Oletko terveenä ja turvassa?

Monilla ihmisillä on sellainen käsitys että he ovat terveitä ja turvassa kun ovat naimisissa tai heillä on yksiavioinen suhde. Oikeastaan edes se, että ei ole suhdetta ollenkaan, ei takaa sitä että on terve ja turvassa sukupuolitaudeilta.
Näinä tautisina aikoina sukupuolitaudin voi saada, vaikka ei harrastaisi seksiä ollenkaan, puhumattakaan siitä että sitä harrastaa suojaamatta ja satunnaisen/satunnaisten kumppanien kanssa.
Hepatiitti-C:n on voinut saada jos itse tai kumppani harrastaa huumeita, on saanut verensiirron ulkomailla tai keisarinleikkaus on tehty ulkomailla ennen vuotta 1992.
AIDS:n voi saada vaikka käyttää kondomia. Noin 13% kondomeista puhkeaa tai vuotaa.
Papillooma-viruksen, joka aiheuttaa genitaalialueen syyliä (visvasyylät) voi saada suojaamattomasta yhdynnästä tai jopa penkiltä, jolle sairastunut on istunut, jos huono tuuri käy. Papillooma-virus altistaa naiset kohdunkaulan syövälle.
Turvassa ei siis ole kukaan, mutta terveenä voi pysyä, jos välttää pahimpia riskejä seksuaalisessa kanssakäymisessä ja käy säännöllisesti testeissä.
Säännölliset papa-kokeet, vuosittainen HIV-testi ja Hepatiitti-C -testi auttavat alkuun. Toki jos oireita ilmenee on hyvä testata myös klamydia (joskus myös oireeton), gonorrea, syfilis, lantion alueen tulehdukset.
Nuoria naisia on rokotettu papillooma-virusta vastaan, se ei kuitenkaan estä muita sukupuolitauteja tarttumasta. Parempi siis katsoa (testata itsensä) kuin katua.

Kohdunpoisto

Elämme yhä pimeällä (keski)ajalla. Oikeastaan keskiaika ei ollut ollenkaan pimeää, mutta se on taas toinen juttu. Naisille halutaan uskotella että kohdunpoisto parantaa heidän elämänsä laatua. Toki on sairauksia, jotka vaativat kohdun poistamista, mutta ei kohtua sen takia kannata lähteä poistamaan että elämänlaatu paranee. Sitä se ei tee. Kohdunpoisto ei lisää naisen orgasmeja tai seksuaalista halukkuutta. Kohdunpoisto ei vie kuukautiskipuja pois tai poista muita alavatsakipuja, elleivät ne johdu kohdusta. Kohdunpoisto ei myöskään laihduta, eikä poista henkisiä kärsimyksiä. Kohdunpoisto ei paranna ihon- tai limakalvojen kuntoa.

Vitamiinien imeytyminen ruuasta

Kun ihminen syö ja pureksiin ruuan, se pilkkoutuu pienempiin osiin. Vatsassa ruoka vielä hajoaa lisää. Vasta ohutsuolessa alkaa ruuassa olevien vitamiinien imeytyminen. Vesiliukoiset vitamiinit imeytyvät suoraan suolenseinämän soluihin (B- ja C-vitamiinit) ja jatkavat sieltä sinne missä niitä tarvitaan kuten maksaan, munuaisiin, lihaksiin. Vesiliukoiset vitamiinit eivät juurikaan varastoidu elimistöön, joten niitä on saatavat ruuasta joka päivä lisää.
Rasvaliukoiset vitamiinit eivät imeydy ellei ruuassa ole tarpeeksi rasvaa. Rasvaliukoisia ovat A-, D-, E- ja K-vitamiinit. Kun rasvaliukoiset vitamiinit pääsevät suolen soluihin, ne jatkavat sieltä lymfakiertoon ja verenkiertoon. Ensin rasvaliukoiset vitamiinit hakeutuvat sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Se, mikä jää yli varastoidaan elimistöön. Maksa toimii A-, D- ja K-vitamiinien varastopaikkana. E-vitamiini varastoituu rasvakudoksiin, kohtuun, kiveksiin ja lisämunuaisiin. Rasvaliukoisia vitamiineja voi olla varastoituneena myös ihossa, aivoissa ja luissa. Rasvaliukoisten vitamiinien varastot ovat melko suuria. A-vitamiinia voi elimistössä olla aikuisella henkilöllä 1-1½ vuoden tarpeeksi. Kasvavat lapset käyttävät vitamiinit nopeammin hyväkseen, joten heillä ei ole ihan yhtä suuria varastoja.
Vitamiinitasot veressä ovat suurimmillaan juuri syönnin jälkeen. Kun vitamiinit ovat kulkeutuneet ”käyttöpaikoilleen” tai varastoituneet niitä ei kierrä veren mukana muuta kuin kulloinkin elimistön tarvitsema määrä. Tarvittavat määrät ovat hyvin, hyvin pieniä.