Posts Tagged ‘Sydänsairaudet’

Välimeren ruokavalio vs amerikkalainen ruokavalio

10.8.2010

Neljän vuoden ajan tutkijat vertailivat välimerellistä ja amerikkalaista ruokavaliota. Tutkimuksen osallistui 22 000 aikuista ihmistä. Vaaka kallistui Välimeren ruokavalion puoleen. Sydänsairauksien riski väheni 33% ja syöpäsairauksien 24%, verrattuna amerikkalaiseen ruokavalioon.
Tutkijat uskovat että syynä näihin eroihin on Välimeren ruokavalion kasvisvoittoisuus eli 6-9 annosta kasviksia päivässä verrattua 2-3 annokseen amerikkalaisessa ruokavaliossa.
Välimeren maissa syödään paljon vihanneksia, hedelmiä, papuja, kokojyväleipää, oliiviöljyä, kohtuullisessa määrin kalaa ja maitotuotteita. Ehkä syynä on myös se että Välimeren maissa ruoka laitetaan tuoreista elintarvikkeista ja säilykkeitä, eineksiä ja pakasteita ei käytetä kovinkaan paljoa.

Mainokset

Stressi ja sydänsairaudet

26.7.2010

Stressin ja sydänsairauden välillä on yhteys. Sydänkohtauksen voi saada henkisestä raskaan elämänkokemuksen tai muun hyvin stressaavan vaiheen jälkeen. Miten  stressi vaikuttaa sydämeen?
Tutkimusten mukaan verenpaine ja kolesterolitasot nousevat stressaantuneilla ihmisillä. Naisilla taas homokystiini-tasot nousevat stressin vaikutuksesta.

Miten stressiä saa poistettua?
Tarkista asenteesi
-stressaavat työolosuhteet ja se miten reagoit niihin vaikuttaa sydämesi kuntoon. Opettele rauhallisempi lähestymistapa. Olosuhteita et voi muuttaa, mutta voit muuttaa asenteesi olosuhteisiin.
Pidä yllä ystävyyssuhteita
-eristäytyminen muista ihmisistä on myös sydäntautien riskitekijä. Älä jätä suhteita perheeseesi ja ystäviisi hoitamatta. Niin kiire sinulla ei ole kuolla liian aikaisin.
Lievitä sitä stressiä, mihin voit vaikuttaa
-voitko delegoida töitäsi muille? vähentää viikonloppuohjemaa ja iltaohjelmaa? Tee muutoksia elämääsi, niin stressikin vähenee. Onko sinulla varaa stressata itsesi hautaan?

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Sydänsairaudet – tappavat jopa nuoria

6.7.2010

Paras tapa estää sydänsairauksia on tiedostaa oma riskinsä saada sydänsairaus. Ensinnäkin sydänvaivat eivät ole vain vanhusväestön sairaus. Plakin kertyminen verisuonten seinämiin alkaa jo 15-vuotiaana, jos itsestään ja sydämestään ei pidä huolta. Viimeistään itsestään huolehtiminen olisi aloitettava 20-30-vuotiaana. Sydänkohtauksen voi saada jo hieman yli 30-vuotiaana, jos huonosti käy.

Milloin on syytä olla varuillaan:

  • jos suvussasi on sydäntauteja
  • jos sinulla on 2-tyypin diabetes
  • jos sinulla on ylipainoa
  • jos paino kertyy erityisesti vyötärösi seutuun
  • jos sinulla on korkea verenpaine
  • jos kolesteroliarvosi on korkea

Yksikin yllämainituista kohdista riittää, useampi vielä lisää riskiä.
Voit tehdä paljon itsesi hyväksi ennaltaehkäisevässä mielessä.  Elintapojen pysyvä muutos on hyvä alku.  Sukurasitusta ei voi muuttaa, tieto siitä auttaa kuitenkin parantamaan elämääsi ja ehkä pidentämäänkin sitä. Ennen ryhtymistä radikaaleihin korjaus toimiin on hyvä käydä lääkärintarkastuksessa ja selvittää aloitustilanne. Vähittäiset elämäntapamuutokset johtavat yleensä pysyviin tuloksiin. Korjaa asiat, joihin voit vaikuttaa, elät kauemmin, terveempänä ja ehkä onnellisempanakin.

Tee itsellesi helpompi vanhuus

12.12.2009

Tutkimuksissa on todettu että vanhukset, jotka liikkuvat säännöllisesti, viettävät helpompia vanhuudenpäiviä, kuin ne, jotka eivät liiku. Vuosia jatkunut säännöllinen liikunta hidastaa huomattavasti lihasten, luiden ja nivelten rappeutumista. Liikunta ei takaa pitkää ikää, mutta se vähentää sydän- ja verisuonisairauksia. Liikkuvat ihmiset ovat myös sosiaalisempia.
Kun kaikki kehossa toimii hyvin, jokapäiväiset asiat sujuvat helpommin ja niiden kanssa ei tarvitse tuskailla. Liikuntaharrastuksen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Jos et ole harrastanut liikuntaa pitkään aikaan, aloita varovasti. Käy tarvittaessa ensin lääkärissä. Aloita jo tänään.

Kreetalainen ruokavalio

27.11.2009

Vuonna 1960-aloitettiin seitsemässä maassa yhteistutkimus. Tutkimus on kestänyt miltei 50 vuotta. Suomessa tähän tutkimukseen kuului Pohjois-Karjala -projekti. Valitettavasti kaikki suomalaisen tutkimusryhmän tutkimuskohteet olivat jo kuolleet vuoteen 1991 mennessä. Kaikkein parhaiten tutkimuksessa selvisi kreetalaisryhmä, johon kuului 700 miespuolista maaseudun asukasta. Heillä oli vähiten sydänkohtauksia ja syöpäsairauksia. Kreetalaisryhmä on ollut myös pitkäikäisin. Syyksi arvellaan kreetalaista ruokavaliota.  Tässä lyhyt yhteenveto kyseisestä ruokavaliosta:

Kolesteroli ja ateriarytmi

17.10.2009

Amerikkalaiset ovat pitkään ihmetelleet miksi ranskalaisten sydän- ja verisuonisairastavuus on vähäisempää kuin amerikkalaisten, vaikka ranskalaiset syövät rasvaisempia ruokia kuin amerikkalaiset.  Jos ajattelit että syynä on punaviini, olet todella pahasti väärässä. Punaviinistä ei ole ihmiselle mitään hyötyä. Piste.  Tuoreista viinirypäleistä sitävastoin on, mutta se ei kuulu tähän tutkimukseen.

Vastaus löytyy ruokailuajoista.  Ranskassa päivän pääateria nautitaan lounasaikaan, kun Yhdysvalloissa pääateria nautitaan illalla.  Ranskalaisten työpäivä ja aktiivisuus jatkuvat vielä aterian jälkeen. Aktiviteetti vähentää hyytymiä ja veritulppariskiä. Amerikkalaiset taas katsovat illallisen jälkeen TV:tä ja menevät nukkumaan.

Tutkimukseen osallistui 50 amerikkalaista ja 50 ranskalaista, joiden elämäntyyli oli samankaltainen. Koehenkilöiden ruokailutottumukset kirjattiin ylös.

Mittanauhat heilumaan

13.9.2009

Nainen – jos vyötärösi ympärys on yli 75 cm, olet vaarassa sairastua rintasyöpään. Vyötärön alueelle kertynyt rasva on vaarallisinta vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla.

Nainen – jos reitesi ympärysmitta on alle 43 cm, olet vaarassa sairastua sydäntautiin. Liian laihat reidet altistavat verisuoniongelmille.

Siis ampiaisvyötärö ja paksut reidet, niin pysyt terveenä.

Persoonallisuustyyppisi määrää mihin sairastut

22.8.2009

13 vuotta kestänyt brittitutkimus selvitti mihin sairauksiin persoonallisuutesi altistaa sinut.

Ensimmäinen persoonallisuustyyppi: passiivinen, avuton elämän vaikeissa tilanteissa – sairastuu muita useammin syöpään.

Toinen persoonallisuustyyppi: kiivas, itseriittoinen – sairastuu muita useammin verenpaine- ja sydänsairauksiin.

Kolmas persoonallisuustyyppi: henkisesti tasapainoton, ajoittain masentunut tai/ja kiivas. – Ajautuu muita useammin päihteiden ja alkoholin käyttäjäksi ja sairastuu näiden aineiden aiheuttamiin sairauksiin.

Neljäs persoonallisuustyyppi:  terve, henkisesti tasapainoinen ja elämänmyönteinen. – Tämä tyyppi on suorastaan uskomattoman terve.

Viides persoonallisuustyypi:  mukautuva, uhrautuva. – Sairastuu muita useammin nivelreumaan ja kärsii vaikeasta masennuksesta.

Toki sekatyyppejäkin löytyy ja nämä tulokset ovat vain suuntaa antavia.