Archive for the ‘Kirkasvalolamppu’ Category

Lapsillakin on kaamosmasennusta

26.9.2010

Kaamosmasennustaipumus alkaa jo hyvin nuorena. Suomalaistutkimuksen mukaan 60-90% koululaisista kärsii talvisaikaan masennusaoireista. Oireet alkavat helpottaa helmikuussa kun valon määrä alkaa lisääntyä.
Kaamosmasennustaipumus säilyy noin 30% siitä kärsivistä aikuisuuteen asti. Oireisiin on syytä siis kiinnittää huomiota jo lapsuudessa ja pyrkiä talvisaikaan viettämään edes välitunnit ulkona valossa ja raittiissa ilmassa. Liikunta helpottaa kaamosmasennusta, samoin valo. Kirkasvalolamppujen asetaminen luokkahuoneisiin voisi myös auttaa asiaa tai kirkasvalolampun hankkiminen kotiin, jos kaamosmasennustaipumus on todettu.

Mainokset

Miten torjua syys-, talvi- ja kevätmasennus?

10.9.2010

Syksy tulee yöt pitenevät ja päivät lyhenevät. Monille syksy on raskasta aikaa – masentaa. Talvi ehkä hieman helpottaa kun tulee lunta ja valoisampaa. Joskus kevään kirkkaus taas masentaa. Mikään ei ole hyvin.
Silti pitäisi jaksaa käydä töissä tai koulussa ja selviytyä arjesta. Peiton alle ei voi hautautua iäksi. Mistä saada energiaa jaksaa pitkä pimeä talvi?

  • oleile mahdollisimman paljon ulkona.
  • tee aamulenkki, vaikka pimeää onkin – se piristää päivää
  • tee iltalenkki, lyhytkin riittää, se saa sinut nukkumaan paremmin ja aamulla ei ole niin väsynyt
  • harrasta liikuntaa muutenkin
  • oleile mahdollisimman paljon valossa päivän valoisaan aikaan, jos tämä ei ole mahdollista harkitse kirkasvalolampun hankkimista. Eniten hyötyä kirkasvalolampusta on keskipäivällä. Jos kirkasvalolamppua ottaa muihin aikoihin vuorokausirytmi voi mennä sekaisin, jos olet valoherkkä ihminen.
  • pidä syys-, talvi- ja kevätpaasto, elimistö puhdistuu ja saat lisää energiaa
  • syö terveellisesti, paljon vitamiinipitoisia kasviksia ja hedelmiä, pidä huolta että saa tarpeeksi C-vitamiinia
  • kiinnitä huomiota elintapoihisi, onko jotain mitä voit karsia (tupakka, alkoholi, kahvi, karkit jne.)
  • tapaa ystäviä ja tutustu uusiin
  • aloita uusi harrastus
  • katse hauskoja elokuvia ja lue iloisia kirjoja
  • tee jotain mikä poikkeaa tavanomaisista rutiineistasi aina silloin tällöin

Masennus ja raskaus

29.8.2010

Vaikea aihe, josta ei paljon puhuta.
Naiset ovat taipuvaisempia masentumaan kuin miehet. Naisilla masennus ajoittuu usein hedelmälliseen ikään. Vähiten masentuneita naiset ovat ennen murrosikää ja vaihdevuosien jälkeen.
Aihe on monille lääkäreille tabu. Eihän nainen voi olla masentunut kun hän on raskaana. Raskaudenhan pitäisi olla ilon aihe. Asiasta ei puhuta, ei kysytä.
Masennus jää täysin raskaanaolevan omille hartioille. Itkettää ilman syytä, on surullinen olo, on toivoton olo, ruoka ei maistu, ei nukuta, asiat pyörivät mielessä – kaikki ne ikävät asiat. Jos tätä jatkuu useita viikkoja on aika marssia psykiatrin juttusille.
Raskaana ollessa voi käydä psykoterapiassa ja ottaa kirkasvalohoitoa, harrastaa kevyttä liikuntaa, ulkoilla, tavata ystäviä, huolehtia ruokavaliostaan, usein nämä toimet auttavatkin, kun masennus on lievää. Toisinaan masennus voi kuitenkin olla hyvin syvä. Näissä tapauksissa on yleensä tapana määrätä masennuslääkkeitä. Entpä se toinen henkilö siellä äidin kohdussa? Tiedetään että masennuslääkkeet eivät aiheuta vakavia syntymävikoja, mutta…entäs se henkinen puoli. Onko hyväksi syöttää syntymättömälle lapselle masennuslääkkeitä? Vastaan tulee eettinen ja moraalinen puoli. Entä jos raskaana oleva nainen on niin masentunut että on olemassa vaara, että hän tekee jotain itselleen ja syntymättömälle lapselle? On laskettava yhteen haitat ja hyödyt ja punnittava asia tarkkaan. Joskus masennuslääke on tarpeen.

Hyvä uutinen raskaudenaikaiseen masennukseen on että joskus kun lapsi on syntynyt masennus katoaa. Toisilla tämä on aikaa, jolloin masennus vasta alkaa…

Raskaana olevan naisen puolisolla, lapsilla ja lähipiirillä on tärkeä tehtävä. Tämä tehtävä on raskaana olevan naisen tukeminen ja auttaminen. Ketään ei pidä jättää yksin. Tukeminen on tärkeää myös lapsen syntymän jälkeen.

Valoa elämään

24.6.2010

Valoa mitataan yksiköllä nimeltä lux. Sana on latinaa ja tarkoittaa valoa.
Aurinkoisella ilmalla on mitattu jopa 70 000 luxia. Pilvisenä päivänä vain 5 000 luxia. Toimistossa on yleensä vain 200 luxia ja kotona hämärässä voi olla vain 15 luxia.
Kuinka paljon ihminen tarvitsee luxeja ja miksi? Hyvä päiväsaldo luonnonvaloa on 1 000 luxia per tunti. Valo nimittäin auttaa vastustamaan kaamosmasennusta (SAD, seasonal affective disorder), piristää ja lisää seksiviettiä.
Hyvä syy miksi ruoka- ja kahvitauot on hyvä viettää ulkosalla aurinkoisella ilmalla ja muutenkin liikkua paljon ulkona.
Kirkasvalolampuista voi hakea lisäluxeja talvisaikaan, kun aurinko ei Suomessa enää luxeja anteliaasti jaa. Moniin toimistoihin ja työpaikoille on asennettu kirkasvalolamppuja piristämään väsyneitä ja masentuneita työntekijöitä.

Asiaa auttaisi myös jos väsyneet ja masentuneet työntekijät nukkuisivat tarpeeksi, liikkuisivat ulkoilmassa 2-3 tuntia päivässä  ja opettelisivat laittamaan itselleen terveellistä ruokaa…

SAD eli Kaamosmasennus

28.2.2010

SAD-lyhenne tulee sanoista Seasonal Affective Disorder (”kausipainotteinen häiriö”). Suomeksi tämä tila on käännetty kaamosmasennukseksi.
Oireet ovat pahimmillaan vuoden pimeimpään aikaan loka-marraskuussa ja/tai tammi-helmikuussa. Kaamosmasennuksesta kärsii tyypillisimmmin 20-40 -vuotias nainen, myös miehet voivat sairastua. Oireita ovat alavireisyys, apattisuus, alakuloisuus, väsymys, voimakas unentarve, makeannälkä (suklaanhimo, karkinhimo, makeanhimo) ja aikakäsityksen hämärtyminen. Muusta masennuksesta kaamosmasennuksen erottaa mm. siitä että unettomuutta tai ruokahaluttomuutta ei esiinny, päinvastoin kaamosmasennuspotilas nukkuisi vuorokauden ympäriinsä ja söisi mitä hyvänsä hiilihydraattipitoista ja mahdollisimman paljon.

Mikä auttaa?
Valo ja liikunta. Parasta apua tuo päivänvalo. Pilviselläkin päivällä valomäärä on 5 000 -10 000 luxia talvella ja kesällä 50 000 luxia. Jos siihen on mahdollisuus päivän valoisat tunnit on hyvä käyttää ulkona kävelyyn.
Jos varaa on, kirkasvalolampun ostaminen auttaa myös. Valohoidon voimakkuus pitäisi olla yli 5 000 luxia. Joten vertaile ostaessasi kirkasvalolamppuja.
Valohoidon annostelussa on oltava tarkkana, muuten unirytmi saattaa häiriintyä. Valohoitoa ei pidä myöskään ottaa tuntitolkulla joka päivä. Asiantuntijat suosittelevat 2 tunnin hoitoa päivänvalolampulla aamuisin heti herättyä. Yleensä vaiva helpottaa muutaman päivän päästä. Hoitoa kannattaa kuitenkin jatkaa noin 2 viikkoa.
Hoitoa ei kannata päivänvalolampulla ottaa ennaltaehkäisevässä mielessä, asiaa kokeilleena tiedän että unirytmi menee sekaisin. Hoitoa ei myöskään kannata jatkaa yli 2 viikkoa, myös silloin unirytmi sekoaa.  Itselleni paras aika hoitoon on ollut keskipäivä, joka luonnostaan on valoisin aika päivässä.
Huom! Valohoito solariumilla tai voimakkaalla sähkö- tai led-valolla ei auta.