Posts Tagged ‘triglyseridit’

Sydäntaudit ja perinnöllisyys

22.7.2010

Noin 80%:lla ihmisistä, joilla on ollut sydänkohtaus on ihan sama kolesteroliarvo kuin ihmisillä, jotka eivät saa sydänkohtausta.
Mitä tulee riskitekijöihin kuten tupakointiin, korkeaan kolesteroliin, korkeaan verenpaineeseen ja diabetekseen, niin riski on 50% luokkaa.
80%:lla ihmisistä, joilla on sydänsairaus on metabolinen oireyhtymä, ei korkeaa kolesteroliarvoa.

Tämä ei tarkoita sitä etteivätkö korkea kolesteroli ja korkea triglyseridiarvo ole riskitekijöitä. Ne ovat sitä edelleenkin. Lisäksi on tullut uutta tietoa mikä edesauttaa sydäntautien kehittymistä:

  • Noin 20%:lla naisista, joilla on ollut sydäntauti ennen vaihdevuosi-ikää on korkea LDL-kolesteroli.
  • Ihmiset, joilla on matala HDL 2b -kolesterolitaso, vaikka muut HDL-kolesteroliarvot ovat normaalit saattavat tehdä itselleen hallaa jos siirtyvät vähärasvaiseen ja sokeripitoiseen ravintoon.
  • Noin 34%:lla ihmisistä, joilla on ollut sydänkohtaus on korkea lipoproteiini-a -taso.
  • Noin 10%:lla ihmisistä, joilla on ollut sydänkohtaus on korkea homokystiini-taso.

Monet näistä piirteistä ovat perinnöllisiä. Siksi on tärkeää tarkkailla muitakin tekijöitä kuin korkeaa kolesterolia ja trigyseridejä, jos suvussa on sydäntauteja. Riskisi on korkea jos isäsi on saanut sydänkohtauksen ennen 50 ikävuottaan tai äitisi ennen 60 ikävuottaan.

Mainokset

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Pellavansiemenet ja korkea kolesteroli

1.6.2010

Tiedetään että pellavansiemenet ovat terveellisiä normaalipainoisten ihmisten sydän-verisuonijärjestelmälle. Asiaa haluttiin selvittää myös ylipainoisten suhteen, joten Yhdysvalloissa USDA:n Phytonutrients Laboratory’ssa on tehty rottatutkimus. Ylipainoisia ja hoikkia rottia syötettiin 26 viikkoa pellavansiemenillä. Kummankin rottaryhmän veriarvoja vertailtiin kontrolliryhmän veriarvoihin. Kontrolliryhmä söi normaalia ravintoa.
Huomattiin seuraavaa verrattuna kontrolliryhmään:

  • ylipainoisten triglyseridiarvot laskivat nopeasti
  • ylipainoisten kokonaiskolesteroli laski huomattavasti
  • ylipainoisten LDL -kolesteroli laski huomattavasti

Uskotaan että nämä hyvät tulokset johtuvat pellavansiemenien lignaaneista ja alfalinolihaposta.

Ihmistutkimusta asiasta odotellessa, jokainen voi tehdä omia tutkimuksiaan pellavansiemenien hyödyllisistä vaikutuksista. Otetaan 2-3 rkl rouhittuja pellavansiemeniä päivässä. Rouhiminen vapauttaa lignaanit ja alfalinolihapon. Saman asian ajaa kun pureskelee siemenet hyvin.
Jos sellaisenaan pellavansiemenien rouskutus tuntuu kuivakkaalta, pellavansiemeniä voi sekoittaa muroihin, leipään, muffinseihin, kekseihin, jälkiruokiin.
Jos jauhat pellavansiemenet rouheeksi säilytä rouhetta jääkaapissa, muutoin siemenet härskiintyvät ja ainakin osa hyvistä vaikutuksista katoaa.

Milloin on syytä aloittaa liikunta?

12.1.2010
  • aivosi eivät oikein toimi, tai toimivat pätkittäin
  • bussille juokseminen aiheuttaa miltei astmakohtauksen
  • et jaksa nostaa ruokakasseja, vaan viet ne kärryllä auton luo
  • et näe kenkiesi väriä kun seisot suorana, joku outo kumpu on edessä
  • haluat rauhoittua itseksesi työpäivän jälkeen
  • hengästyt kun yrität liikkua hieman ripeämmin
  • kengännauhojen solmiminen ei onnistu ilman vippaskonsteja
  • puolisosi on sitä mieltä että liikunta tekisi sinullekin hyvää
  • rasva-arvosi (kolesteroli, triglyseridit) on koholla
  • selkää särkee joka aamu
  • verenpaineesi on koholla
  • verensokerisi on koholla
  • AINA on hyvä syy aloittaa liikunta

Jos yksikin näistä kohdista tuntui tutulta on aika aloittaa liikunta ja heti. Ylös, ulos ja lenkille!

Ruoka ja korkea kolesteroli

27.12.2009

Jos kolesteroliarvo on korkea on syytä välttää tiettyjä ruokia. Tälläisiä ruoka-aineita ovat voi, leivontamargariini, kerma, créme fraiche, rasvaiset juustot ja muut rasvaiset meijerituotteet. Lista jatkuu vielä… rasvaiset leikkeleet, rasvainen liha, leipomotuotteet (kakut, piiraat), rasvainen jäätelö, makeiset, friteerattu ruoka ja pikkupurtava. Lisäksi on syytä varoa sokeria, koska liiallinen sokerinkäyttö nostaa triglyseridiarvoja.
Mitä sitten voi syödä? Kasvispohjaisia maitoja ja jogurtteja, vähintään 500 g kasviksia päivässä, enemmänkin voi syödä. Hyviä kasviksia ovat salaatti, kurkku, juurekset, hedelmät ja marjat, tummanvihreät lehtivihannekset, kaali ja sipuli, tomaatit, paprikat, kuivatut linssit, pavut ja herneet, pähkinät ja siemenet sekä kokojyväviljatuotteet.

On hyvä muistaa että kolesterolia on vain eläinkunnan tuotteissa.

Milloin kolesteroli on vaarallista?

21.12.2009

Raja-arvo kolesterolille on noin 4,5 -5 mmol/l. Pahaa kolesterolia saa olla 3,0 mmol/l. Triglyseridejä 2,0 mmol/l. HDL -kolesterolia on hyvä olla vähintään 1,0 mmol/l. Naisilla olisi hyvä olla HDL -kolesterolia 1,3 mmol/l ennen vaihdevuosia.

Vaaralliseksi korkea kolesteroliarvo muuttuu kun se yhdistetään tiettyihin riskitekijöihin kuten tupakointiin, korkeaan verenpaineeseen (yli 140/85), ylipainoon, liikunnan puutteeseen, stressiin, kakkostyypin diabetekseen ja/tai huonoihin ruokailutottumuksiin.