Posts Tagged ‘rypsiöljy’

Kuivaako suuta?

9.9.2010

Suun kuivuminen ei yleensä johtu siitä että ei juo tarpeeksi, ellei sitten ole ollut juomatta useampaan päivään ja kärsii nestehukasta. Varmista kuitenkin että juot tarpeeksi vettä. Varsinkin jos sinulla on kuumetta tai hikoilet runsaasti.
Suurin syy suun kuivumiseen on liian suolainen ruoka. Suola imee nestettä. Vähennä suolamäärää.
Toinen syy on runsas kahvin juominen. Kahvi on diureetti ja poistaa nestettä. Monet laihdutusvalmisteet poistavat nesteitä ja kuivattavat suuta.
Suun kuivuminen voi johtua siitä että ruuassa ei ole tarpeeksi limakalvoja hoitavia öljyjä. Käytä ruuanlaittoon oliivi- tai rypsiöljyä ja syö rasvaista kalaa silloin tällöin, niin limakalvot pysyvät paremmassa kunnossa. Tarkista että saat riittävästi A-, E- ja B-vitamiinejä ruuastasi eli syöt tarpeeksi vihanneksia.
Vaihdevuosien aikana limakalvot alkavat ohentua ja niiden toiminta muuttuu, siitä voi aiheutua suuhun kuivuutta.
Psyykenlääkkeet kuivattavat suuta.

Mainokset

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.