Archive for the ‘Vatsakrampit’ Category

Lääkkeet ja vatsavaivat

28.9.2010

Vatsan ja suoliston oirehtiminen on lääkkeiden yleisimpiä haittavaikutuksia. Lääkkeet imeytyvät parhaiten tyhjästä mahasta, mutta toisaalta lääke myös ärsyttää silloin eniten. Ruoka hidastaa imeytymistä ja vaikuttaa myös lääkkeen tehoon. Yleensä lääkkeet imeytyvät jo suussa, mahassa tai ohutsuolen kautta. Miten nopeasti lääke hajoaa ja alkaa imeytyä, siihen vaikuttaa lääkkeen koostumus, pillerin päällysmateriaalin hajoaminen ja miten vahvaa lääke on.
Lääkkeitä nautittaessa pitäisi nauttia runsaasti vettä, koska vesi auttaa lääkettä sulamaan ja samalla lääke ei ärsytä limakalvoja, vatsaa ja suolistoa niin paljon.
Alkoholi ja lääkkeet eivät sovi yhteen. Alkoholi ärsyttää suoliston limakalvoja ja saattaa vaikuttaa lääkkeen kanssa arvaamattomin seurauksin.

Lääkkeet ja mahdolliset vatsavaivat:
Asperiini (salisyylihappo) – närästys, pahoinvointi ja ylävatsakivut
D-vitamiini – pahoinvointi, suolisto-oireet
Liikahappoisuuslääkkeet – ripuli tai ummetus,
Penisilliini – pahoinvointi, oksentelu, vatsan nipistely, ripuli, emätintulehdus
Psyykenlääkkeet – ummetus
Rautalääkkeet – ummetus
Sydänlääkkeet – ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, ripuli
Ummetuslääkkeet – ripuli, suolen toiminnan laiskistuminen, voimakas kipu ja suolen kouristelu

Mainokset

Tiedätkö mitä lisäaineita ruuassasi on ja miten ne vaikuttavat sinuun?

22.8.2010

Kuinka moni (ihan oikeasti) lukee tuoteselosteet ruokapakkauksista? Kuinka moni ymmärtää mitä tuoteselosteessa oikeasti lukee?

Tässä muutama ihan tavallinen ruuan lisäaine ja miten se vaikuttaa terveyteesi:

E 412 eli guarkumi
Sitä saadaan intialaisen Cyamopsis tetragonoloba -kasvin siemenistä. Sitä käytetään sakeuttamisaineena, stabilointiaineena ja rasvan korvikkeena. Käytetään myös estämään hiilihydraattien ja kolesterolin imeytymistä.
Pieniä määriä pidetään turvallisina elintarvikkeissa. Liikakäyttö aiheuttaa vatsakramppeja, pahoinvointia, ilmavaivoja, ripulia ja allergista ihottumaa.
Guarkumi on yleensä leipomotuotteissa, hilloissa, jauhoissa, tuorejuustoissa, hyytelöissä, juomissa, vauvanruuissa, kuorrutuksissa, marmelaadissa, jäätelössä, mehuissa. Sitä käytetään myös lääkkeissä tablettien sideaineena, kosmetiikkatuotteissa ja laihdutuspillereissä.

E249- E252 Nitriitit ja nitraatit
Nitriittiä saadaa salpietarin valmistuksen yhteydessä ja sitä voi myös muodostua nitraatista. Käytetään säilöntäaineena ja värin sidosaineena. Antaa lihalle pysyvän punaisen värin reagoidessaa lihan myoglobiiniin kanssa, muuten liha olisi väriltään harmaata.
Muodostaa yhdisteitä amiinien, syljen, ruokien ja kosmetiikkatuotteiden kanssa ja muodostaa karsinogeenisiä nitrosamiineja eli aiheuttaa syöpää ihmisillä. Natriumnitriitin hyväksytty päiväsaanti on 0,2 mg/kg. Lapsilla tämä menee helposti yli. Aiheuttaa nokkosihottumaa, suolistovaivoja, päänsärkyä. Vauvoilla ja pikkulapsilla nitraatti hapettaa veren hemoglobiinin methemoglobiiniksi ja aiheuttaa elimistöön hapenpuutetta.
Käytetään makkaroissa, lihavalmisteissa, lihasäilykkeissä, kalakylmäsäilykkeissä, savukalassa, juustoissa, tulitikuissa, tupakkatuotteissa, kosmetiikkatuotteissa.

E321 Butyylihydroksitolueeni (BHT)
Se on raakaöljyn johdannainen. Käytetään säilöntäaineena ja antioksidanttina. Kehitettiin alunperin kumin ja polttoaineen lisäaineeksi.
Aiheuttaa kroonista nokkosihottumaa, ihotulehduksia, sekä pahentaa jo olemassaolevia ihovaivoja, aiheuttaa myös väsymystä, astmaa, aggressiivista käytöstä, keuhkovaurioita ja -kouristuksia, vaikuttaa lisääntymiskykyyn, aiheuttaa kasvaimia munuaisiin, vatsaan ja maksaan. Nopeuttaa maksan aineenvaihduntaa ja voi vaikuttaa lääkeaineiden imeytymiseen. Haitallinen vesieliöille. Rottakokeissa aiheuttaa syöpää. Ei suositella lapsille.
Käytetään rasvoissa, öljyissä, purukumissa, kalatuotteissa, aamiaismuroissa, oluissa ja mallasjuomissa, salaattikastikkeissa, maito- ja kermajauheissa, perunahiutaleissa, makeisissa ja ruuan pakkaamiseen tarkoitetssa polyeteenikalvossa. Kosmetiikassa sitä käytetään partavaahdossa, vauvaöljyissä, vauvavoiteissa, huulipunissa, rajauskynissä, pakkausmateriaaleissa ja suihkukoneiden polttoaineessa.

E322 Lesitiini
Sitä saadaan soijapavusta. Voi olla peräisin geenimuunnellusta soijasta. Käytetään stabilointiaineena, emulgointiaineena ja antioksidanttina.
Pidetään turvallisena. Soija-allergikko voi kuitenkin saada oiteita.
Käytetään suklaassa, maitojauheessa, margariinissa, valmisjälkiruokajauheissa, leivonnaisissa, makeisissa, lastenruuissa, salaattikastikkeissa, majoneesissa, jäätelössä, makeisissa.

E220- E228 Sulfiitit
Niitä valmistetaan keinotekoisesti. Käytetään säilöntäaineena, estämään hapettumista ja värimuutoksia.
Haihtuvat rikkiyhdisteet sulfiiteissa aiheuttavat hengitystieoireita, keuhkoputkien supistumista, päänsärkyä, limakalvo-oireita, mahaärsytystä (pahoinvointi, ripuli, turvotus). Aiheuttaa ja pahentaa astmaa, aiheuttaa vakavia yliherkkyysreaktioita (anafylaktinen shokki). Tuhoaa B1- ja E-vitamiinia.
Käytetään kuivatuissa ja sokeroiduissa hedelmissä, hedelmäsäilykkeissä, tuoreissa viinirypäleissä, marmeladissa, hillossa, soseissa, mehuvalmisteissa, limetti- ja sitruunatiivisteissä, virvoitusjuomissa, simassa, siiderissä, oluessa, viinissä, koriviineissä, perunasosejauheissa ja -hiutaleissa, teollisesti kuorituissa perunoissa, vihannes- ja sienisäilykkeissä, kuivatuissa vihannes-, juures- ja sienivalmisteissa, piparjuuritahnoissa- ja valmisteissa, pähkinöissä, manteleissa, sinapissa ja viinietikassa. Ruokien pakkaukseen käytettävässä sellofaanissa on myös sulfiittia. Lisäksi vielä permanenttiaineissa, hiusväreissä, itseruskettavissa aineissa.

E420 Sorbitoli, sorbitolisiirappi
Valmistetaan glukoosista ja tärkkelyksestä syntetisoimalla. Käytetään kosteudensäilyttäjänä, emulgointiaineena, makeutusaineena.
Ylisuurina määrinä yli 30 g lapsilla ja yli 60 g aikuisilla voi aiheuttaa sisäelinkramppeja, ripulia, vatsan turpoamista, vatsakipua. Pitkäaikaiskäytöstä voi seurata kaihi. Muuttaa lääkeaineiden imeytymistä, niin että niistä voi tulla myrkyllisiä tai liian tehokkaita.
Käytetään makeutusvalmisteissa, hilloissa, marmeladissa, soseissa, kahvileivissä, jäätelössä, kuivatuissa hedelmissä, purukumissa, suklaassa, tikkukaramelleissa. Käytetään myös kosmetiikassa muotovaahdossa, sampoissa, suuvesissä, hammastahnassa, hiusten hoitoaineissa sekä pakkasnesteessä.

Lisätietoa löytyy:
Bill Statham: Hyvä paha lisäaine
Lähteenmäki, Nuutinen, Parkkinen: Ravintomme lisäaineet
Pirjo-Liisa Penttilä: Ruoan riskit
Mats-Eric Nilsson: Petos lautasella – tiedätkö, mitä kaikkea suuhusi panet?

Mistä maksasi ei tykkää

25.4.2010

On  juomia, ruokia  ja ruoka-aineita, joita ei ole hyvä käyttää jos on maksasairaus tai maksan toiminta on heikentynyt. Niitä ovat:

  • alkoholi
  • ananas
  • appelsiini, appelsiinimehu
  • eläinrasvat
  • etikka
  • hedelmät, joissa on kivi (kirsikat, luumut, aprikoosit, persikat jne.)
  • jääkylmät juomat
  • jäätelö
  • kaali (keitetty tai muutoin kypsytetty)
  • kahvi
  • kaneli
  • keitetyt kananmunat
  • kovat juustot
  • leivonnaiset (makea ja rasvaiset)
  • lihasäilykkeet
  • maapähkinät, maapähkinäöljy
  • makkarat
  • muskottipähkinä
  • musta tee
  • paistetut kananmunat
  • palkokasvit (pavut, herneet)
  • pippurit
  • ranskalaiset perunat
  • punaherukat
  • rasvainen liha
  • rasvaiset juustot
  • rasvassa kypsytetty ruoka
  • sianliha
  • sinappi
  • suklaa
  • suola
  • valkoinen sokeri
  • valkoiset vehnäjauhot

Jos tuntuu että nautittuaan jotain näistä aineista  ei tunnu hyvältä, vatsaa korventaa tai muuten tulee huono olo on syytä epäillä että maksan toiminnassa on jotain häikkää. Samoin jos seuraa voimakasta kutinaa iholla tai janoa syötyään tai juotuaan jotain edellämainittua. Joskus maksahäiriö ilmenee vastenmielisyytenä tiettyjä ruokia (rasvaiset tai hapokkaat ruuat) kohtaan.
Jos ympäristö huomauttaa että olet tullut happamaksi, tympääntyneeksi tai helposti ärtyväksi tai olet alakuloinen ja menettänyt elämänhalusi ilman mitään syytä, on mahdollista että maksasi ei voi hyvin.