivät sisällä kolesterolia.

Mistä tietää että ei saa tarpeeksi liikuntaa?

24.5.2010

Suurin osa ihmisistä liikkuu aivan liian vähän, siitä huolimatta että he ”harrastavat” liikuntaa. Oma keho ja oma mieliala ovat hyviä mittareita siihen saako liikaa, liian vähän vai sopivasti liikuntaa. Liikunta on tarpeellista  fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.

Et saa tarpeeksi liikuntaa jos:

  • olet masentunut
  • lihasvoimasi ovat heikot
  • kehosi rasvapitoisuus lisääntyy
  • olet väsynyt
  • sinulla ei ole energiaa
  • aineenvaihduntasi on hidasta
  • verenpaineesi on korkea
  • leposykkeesi on korkea

Ihminen tarvitsee mahdollisimman monipuolista liikuntaa, aerobista liikuntaa, lihasvoimaa, nopeutta, notkeutta, tasapainoa…

Useimmilta ihmisiltä liikuntaharrastus lopahtaa ensimmäisten kolmen kuukauden aikana. Jos pääset tämän ajanjakson yli ja edelleen olet liikunnassa kiinni, sinulla on hyvät mahdollosuudet tehdä liikunnasta hyvä tapa itsellesi ja selvitä elämästä ilman sydän-ja verisuonitauteja, osteoporoosia ja muita rappeuttavia sairauksia, jotka johtuvat liikunnan puutteesta.

Muista että et tarvitse liikunnan harrastamiseen kuntosalia tai kalliita varusteita. Kävele portaat, kävele tai pyöräile töihin, tee taukojumppaa töissä, ui järvessä, hakkaa halkoja, tee pihatöitä, marjasta, sienestä… toki voit käydä siellä kuntosalillakin ja harrastaa myös liikuntaa ryhmissä muiden samanmielisten kanssa.

Vaikuta itse sydämesi terveyteen

23.5.2010

Nykymaailmassa on se hyvä puoli että omaan terveyteensä voi itse vaikuttaa hyvinkin paljon. Sydämelle on hyväksi:

  • syö joka päivä vähintään 500 g vihanneksia ja hedelmiä
  • kävele itsesi hikeen joka päivä (vähintään 30 min ajan)
  • syö rasvaista kalaa, joka sisältää omega-3-rasvahappoja vähintään 3 kertaa viikossa
  • vaihda punainen liha riistan lihaan, biisoniin, strutsiin, poroon tai hirvenlihaan, syö enintään 500 g lihaa viikossa, vähemmänkin voi syödä
  • lopeta tupakointi
  • vähennä alkoholinkäyttöä tai lopeta kokonaan
  • pidä huolta verenpaineestasi ja kolesteroliarvoistasi
  • tarkkaile painoasi ja erityisesti vyötärönseutua