Posts Tagged ‘LDL-kolesteroli’

Lovastatiini vastaan kasvissyönti – kolesteroli laskee kummalla?

3.9.2010

American Medical Associationin tutkimuksen mukaan kuitupitoinen kasvisruokavalio, johon kuuluu soijaproteiinia, munakoisoa ja manteleita voi vähentää kolesterolitasoja yhtä paljon kuin statiinit. Tutkimuksessa ryhmä miehiä ja naisia, joilla oli korkeat kolesteroliarvot pudotti kuukaudessa  huonoa LDL-kolesterolia keskimäärin 28,6%  Vertailuryhmä otti lovastatiinia (Suomessa reseptilääke Lovacol, Lovastatin) joka päivä myös kuukauden ajan.  Lovastatiniryhmä pudotti LDL-kolesteroliaan  30,9%.

Tämä on hyvä uutinen niille, jotka eivät siedä statiineja tai haluavat luonnollisen lähestymistavan kolesterolin alentamiseen.

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Ruokavalio haastaa kolesterolilääkkeet

1.7.2010

Toronton Yliopistolla St Michaelin sairaalassa on testattu vapaaehtoisilla koehenkilöillä ravinnon vaikutusta LDL-kolesteroliin.
Tutkimuksessa ihmisiä rohkaistiin pysymään siinä painossa missä he ovat, jotta painon lasku ei vaikuttaisi kolesteroliarvoja madaltavasti ja testitulos olisi mahdollisimman luotettava. (Jos paino putoaa, myös kolesteroliarvot muuttuvat.)
Tutkimus kesti kaksi viikkoa. Tyypillinen ateria tällä dieetillä oli kuitupitoinen, sisälsi soijaa ja muita kasvisperäisiä proteiineja koostuen soijaleikkeleistä, kasvisterolimargariinista, kokojyväkauraleivästä, papukeitosta, hedelmistä ja manteleista.
Mitä tapahtui? LDL-kolesteroli (se ”paha” kolesteroli) laski 30%. Tulos oli lähes sama kuin kolesterolilääkityksellä kahdessa viikossa.

Mitä tästä voi päätellä? Voit syödä joko lääkkeitä tai siirtyä kasvisruokavalioon, molemmat laskevat kolesterolia. Homman vitsi on se että kumpaakin joutuu tekemään koko loppuelämän. Kumpi on parempi ja edullisempi valinta?

Mistä tiedät että sydämesi on vaarassa?

12.6.2010

On muutama indikaattori, joita tarkkailemalla voit seurata sydämesi tilaa.

BMI = Body Mass Index
Mitä korkeampi BMI-arvo on sitä suurempi on yleensä kehon rasvapitoisuus, jopa 5 kilon ylipaino vaikuttaa asiaan. Korkea BMI altistaa sydänsairauksille. Normaali BMI on 19-24 välillä.

Kolesteroli
HDL (”hyvä”) -kolesteroli auttaa pitämään LDL (”paha”)-kolesteroliarvoa alhaalla. Jos HDL-kolesterolia on liian vähän tai LDL-kolesterolia on liian paljon sydäntautiriski kasvaa. Ateroskleroosi eli verisuonten kapeneminen ja kovettuminen kolesterolin aiheuttaman plakin takia on suurin syy sydänkohtaukseen, munuaisongelmiin ja sydänongelmiin. Seuraa kolesteroliarvojasi säännöllisesti. Erityisen tärkeää se on jos sinulla on jo ollut sydänkohtaus, sepelvaltimotauti tai sydämenohitusleikkaus.

Persoonallisuustyyppi
Sydän on vaarassa A ja D-tyypin persoonallisuuksilla. Tyypi A on aggressiivinen, kiireinen, vauhdikas ja hieman vihamielinen persoonallisuus. Tyypi B ottaa asiat rauhallisemmin ja rentoutuu mielellään. Tyypi D on stressaantunut ja näkee asiat negatiivisessa valossa. Tutkijat ovat pitkään yhdistäneet A-tyypin persoonallisuuden sydänsairauksiin, mutta tutkimukset ovat osoittaneet että D-tyypin persoonallisuudella on 4 kertaa suurempi riski saada sydänsairaus kuin muilla, koska hän vetää helposti hernettä nenään pikkuasioista ja tekee stressin lähes kaikesta. Opettele tuntemaan itsesi ja persoonallisuutesi. Jos olet A tai D-tyyppiä keskity stressinpoistoon ja hyviin ystäviin, jotka palauttavat sinut takaisin maan pinnalle.

Verenpaine
Korkea verenpaine lisää sydäntautiriskiä ja sydänkohtauksen riskiä 25%:lla. Tiesitkö että verenpaine on koholla useammalla kuin joka toisella yli 45-vuotiaalla miehellä ja naisella? Tämä johtuu suureksi osaksi huonoista elintavoista, perimällä on vain vähän tekemistä asian kanssa.

Pellavansiemenet ja korkea kolesteroli

1.6.2010

Tiedetään että pellavansiemenet ovat terveellisiä normaalipainoisten ihmisten sydän-verisuonijärjestelmälle. Asiaa haluttiin selvittää myös ylipainoisten suhteen, joten Yhdysvalloissa USDA:n Phytonutrients Laboratory’ssa on tehty rottatutkimus. Ylipainoisia ja hoikkia rottia syötettiin 26 viikkoa pellavansiemenillä. Kummankin rottaryhmän veriarvoja vertailtiin kontrolliryhmän veriarvoihin. Kontrolliryhmä söi normaalia ravintoa.
Huomattiin seuraavaa verrattuna kontrolliryhmään:

  • ylipainoisten triglyseridiarvot laskivat nopeasti
  • ylipainoisten kokonaiskolesteroli laski huomattavasti
  • ylipainoisten LDL -kolesteroli laski huomattavasti

Uskotaan että nämä hyvät tulokset johtuvat pellavansiemenien lignaaneista ja alfalinolihaposta.

Ihmistutkimusta asiasta odotellessa, jokainen voi tehdä omia tutkimuksiaan pellavansiemenien hyödyllisistä vaikutuksista. Otetaan 2-3 rkl rouhittuja pellavansiemeniä päivässä. Rouhiminen vapauttaa lignaanit ja alfalinolihapon. Saman asian ajaa kun pureskelee siemenet hyvin.
Jos sellaisenaan pellavansiemenien rouskutus tuntuu kuivakkaalta, pellavansiemeniä voi sekoittaa muroihin, leipään, muffinseihin, kekseihin, jälkiruokiin.
Jos jauhat pellavansiemenet rouheeksi säilytä rouhetta jääkaapissa, muutoin siemenet härskiintyvät ja ainakin osa hyvistä vaikutuksista katoaa.

Kananmuna ja kolesteroli

24.12.2009

Suurin osa LDL-kolesterolista muodostuu elimistössä ruuan sisältämästä rasvasta. Keho muodostaa kolesterolia noin 1 g:n (1000 mg) päivässä. Yhdessä kananmunassa on 200 mg kolesterolia. Jos kolesteroliarvosi eivät ole mitenkään korkeat, yhdestä kananmunasta ei ole mitään haittaa. Jos taas kolesterolisi on koholla on syytä rajoittaa kananmunien syöntiä 3 kananmunaan viikossa. Enemmän merkitystä on kuitenkin sillä kuinka terveellisesti syöt noin yleensä ja harrastatko liikuntaa.