Posts Tagged ‘rasvat’

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Rasvat, kolesteroli ja sydän

24.5.2010

Barcelonan yliopistossa on tutkittu rasvoja.  Tutkimuksessa vertailtiin oliiviöljyä, voita, margariinia ja kasvisrasvoja. Lopputulos oli: jos syö 5 tl oliiviöljyä päivässä muiden rasvojen sijaan voi alentaa LDL (sitä pahaa kolesterolia) -kolesterolia huomattavasti jo viikossa.
Siispä jos kolesteroli on koholla niin oliiviöljyä leivänpäälle, salaattikastikkeeksi ja ruuanlaittoon. Lisäbonuksena tulee vielä antioksidantteja ja E-vitamiinia.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se että mikä hyvänsä kasvisöljy alentaa kolesterolia vastaavasti, koska on kysymyksessä kasviksista peräisin oleva tuote ja kasvikunnan tuotteet eivät sisällä kolesterolia.

Hyviä uutisia rasvasta

20.12.2009

Bostonin naistensairaalassa on tehty tutkimusta laihduttajilla. Tutkimuksessa oli kaksi ryhmää ensimmäinen ryhmä noudatti ruokavaliota, johon kuului 35% rasvakaloreita ja toinen ryhmä noudatti ruokavaliota, johon kuului 20% rasvakaloreita.
Rasvat, jota molemmat ryhmät söivät olivat tyydyttymättömiä rasvahappoja eli peräisin pähkinöistä, avokadosta ja oliiviöljystä. Näitäkin kehoitettiin käyttämään kohtuudella. Molempia ryhmiä kehoitettiin luopuaan tyydyttyneiden rasvojen käytöstä (lihatuotteet, voi) ja trans-rasvojen käytöstä (einekset).
Kaikki osanottajat puodottivat painoaan saman verran (noin 5 kg). Vuoden kuluttua ryhmiä verrattiin taas ja huomattiin että ryhmässä, joka noudatti ruokavaliota, jossa 35% kaloreista tuli rasvasta, paino pysyi poissa, kun taas toinen ryhmä, jossa vain 20% kaloreista tuli rasvasta oli jo lihonut laihduttamansa kilot takaisin.
Millä tämä selitettiin? Molemmat dieetit olivat terveellisiä joten painoa putosi, kuitenkin jos on kauan vähärasvaisella dieetillä laihduttaja helposti palaa takaisin vanhoihin tapoihinsa. Rasvainen ruoka pitää paremmin nälän loitolla.
Toinen seikka mitä tässä tutkimuksessa ei mainittu saattoi olla liikunnan määrä, kun kaloreita tulee enemmän ravinnosta, tarvitaan enemmän liikuntaa polttamaan niitä. Voisi olla mahdollista että 35%-ryhmä liikkui enemmän kun pudotti omia kilojaan, verrattuna 20%:n ryhmään. Tämä on siis oma arvailuni, eikä liity kyseiseen tutkimukseen.

Syö itsesi solakaksi

24.9.2009

Kuusi hyväkuntoista liikkuvaa naista ja kuusi vähemmän hyväkuntoista liikuntaa harrastamatona  naista otti osaa tutkimukseen, jossa tutkittiin hiilihydraattien ja rasvojen palamista. Tutkimus tehtiin Pohjois-Carolinan Yliopistossa Yhdysvalloissa.

Ensimmäisessä osassa tutkimusta molemmat naisryhmät söivät rasvapitoisen aterian, sitten he lepäsivät ja heidän aineenvaihduntansa mitattiin. Kaksi päivää myöhemmin he söivät hiilihydraattipitoisen aterian ja samoin heidän aineenvaihduntansa mitattiin. Tulokset olivat mielenkiintoiset.

Jos olet hyväkuntoinen ja harrastat liikunta hiiliydraattipitoinen ateria auttaa polttamaan enemmän rasvaa, jopa levossa. Jos taas et ole hyväkuntoinen ja et harrasta liikuntaa rasvainen ateria pitää aineenvaihduntasi normaalina. 
Tutkimus kertoi myös sen että hyväkuntoiset  naiset täydensivät elimistönsä hiilihydraattivarannot  nopeammin kuin huonokuntoiset, antaen hyväkuntoisille selvän edun liikuntaa harrastettaessa.  Siispä jos harrastat liikuntaa ja olet hyväkuntoinen voit popsia  kakkusi rauhassa. Kun taas jos olet huonokuntoinen ja haluat laihtua pysyttele vihanneksissa. Jos taas et halua laihtua syö vaan rasvaista ruokaa.

Matematiikan lyhyt oppimäärä laihduttajalle

8.9.2009

Kaikissa tuotteissa, myös ruuassa on (tai ainakin pitäisi olla) jonkinlainen tuoteseloste. Silti kuluttajilla tuntuu olevan vaikeuksia arvioida ruuan terveellisyyttä. 
Yksikertaisella peruskoulun päässälaskulla (laskintakin saa käyttää) selviää nopeasti onko ruoka paras jättää hyllyyn vai laittaa ostoskoriin.
Katso tuoteselostetta paljonko on proteiinia grammoina ja paljonko on hiilihydraatteja grammoina, laske yhteen. Laita muistiin. Katso paljonko on rasvaa grammoina. Kerro rasvagrammat viidellä. Vertaa nyt tätä muistiin laitettua lukua rasvagrammalukuun. Kumpi on suurempi?  Jos hiilihydraatti-proteiiniluku on suurempi kuin rasvaluku, pistä tuote ostoskoriin. Jos kumpikin luku on melkoisen suuri, harkitse vielä hetki.  Jos et ymmärtänyt tästä mitään, ehkä sinun on parempi siirtyä vihannesosastolle ja ostaa porkkanoita ja muita vihanneksia.