Posts Tagged ‘Ruoka’

Miten saada vitamiinit säilymään ruuassa?

1.9.2010
  • Paras konsti on syödä ruoka mahdollisimman tuoreena. Kaikki käsittelyt hävittävät vitamiineja ruuasta.
  • Keittäminen on tuhoisaa vesiliukoisille vitamiineille, ne liukenevat keitinveteen. Siksi höyryttäminen, painekeittäminen tai uunikypsennys on parempi vaihtoehto. Jos keitinvesi ei ole peräisin sienistä tai myrkyllisiksi luokitelluista elintarvikkeista, sen voi yleensä käyttää ruuanlaittoon, samalla saa vitamiinit talteen.
  • Ruuan pitäminen lämpimänä tai uudelleen lämmittäminen lisää vitamiinikatoa.
  • Tee annoksia, jotka syöt samalla kertaa ja mahdollisimman pian. Suosi keittoruokia ja pataruokia, joissa keitinliemi, jonne vitamiinit ovat liuenneet säilyy.
  • Jäähdytä mieluummin ruoka nopeasti ja säilytä kylmässä, kuin pidä jatkuvasti lämpimänä.
  • Leikkaa vihannekset ja juurekset juuri ennen tarjoilua tai juuri ennen valmistamista. Happi tuhoaa C-vitamiinia, B1-vitamiinia ja foolihappoa helpommin kuin ruoka-aine on paloiteltu (suuri pinta-ala).
Mainokset

Miten valita vitamiinipitoisimmat ruoka-aineet?

26.8.2010
  1. Valitse aina mahdollisimman tuore tuote
  2. Valitse mahdollisimman alkuperäinen tuote, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole otettu mitään pois
  3. Valitse tuote, jota on mahdollisimman vähän käsitelty
  4. Valmista ruoka mahdollisimman hellävaraisesti ja nopeasti (vältä paistinpannua, etikkalientä ja ruuan valmistamista säteilyttämällä tai kuumalla lämmöllä)
  5. Älä säilytä ruokaa pitkiä aikoja
  6. Jos ruoka pitää säilöä, pakasta se

Vahtaako joku kaupassa mitä syöt?

20.8.2010

Sanon näin aluksi että en ole tullut vainoharhaiseksi, enkä vanhuudenhöperöksi (ainakaan en tunnusta.) Kysymyksessä on amerikkalainen systeemi, joka analysoi mitä ruokaa ostat, sekä arvioi millä ravintoaineiden alueilla sinulla mahtaa olla puutoksia. Saat kotiisi raportin siitä mitä tuli osteltua ja mitä kannattaisi ostaa sen sijaan. Systeemi toimisi ilmeisesti samoin Suomessa, koska joka marketilla on käytössä oma kortti. Ostokset tallentuvat kortin tietokantaan ja kauppa voisi valistaa sinua ostamasi ruuan terveellisyydestä. Nyt saadaan vain bonusta kerran kuussa ja joskus tuplabonuksia.
Eikä tässä vielä kaikki. Osalla markettiketjuista on oma ravintoneuvoja, jolle voi soittaa tai lähettää sähköpostia. Ravintoneuvoja sitten antaa ohjeita ja neuvoja sekä reseptejä, kertoo ruuan ravintoarvoista ja ruuan terveellisestä käsittelystä sekä erityisruokavalioista diabeetikoille ja sydänsairaille. Palveluun pääsee kirjautumaan myös kyseisen yrityksen kotisivuilta postinumerolla, siis jos asuu Amerikassa.
Näin isoveli valvoo.

Syötkö tyhjää?

13.8.2010

Monille ihmisille ruoka on vain perusmassaa, jota mätetään ääniaukosta sisään. Ruoka ei ole sama asia kuin kalorit. Eri ruoka-aineissa voi olla samat kalorimäärät, mutta ravintosisältö on täysin erilainen ja eritasoinen. Terveellinen, tavallinen ruoka sisältää kalorien lisäksi luonnollisia hivenaineita ja vitamiineja. Ruoka, jossa on vain kaloreita ei auta elimistön toimintaa yhtään. Tyhjät kalorit väsyttävät ja laskevat suorituskykyä kaikilla elämän alueilla. Jos huonoa ravinneköyhää ruokaa syödään pitkän aikaa seuraa vitamiinien, kivennäisaineiden ja hivenaineiden puutoksia.
Kun siirrytään terveelliseen vitamiini- ja hivenainepitoiseen normaaliin ruokaan suorituskyky nousee jälleen. Monet vitamiinien puutteesta johtuvat taudit myös paranevat hyvällä ruokavaliolla. Tästä ei pidä mennä tekemään vääriä johtopäätöksiä. Vitamiinien yliannostuksesta ei ole hyötyä. Pitkällä aikavälillä yliannostuksesta koituu haittoja. Monet vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet säätelevät toinen toistensa toimintaa. Jos yhdestä on ylitarjontaa, se vaikuttaa myös muihin. Yleensä niin että muutkaan vitamiinit tai hivenaineet eivät imeydy kunnolla. Seuraa puutostiloja, vaikka vitamiineja, kivennäsaineita ja hivenaineita olisi runsaasti tarjolla.
Ihmisen keho tietää mikä on juuri oikea määrä, jos sille annetaan hyvää täysiarvoista ravintoa. Ihmisen keho on tottunut ottamaan tarvitsemansa raaka-aineet terveellisestä ravinnosta. Usein ylensyöminen johtuu siitä että ravinto on ravinneköyhää. Keho ei saa riittävästi tarvitsemiaan aineksia, joten se yrittää korvata laatua määrällä.
Älä syö tyhjää. Katso mitä syöt.

Stressaantunut ihminen syö enemmän

20.5.2010

Näin ainakin tutkimukset väittäisivät. Kuinka paljon enemmän? Sekin tiedetään.  Amerikkalaisten tutkijoiden mukaan – keskimäärin 118 kaloria enemmän kuin ne, joilla ei ole stressiä. Lisäksi stressaantunut ihminen syö mieleluummin ”tyhjiä” kaloreita, kuin vihanneksia. Rasvainen ruoka maittaa paremmin kuin vähärasvainen ja tunnetila vaikuttaa syömiseen. Miten tämän yhtälön sitten saa terveellisemmäksi?

Varaa kotiin terveellistä pikkupurtavaa:

  • ota omena tai jokin muu tuore hedelmä tai
  • syö 25 viinirypälettä tai
  • syö 20 maapähkinää tai muuta pähkinää
  • varaa jääkaappiin porkkantikkuja, retiisejä, kurkkua, tomaattia…

Saat tarvitsemaasi energiaa ja hiilihydraatteja, mutta painosi pysyy paremmin kurissa.

Miten paljon ruokaa ihminen tarvitsee päivässä?

20.5.2010

Jos et syö tarpeeksi päivittäin, huomaat että ajan kanssa sinulle tulee puutteita proteiineista, hiilihydraateista, kuiduista ja vitamiineista sekä kivennäisaineista. Kaikki nämä aineet ovat tärkeitä kasvulle ja kudosten uusiutumiselle, terveen ihon ja hiusten ylläpitoon ja lihastoiminnalle. Lisäksi energiatasosi laskee ja olet jatkuvasti väsynyt. Sairastut helposti. Jos et saa riittävästi ravintoa pitemmän ajan kuluessa kehittyy anemia, kuukautiset jäävät pois naisilla  ja myös osteoporoosi uhkaa.
Jos et muista juoda riittävästi nesteitä (vettä) sinua alkaa väsyttää, muutut ärtyneeksi, kärsit päänsärystä ja fyysinen suorituskykysi kärsii.

Mikä sitten on tarpeeksi?

  • hedelmät ja vihannekset:  8-10  annosta päivässä (vähintään yksi hedelmä tai vihannes kerrallaan) – tukemaan vitamiinien, kivennäisaineiden, antioksidanttien ja kuitujen saantia
  • kala: 2 tai 3 annosta viikossa – omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin saannin takia
  • kokojyväleipä, -puuro, -riisi tai -pasta: 6-8 annosta päivässä – ravintoaineiden ja kuitujen takia
  • liha (kana, kalkkuna): 2-4 annosta viikossa – raudan saannin turvaamiseksi
  • maitotuotteet (maito, jogurtti, juustot): 2-3 annosta päivässä – kalsiumin saannin turvaamiseksi
  • palkokasvit: 2-3 annosta päivässä – proteiinin ja kuitujen takia
  • vesi : 8 lasillista päivässä ja jos liikut 1 l/ liikuttu tunti.

Jos olet pieni ihminen tarvitset vähemmän ja jos olet isompikokoinen enemmän. Jos laihdutat pysyttele suosituksen alarajalla. Jos harrastat aktiivisesti liikuntaa tai työsi on hyvin fyysistä  pysyttele suosituksen ylärajalla.

Ruoka ja korkea kolesteroli

27.12.2009

Jos kolesteroliarvo on korkea on syytä välttää tiettyjä ruokia. Tälläisiä ruoka-aineita ovat voi, leivontamargariini, kerma, créme fraiche, rasvaiset juustot ja muut rasvaiset meijerituotteet. Lista jatkuu vielä… rasvaiset leikkeleet, rasvainen liha, leipomotuotteet (kakut, piiraat), rasvainen jäätelö, makeiset, friteerattu ruoka ja pikkupurtava. Lisäksi on syytä varoa sokeria, koska liiallinen sokerinkäyttö nostaa triglyseridiarvoja.
Mitä sitten voi syödä? Kasvispohjaisia maitoja ja jogurtteja, vähintään 500 g kasviksia päivässä, enemmänkin voi syödä. Hyviä kasviksia ovat salaatti, kurkku, juurekset, hedelmät ja marjat, tummanvihreät lehtivihannekset, kaali ja sipuli, tomaatit, paprikat, kuivatut linssit, pavut ja herneet, pähkinät ja siemenet sekä kokojyväviljatuotteet.

On hyvä muistaa että kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa.

Ruuan jalostaminen vaarantaa terveyden

7.12.2009

60-70% viljatuotteista, joita käytämme on raffinoituja eli jalostettuja. Jalostus muuttaa elintarvikkeita niin että niissä olevat ihmiselle hyödylliset aineet kuten kuidut, vitamiinit, mineraalit, hivenaineet ja muut aineet, joista tutkijat eivät välttämättä edes tiedä mitään, otetaan pois. Jalostettuja ruokia ovat valmisruuat. Edellämainittujen vitaaliaineiden hävikki on 50-90% eli se tarkoittaa että valmisruuissa ei ole juurikaan mitään muuta kuin bulkkia eli ihmisen terveydelle hyödytöntä massaa, joka täyttää kyllä vatsan, mutta vaarantaa terveyden.
Jalostaminen ei jää vain ruokaan, vaan myös ruoka-aineiden geenejä muunnellaan, jotta saataisiin tauteja kestäviä lajikkeita ja tuottavampaa lihakarjaa. Tutkijat vakuuttavat että geenimuunneltu ruoka on terveellistä. Onko jossain 20-50-vuotta kestävää tutkimuksellista näyttöä että näin on? Entä kun siirrytään viljelemään geenimuunneltuja lajikkeita ja kasvattamaan geenimanipuloitua karjaa, miten käy alkuperäislajien? Katoavatko ne sukupuuttoon? Syrjäyttävätkö ”paremmat” geenimuunnellut lajikkeet alkuperäiset? Mitä sitten tehdään kun jotain menee pieleen – pysyvästi?
Sitten on vielä kevyttuotteet, joita on kauppojen hyllyt väärällään. Viime aikoina on tullut tietoon että ”kevyt” ei ole synonyymi sanalle ”terveellinen”. Monissa kevyttuotteissa on melkeinpä enemmän lisäaineita kun tuotetta ja monien kevytuotteiden rasvat ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Osa kevyttuotteista on terveydelle haitallisia sisältämiensä lisäaineiden takia ja niiden pitkäaikainen käyttö johtaa sairastumiseen.
Mitä sitten voi syödä? Kuluttaja joutuu olemaan todella tarkkana hankkiessaan ruokaa nykyään. Kotimaiset marjat, vihannekset ja juurekset ovat vielä hyviä ja terveellisiä. Kotimainen liha on syötävää. Kun ostaa peruselintarvikkeita, ei voi mennä kovin pahasti harhaan. Ruuan laittaminen kotona puhtaista, hyvistä raaka-aineista on terveellistä.
Jos olet itse kasvattanut ruokasi, tiedät mitä se sisältää. Jos olet itse poiminut ruokasi luonnosta, tiedät luultavasti mitä se sisältää. Ole tarkkana. Älä usko ihan kaikkea mitä sinulle vakuutetaan.

Hyvä ruoka parempi mieli

9.11.2009

Se mitä syöt lounaalla vaikuttaa mielialaasi iltapävällä.  Jos söit runsaasti pitkäkestoisia hiilihydraatteja masennuksesi saattaa lieventyä.  Jos söit hiilihydraattisi sokerista mielialasi saattaa muuttua iloiseksi hetkellisesti, mutta sitten seuraa romahdus ja taas masentaa. Jos taas söit hyvin proteiinipitoisen aterian, iltapäivällä iskee makeanhimo. 

Paras siis pitäytyä pitkäkestoisissa hiilihydraateissa lounalla,  kuten viljasssa, perunassa ja pastassa.