Posts Tagged ‘tyydyttyneet rasvahapot’

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Mainokset

Piilorasva lihottaa

2.3.2010

Taas yksi hyvä syy välttää eineksiä ja syödä enemmän kalaa ja kasviksia. Tutkimusten mukaan tyydyttyneet rasvat lihottavat enemmän kuin monityydyttymättömät rasvat (kalaöljyt ja kasvisrasvat). Ihmisen elimistö pilkkoo monityydyttymättömiä rasvoja paremmin kuin tyydyttyneitä. Tämä tarkoittaa sitä että kala- ja kasvisperäiset rasvahapot käsitellään elimistössä nopeammin pois ja käytetään nopeammin hyödyksi. Tyydyttyneet rasvahapot taas kertyvät helposti rasvakudokseen varastorasvaksi.

Millainen riski sinulla on sairastua syöpään?

22.10.2009

Miten yleistä syöpään sairastuminen on? Länsimaissa yksi kolmesta ihmisestä saa syöpädiagnoosin ainakin kerran elämänsä aikana.  Hyviä uutisia on kuitenkin luvassa.  Alan asiantuntijat uskovat että  kaksi kolmasosaa syövistä voidaan ennaltaehkäistä.  Vain 5% syövistä on perinnöllisiä.  Suurin osa syövistä voidaan siis ennaltaehkäistä  muuttamalla elintapoja.  Otapa laskin käteen ja ala laskea omaa riskiäsi sairastua.

Alkoholi –  Nainen,  joka juo  yhden annoksen alkoholia päivässä lisää rintasyöpäriskiään 7%:lla.  Jos hän juo kaksi annosta alkoholia päivässä riski kasvaa 14%:lla, kolme annosta alkoholia ja riski on jo 21%.  Lisähaittana vielä ihmisillä, jotka käyttävät alkoholia on huomattavasti suurempi riski sairastua suolistosyöpiin kuin ihmisillä,  jotka eivät juo.

Foolihappo – Auttaa ehkäisemään suolistosyövän riskiä.  Jos syöt vähintään 367 mikrogrammaa foolihappoa päivässä  riski sairastua suolistosyöpään vähenee 40%.  Hyviä foolihapon lähteitä ovat appelsiinimehu, kokojyväleipä,  parsakaali, pinaatti, idut, vihreät vihannekset.

Imetys – Imetys ei ole hyväksi vaan vauvoille, vaan myös äideillä.  Rintasyövän riski laskee 4,3%  jokaista imetysvuotta kohti, eli mitä kauemmin imetät sen pienempi riski. Lisäksi naiset, jotka imettävät yli 2 vuotta laskevat rintasyövän riskiään 54%:lla.

Kohdunkaulansyöpäseulonnat – Naiset,  jotka osallistuvat kohdunkaulansyövän seulontoihin vähentävät riskiä sairastua kohdunkaulansyöpään 80-90%:lla.

Kuidut – Kiista käy kuumana siitä estävätkö kuidut suolistosyöpää.  Viimeisimpien tutkimusten mukaan pitäisi syödä sekä liukoista kuitua että kiinteää kuitua vähintää 35 g päivässä,  jotta syöpäriski pienenisi 40%.

Lihavuus – Ylipaino ei ole pahasta vain sydämelle. Ylipaino lisää kohdun syöpiä 40%:lla, munuaissyöpiä 25%:lla ja rintasyöpää 10%:lla.  5% painonpudotus alkaa jo laskea riskiä, joten laihduttaminen kannattaa.

Liikunta – Kaikki tietävät että liikunta auttaa vastustamaan sydän- ja verisuonitauteja sekä diabetestä. Liikunta auttaa myös ehkäisemään monia syöpätyyppejä.  30 minuuttia liikuntaa 3 kertaa tai enemmän viikossa, vähentää suolistosyövän kehittymistä 40-50% ja laskee rintasyövän riskiä 30%.

Solarium – Jos käyt solariumissa enemmän kuin kerran kuussa riskisi saada melanooma on 55%.

Stressi – Hieman stressiä on hyväksi, mutta liiallinen stressi lisää rintasyövän riskiä 50%:lla.

Tupakointi – Jos lopetat ennen kuin täytät 30-vuotta  vähennät riskiäsi sairastua keuhkosyöpään 90%:lla. Jos lopetat  keski-iässä vähennät riskiäsi sairastua keuhkosyöpään 50%.  Tupakointi ei altista vain keuhkosyövälle, vaan myös suu-, haima-, munuais-, virtsarakon  ja kohdunkaulan syövälle.

Tyydyttyneet rasvahapot –  Jos syöt paljon tyydyttyneitä rasvoja rintasyöpä riski kasvaa 20%.

Tyytymättömyys – Jos olet kroonisesti tyytymätön, riskisi sairastua mihin tahansa syömään kasvaa 50%:lla.

Vihannekset –  Naiset,  jotka syövät tuoreita vihanneksia ja hedelmiä vähintään 5 annosta päivässä vähentävät rintasyöpäriskiä 50%:lla.

Prosentit on  nyt ynnätty ja vähennetty, jos suoritit tehtävän.  Mihin tulokseen päädyit? Jos prosenttimäärä sairastua on korkea se tarkoittaa että saatat sairastua syöpään jossain vaiheessa elämääsi.  Jos taas prosenttimäärä puoltaa terveenä pysymistä, sinulla on mahdollisuus kuulua niiden joukkoon, jotka eivät sairastu syöpään.  5% on kuitenkin perimää,  eli jos suvussa on syöpää, pieni riski on silti olemassa.