Posts Tagged ‘omega-3’

Kalan syönti ehkäisee astmaa

16.9.2010

Australialaistutkijat Australiassa ja ruotsalaistutkijat Ruotissa ovat päätyneet samaan lopputulokseen, tutkiessaan astman syntyy vaikuttavia tekijöitä. Kun ruokavalioon lisättiin kalaa, joka sisältää omega-3-rasvahappoja todettiin sen suojaavan niin allergioilta kuin astmalta.
Tutkimus ei kerro, paraneeko astma jos syö rasvaista kalaa. Jokainen voi tehdä omia kokeilujaan kotona. Joka tapauksessa ennaltaehkäisynä pitäisi toimia.

Mainokset

Omega-3 ja ientulehdus

22.8.2010

Omega-3-rasvahappo kalaöljyssä taistelee ientulehdusta vastaan, tälläinen tieto selvisi Marquette Univeristyn tutkimuksissa Milwaukeessa. Tehokas annostus oli 3 grammaa päivittäin kahdeksan viikon ajan. Tutkimus tehtiin kalaöljykapseleissa, ei suoraan kalasta saatavalla kalaöljyllä.
Lohessa, ruijanpallaksessa ja tonnikalassa on myös omega-3:a.
Henkilökohtainen mielipiteeni on että 3 g kalaöljyä päivittäin 2 kuukauden ajan on LIIAN PALJON. Jos sinulla ei ole korkeaa kolesterolia (sitä pahaa kolesterolia) ja pahasti rasvoittuneita verisuonia, vähempikin riittää. Muuten käy niin että veri ohenee liikaa ja siitä seuraa verenvuotoja, joita on hankala saada tyrehtymään, kun veri ei hyydy. Ientulehdus voi helpottaa, mutta seurauksena on vertavuotavat ikenet.
Kapseleiden sijaan voi nauttia ihan oikeaa kalaa kerran pari viikossa.

Mitä iloa on pellavansiemenistä piirakkataikinassa?

25.7.2010

Tämä ei ole mikään kaksimielinen juttu, vaan liittyy hyvään terveyteen. 1-2 rkl murskattuja tai kokonaisia pellavansiemeniä piirakkataikinaan tekee piirakkapohjasta hieman terveellisemmän ja rapeamman. Pellavansiemenet sisältävät omega-3-rasvahappoja, jotka ovat tärkeitä elimistön toiminnalle. Lisäksi pellavansiemenet myös saavat suoliston toimimaan paremmin, joten piirakka ei jää elimistöön muhimaan pitkäksi aikaa.

Henkinen hyvinvointi ja rasvahapot

15.7.2010

Brittein saarilla Oxfordin yliopistossa tutkittiin nuorisovankilan asukkaita ja omega-3-rasvahappojen vaikutusta heidän käytökseensä. Vangit saivat päivittäin annoksen omega-3-rasvahappoa. Huomattiin että  väkivaltainen ja epäsosiaalinen käytös väheni huomattavasti.
Ihmisaivojen kemiaa tutkimalla on saatu selville että serotoniinitasot romahtavat ilman omega-3. Matala serotoniinitaso taas johtaa masennukseen ja impulssiiviseen käytökseen. Muissa tutkimuksissa on saatu selville että omega-3 helpottaa masennuksen ja bipolaarisen häriön (maanis-depressiivisyys) oireita. Lisäksi uskotaan että se auttaa muuhunkin henkiseen hyvinvointiin.
Omega-3-rasvahappoja saa erityisesti rasvaisesta kalasta (lohi).

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Raskaana olevat naiset ja kala

26.5.2010

Asiantuntijat ovat asiaa tutkineet ja havainneet että raskaana oleva nainen, joka syö noin 100g kalaa viikossa synnyttään harvemmin ennenaikaisesti, kuin nainen, joka ei syö kalaa tai syö harvoin kalaa.
Omega-3-rasvahapot säätelevät raskaudenaikaista hormonitoimintaa ja auttavat synnytyksessä.
Naisten pitää kuitenkin miettiä mitä kalaa he syövät, etteivät saa liiallista annosta elohopeaa elimistöönsä, koska se vahingoittaa sikiötä. Elohopeapitoisia kaloja ovat järvitaimen, hai, tonnikala, miekkakala, purjekala, makrilli, hauki ja muut pitkäikäiset kalat.
Siksi kannattaa pysytellä kaloissa, joiden elohopeapitoisuus on pieni: tilapia, lohi, seiti, monni ja muut nopeakasvuiset kalat.
Katkarapujen ja muiden merenelävien kohdalla olisi hyvä tietää mistä ne ovat peräisin. Saastuneissa vesissä kasvaneet  merenelävät ovat saastuneet ja sisältävät paljon raskasmetalleja, joihin elohopeakin kuuluu.

Syö itsesi kauniiksi

26.9.2009

Kukapa ei haluaisi rypytöntä naamataulua, pehmeää ja kiiltävää tukkaa sekä kehonsa rasva-arvoja kuntoon pelkästään syömällä.

Rasvainen kala, kuten makrilli, sardiinit ja lohi sisältävät paljon omega-3 -rasvahappoja. Tämä taas vahvistaa ihosi elastiini- ja kollageenisäikeitä, auttaen ennaltaehkäisemään ryppyjä, ihon roikkumista ja kuivuutta. Rasvaista kalaa pitäisi syödä kahdesti viikossa.

Tummansinisillä, tummanpunaisilla tai violeteilla marjoilla on ikääntymistä ehkäisevä vaikutus, koska ne saavat värinsä antosyaniinista, joka on antioksidanttina toimiva flavonoidi. Antioksidantti ehkäiseen soluvaurioita, suojelee melkein kaikilta kroonisilta taudeilta ja ikääntymisen merkeiltä, kuten syviltä rypyiltä ja couperosalta. Mustaherukat ovat myös oiva C-vitamiinin lähde, sadassa grammassa on viisinkertainen määrä päivittäisestä saantisuosituksesta.

Parsakaali ja sen sukulaiset kuten kukkakaali, sisältävät soluja suojelevaa antioksidanttia beetakaroteenia, C- ja E-vitamiinia. Tämä kaali on kaikkein voimakkainen antioksidantti kasvikunnassa.  Lisäetua antaa se että kasvis on myös syöpää ehkäisevä, sisältämiensä fytokemikaalien ansiosta.