Archive for the ‘Tunnepurkaukset’ Category

Tunteiden käsittelyn lyhyt oppimäärä itämaiseen tapaan

23.11.2010

Paras henkilö käsittelemään sinun tunteitasi on sinä itse.  Aloita pienin askelin ja kun olet itseksesi.  Oli sitten kysymyksessä tunteenpurkaukset auton ratissa, erilaiset pelkotilat, negatiiviset tunteet töissä ja kotona, suru, pelko, arkuus, niin omien tunteittensa kanssa painiminen on energiatasolla yhtä raskasta kuin painisi 250 -kiloisen vastustajan kanssa, joka tuntuu voittavan koko ajan.  Painia voi harjoitella, niin myös tunteiden käsittelyä. Altavastaajaksi omien tunteittensa kanssa ei tarvitse jäädä.

Voit harjoitella silloin kun sinulle parhaiten sopii. Muistele aluksi hetki sitä kertaa kun sinulla viimeksi oli tämä tunnetila, jota aiot nyt käsitellä. Kun tunne löytyy on aika aloittaa:

  • Tunnusta tunteesi. Huomaa ja tunnista se että sisäinen maailmasi järkkyi tämän tunteen ansiosta. Voit tunnustaa itsellesi että olet vihainen, surullinen tai mitä sitten oletkin.
  • Pysähdy. Muista että sinä et ole tämä tunne. Keskity hengittämiseen ja hengittele niin kauan kunnes huomaat että tunne oli vain ohimenevä tila.
  • Maadoita itsesi. Keskity siihen että sinulla on jalat, jotka ovat maassa kiinni, tai jos istut niin keskity sihen että peppu on penkillä. Mieti tätä hetki.
  • Tuo tietoisuus sisinpääsi. Kun olet maadoittunut, vie kätesi keskelle rintakehääsi, kohtaan, joka on keskellä rintalastaa. Saatat tuntea sormiesi alla kipeän kohdan. Kosketa kohtaa kevyesti ja keskity hengittämään sisään ja ulos. Jos ajautus tuntuu hyvältä voit myös hieroa kohtaa kevyesti pyörittävällä liikkeellä, muista kuitenkin hengittää. Jatka hengittämistä muutaman minuutin ajan.
  • Tunteen energian löytäminen. Kun olet löytänyt oikean kohdan rintakehältäsi, keskity jälleen tunteeseen, jota olet käsittelemässä. Missä se tuntuu kehossasi?  Miltä tunne tuntuu? Tämä ei ole mikään analyysi, vaan tutkimusmatka. Annat itsellesi luvan  tuntea tämän kipeän tunteet taustat.  Tunnustele tuntuuko tunne kovalta, piikkiseltä, sykkyräiseltä vai pehmeältä pallolta kehossasi. Minkä värinen tunne on?  Harmaa on usein masennuksen väri.
  • Irti päästäminen. Tässä vaiheessa päässäsi voi kuhista kaikenlaisia ajatuksia. ”Miten hän kehtasi?”, ”Minä aina..” , ”Hän ei koskaan…”, ”Miksi minä..”  Huomaa nämä ajatukset ja anna niiden sitten mennä menojaan. Pidä ajatuksesi tunteessa ja unohda ”kertomus”, johon tunnte liittyy. Älä usko kertomusta, mitä tunteesi sinulle yrittävät syöttää. Kyseessä on vain provokaatio, jolla tunteet yrittävät hämätä sinua.
  • Ota tunteestasi kiinni ja anna sen kadota. Tuo tuo tunne ja väri, miltä tunteesi tuntui kohti rintakehääsi, kohtaan, josta löysit kipeän pisteen.  Kuvittele että rintakehäsi laajenee, hitaasti ja rauhallisesti  ja ottaa sisäänsä tuon tunteen.  Keskity siihen mitä tapahtuu rintakehässäsi. Saatat tuntea pahempaa kipua tai voimakkaampaa kipua tai sitten kipua alkaa pehmetä reunoiltaan ja alkaa muuttua vähemmän tuntuvaksi. Tarkoitus ei ole saada sinua tuntemaan itseäsi paremmaksi, vaan saada sinut muuttamaan suhtautumisesi tätä tunnetta kohtaan. Tarkoituksesi on tutkia tunteen energiaa ja palauttaa tämä energia takaisin sinne mistä se on tullut. Paikkaan mistä kaikki tunteet nousevat.  Voit kuvitella mielessäsi korin, johon keräät tunteen. Tunne ei koske sinuun enään, vaan on korissa. Korin voit palauttaa takaisin maailmankaikkeuteen. 
Mainokset

Sapettaako?

22.10.2010

Kiehuuko sappi? Tunnetilat vaikuttavat myös sappirakon toimintaan. Jos olet usein kiukkuinen, ärtynyt ja vihainen (joko syystä tai ilman syytä) on aika miettiä miten sappiparka mahtaa voida.  Maksa huolehtii sappinesteen valmistamisesta, mutta sappirakko on se paikka, mistä sappi virtaa suoleen. Sappea erittyy tarpeen mukaan riippuen siitä miten rasvainen ateria on. Sappi osallistuu ruuan hajoittamiseen.

Suurin syy sappivaivoihin löytyy ruokavaliosta. Jos ruokavalio on hyvin kolesterolipitoista (eläinperäistä) on mahdollista että elimistö alkaa tuottaa sappikiviä, samoin käy jos ylipaino vaivaa, e-pillerit eivät myöskään paranna tilannetta, koska estrogeeni lisää kolesterolin tuotantoa. Kolesterolikivet ovat yleisin sappikivien muoto (90% kivistä).
Sappikivet voivat olla muodostuneet myös muista aineksista, joita elimistöön on kertynyt tai niitä on nautittu ylimääräisesti. Osa kivistä on pigmenttikiviä tai sekakiviä, joissa on bilirubiinia (sappiväriaine). Kalkkisuoloja sisältäviä kalkkikiviä muodostuu henkilöille, jotka nauttivat liikaa kalsiumia. Maksasairaudet ja ohutsuolen sairaudet altistavat myös sappikiville, samoin tekevät lääkeaineet, liiallinen kivennäissuolojen nauttiminen ja epäterveellinen ruokavalio.
Aluksi sappikivet ovat pieniä kiteitä ja vasta vuosien myötä niistä alkaa muodostua soraa ja isompia kiviä. Kipuja ja tulehdus seuraa vasta kun kivet ovat kasvaneet niin suuriksi että ne voivat tukkia sappitiehyen tai aiheuttaa ärsytystä sappirakon seinämiin. Yleensä kivet ovat olleet vuosikausia ihan rauhallisia, kun maaginen 30-40-vuoden ikä lähestyy tai ylittyy sappivaivat yleistyvät. Naisilla sappivaivoja on joka viidennellä naisella ja miehillä joka kymmenennellä miehellä.
Yleensä sappikivikohtaus tulee yllättäen. Rasvainen ruoka, riita, ärtymys tai jopa hedemien syönti saattaa laukaista kohtauksen. Kohtaus tuntuu kipuna, kun sappikivi juuttuu sappitiehyeeseen. Moni voi erehtyä pitämään asiaa sydänkohtauksena, koska kipu alkaa sydämen tienoilta ja siirtyy siitä oikealle puolelle, säteillen selkään ja hartiaan. Oksentelua ja pahoinvointia voi myös olla. Mikään asento ei tunnu hyvältä. Kohtaus menee yleensä ohi 3-6 tunnissa. Jos ei mene, on syytä lähteä lääkäriin. Mielestäni yleensäkin on syytä lähteä lääkäriin, jotta mahdollinen sydänperäinen kipu saadaan poissuljettua ja sappivaiva hoidettua.

Syöminen ja tunteet

18.6.2010

Yleensä tunnesyöminen alkaa jo lapsuudessa. Usein syyllinen on jompi kumpi vanhemmista tai isovanhemmista. Jos lapselle annetaan ruokaa (lohdutusruokaa kun tuli pipi, lohdutusruokaa kun on paha olla, palkitsemisruokaa kun tuli oltua kiltisti, palkitsemisruokaa kun pärjäsi hyvin koulussa jne.) aina kun hänellä on paha olla, hyvä olla tai kun vanhemmat haluavat vain hemmotella lastaan, lapsi oppii tunnesyöpöksi.
Syöminen on paljon helpompaa kuin tunteiden käsittely tai ongelmien ratkaisu oikeasti. Jos tunteita ei kohdata koskaan oikeasti, vaan piilotetaan ne syömisen taakse, todelliset tarpeet eivät tule koskaan esiin. Ainoa keino ratkaista tämä ongelma on kohdata tunteet. Ne hyvät, pahat, rumat ja ikävät.

5 kysymystä tämän ongelman ratkaisun hakuun:

  1. Mitä tunnet juuri nyt? Kun sinulla herää halu syödä ja sinulla ei ole nälkä, mieti missä tunnetilassa olet sillä hetkellä ja kirjaa se ylös.
  2. Mitä tapahtui hetki sitten? Mieti mistä tuo tunne nousi. Millainen tunnetila oli ja mikä sen mahdollisesti aiheutti.
  3. Mitä tarvitsen oikeasti nyt? Mieti mitä voit tehdä syömisen sijaan. Mieti miten voit ratkaista tunnetilasi ilman syömistä.
  4. Estääkö joku minua saamasta sitä mitä tarvitsen? Katso elämääsi ja mieti mitkä asiat elämässäsi estävät sinua muuttumasta. Kirjaa ylös.
  5. Mitä aion tehdä asian eteen? Laadi itsellesi päämäärä mihin tähdätä. Pidä tämä päämäärä silmiesi edessä ja pidä itsellesi annetut lupaukset. Etene pienin välietapein kohti päämäärää. Vain sinä voit muuttaa elämäsi ja ainoa mitä voit muuttaa on itsesi.

Kun syöt tunteisiisi mitä näistä syöt?

  • juustoa – olet pitkästynyt, masetunut, väsynyt tai yksinäinen
  • jäätelöä – olet pitkästynyt, masetunut, väsynyt tai yksinäinen
  • kakkuja, piiraita, vanukkaita – olet pitkästynyt, masetunut, väsynyt tai yksinäinen
  • keksejä – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa
  • kotiruokaa – olet pitkästynyt, masetunut, väsynyt tai yksinäinen
  • lihamureketta -olet pitkästynyt, masetunut, väsynyt tai yksinäinen
  • muroja – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa
  • nakkisämpylöitä – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa
  • pastaa – olet pitkästynyt, masetunut, väsynyt tai yksinäinen
  • pizzaa – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa
  • pähkinöitä – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa
  • ranskalaisia – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa
  • suklaapatukoita – olet ärtynyt, turhautunut, stressaantunut tai itseinhon vallassa

Kun opit tunnistamaan tunnetilasi sinun on helpompi edetä itsesi kanssa. Kun syöt voit olla myös surullinen, iloinen tai kokea monia muita tunteita. Käsittele tunteesi kun se nousee esiin. Mukana voi olla myös monia tunteita, ei vain yksi.

Koska on sinun ”oma aikasi”?

16.5.2010

Tuntuuko joskus että teet muiden eteen koko ajan ja sinulle ei jää aikaa itsellesi yhtään. Mistä tietää koska tekee sopivasti ja koska liikaa? Entä miten paljon omaa aikaa tarvitaan?
Ei ole olemassa mitään selvää kaavaa, jolla voisi selvittää kuinka paljon omaa aikaa päivässä on riittävästi. Kaikki riippuu yksilön olosuhteista ja luonteesta. Toiset tarvitsevat enemmän aikaa itselleen kuin toiset. Joten ”musta tuntuu” -teoria on ihan hyvä. Siis, jos tuntuu että et saa tarpeeksi aikaa itsellesi, se alkaa näkyä fyysisinä oireina. Tälläisiä oireita ovat unettomuus, päänsäryt, ärtyvyys, väsymys, tunnepurkaukset, tupakointi tai ylensyönti.
Yleensä tämä oman ajan puute koskee naisia, jotka ovat tottuneet olemaan aina saatavilla ja käyttävät suurimman osan ajastaan muiden hoivaamiseen, unohtaen tyystin itsensä. Jossain vaiheessa käy niin että stressi kasvaan niin suureksi että mennään jo laidan yli. Siksi on tärkeää kiinnittää huomiota omaan tunnetilaansa ja pitää huolta itsestään ja siitä miten käyttää aikansa.

Verenpaineen mittaus

26.2.2010

Ensinnäkin on syytä muistaa että korkean verenpaineen raja on häilyvä.  Terveen nuoren aikuisen normaalina verenpaineena pidetään 120/75 mmHg.  Iän myötä verenpaine, erityisesti systolinen paine kohoaa, kun valtimot kovettuvat. Normaalina voidaan vielä pitää 140/90 mmHg verenpainetta. Kuitenkin kun verenpaine siitä vielä nousee ja ylittää 160/95 mmHg:n rajan puhutaan korkeasta verenpaineesta.

Kun verenpaine on välillä 140/90 – 160/95 mmHg, riski sairastua korkeaa verenpaineeseen kasvaa. Jos verenpaineesi on näiden raja-arvojen välissä mittaa tai mittauta verenpaineesi säännöllisesti.

Verenpaineen mittaus on sinänsä helppoa, arvojen tulkitseminen ei. Verenpaine vaihtelee. Jos olet kiukkuinen, stressaantunut tai tunnekuohun vallassa se voi kohota jopa 50%:lla. Jännittäminen lääkärintarkastuksessa kohottaa verenpainetta. Tupakointi heikentää verenkiertoa ja vaikuttaa myös verenpaineeseen. Fyysinen rasitus nostaa verenpainetta. Nämä tekijät vaikuttavat systoliseen verenpaineeseen eli yläpaineeseen. Diastolinen verenpaine pysyy yleensä melko vakaana, siksi siihen kannattaa pitemmällä aikavälillä kiinnittää enemmän huomiota.

Kun mittaat tai mittautat verenpainettasi ole rauhallinen. Älä harrasta mitään fyysistä 15 min ennen mittausta, tule siis mittaukseen hyvissä ajoin ja rentoudu. Kun verenpaineen mittaus on menossa älä puhu, ole ihan hiljaa. Jos ensimmäinen mittaus antaa tulokseksi hyvin korkean lukeman, on parasta ottaa toinen mittaus. Sitä ei kuitenkaan saa ottaa heti ensimmäisen mittauksen perään. Tuloksena on vain vielä korkeampi arvo. Mittausten välissä on hyvä olla 15-30 min. Mitattavan on hyvä hengitellä rauhallisesti ja rentoutua tämä aika. Jos toinenkin mittaus antaa vielä korkean tuloksen on hyvä seurata verenpainetta hieman pitempään. Jos se ei ala laskea, on aika tehdä jotain. Omilla elämäntavoillaan voi vaikuttaa paljon.

Ikäviä kokemuksia

10.10.2009

Jos yrität aina elämässä jättää ikävät kokemukset huomiotta, saatat myös menettää niiden antaman hyödyn. Mitä nopeammin opit arvostamaan kokemuksiasi, sitä nopeammin opit niistä. Saattaa olla hieman vaikeaa arvostaa katastrofia,  kuitenkin silläkin voi olla postiviivisia seurannaisvaikutuksia.
Voit kysäistä itseltäsi: Miten tämä kokemus voisi auttaa minua kasvamaan? Mitä voin oppia tästä kokemuksesta? Millaisia valmiuksia minulla on nyt ja kuinka voin niitä käyttää?
Kun aikaa kuluu tarpeeksi, ja kokemus on jäänyt jo taakse, huomaat miten asia on vaikuttanut sinuun. Jos olet ottanut kokemuksesta oppia, olet nyt paljon valmiimpi ja vahvempi  kuin silloin. Älä anna ikävien kokemusten masentaa ja murskata. Elä ja opi.