Vitamiini, joka auttaa kaikkeen…

…tai sitten ei. Kun paljon lukee, näkee kaikenlaista. Luin juuri B6-vitamiinista eli pyridoksiinista. Väitteet olivat niin hurjia että mietin kaksi kertaa uskoako vai ei.

Tämä osuus on uskottava osuus: B6-vitamiini vaikuttaa parhaiten ruuasta saatuna ja yhdessä muiden ruuasta saatujen  B-vitamiinien kanssa. B6-vitamiini varastoituu kudoksiin, vaikka onkin vesiliukoinen vitamiini, joten myös liikasaantia on syytä välttää. Liikamääristä seuraa tunto- ja muistihäiriöitä.

Päivittäinen saantisuositus on 1,2-1,5 mg. Odottaville tai imettäville äideille 1,4-1,5 mg.

Suomalaiset saavat B6-vitamiinia ravinnosta riittävästi, elleivät sitten noudata jotain äärimmilleen vietyä ruokavalioa, josta puuttuu kokojyvätuotteet ja kasvikset kokonaan.

Sitten se uskomaton osuus, B6-vitamiinin sanotaan auttavan:

• ahdistukseen
• akneen
• alkoholismiin
• autismiin
• diabetekseen
• epilepsiaan
• herpekseen
• huimaukseen
• hyperaktiivisuuteen
• iskiakseen
• karpaalitunneli-oireyhtymään (ranteen jännetupen kipuihin)
• krapulaan
• lisäaineallergioihin
• lukihäiriöön
• mahahaavaan
• masennukseen
• munuaiskiviin
• munuaisten vajaatoimintaan
• Parkinsonin tautiin
• rasvaiseen ihoon
• skitsofreniaan
• säteilyvaurioihin
• taliköhnärokahtumaan (seborrooinen ekseema)
• unettomuuteen
• vaihdevuosivaivoihin
• valoyliherkkyyteen
• virtsarakon syöpään

Henkilökohtaisesti en ihan usko tätä. Sen sijaan uskon että jos ihmisten ruokavalio ei ole tasapainossa, hän voi kehittää mitä hyvänsä vitamiinipuutteita.

B6 -vitamiinia on:

• täysjyväviljassa (alkiot, leseet)
• palkokasveissa
• pähkinöissä
• siemenissä
• banaanissa
• iduissa
• merilevässä
• lohessa
• maksassa
• paprikassa
• perunoissa
• parsakaalissa
• lehtikaalissa

Apua PMS-vaivoihin

Lääkäreiltä Ruotsissa kysyttiin, mistä saa apua PMS-vaivoihin eli kuukautisia edeltäviin vaivoihin. Tässä kooste heidän vastauksistaan:

• akupunktio
• B6-vitamiini, seleeni, kalsium, magnesium
• banaanit ja cashew-pähkinät
• Femal Balans
• liikunta ja stressiä lievittävät harjoitukset kuten pilates tai qi gong
• masennuslääkkeet
• nesteenpoistolääkkeet
• pellavansiemenöljy

Mikä lisää vitamiininen tarvetta?

On moniakin asioita, jotka kuluttavat ruuasta saatavia vitamiineja nopeammin. Tässä muutamia:

• alkoholi kuluttaa B-vitamiineja. Alkoholisteilla on yleensä krooninen B-vitamiinin puute.
• antibiootit järkyttävät suoliston bakteerikantaa, joten K- ja B-vitamiineja tarvitaan enemmän ravinnosta.
• e-pillerit lisäävät B-vitamiinin tarvetta, erityisesti B6-vitamiinin.
• nesteenpoistolääkkeet nopeuttavat vesiliukoisten vitamiininen poistumista elimistöstä.
• runsasenergistä (paljon kaloreita)  ravintoa syövät tarvitsevat enemmän B-vitamiineja, jotta elimistö pystyisi käyttämään ruuan paremmin hyödykseen.
• stressi ja sairaudet lisäävät C-, B1- ja B3-vitamiininen tarvetta tilapäisesti.
• teen ja kahvin nauttiminen estää B1-vitamiinin imeytymistä.
• tupakointi kuluttaa C-vitamiinia. Tupakoitsijan C-vitamiinin tarve on yli 50% suurempi kuin tupakoimattoman.
• vanhoilla ihmisillä, A- ja C-vitamiinin sekä foolihapon (B9-vitamiini) imeytyminen hidastuu, joten niitä tarvitaan enemmän.
• voimakas ruumiillinen rasitus, kova työskentely voi kohottaa vitamiinien tarpeen kaksinkertaiseksi.

Ehkäpä siksi muinaisessa Roomassa gladiaattorit elivät enimmäkseen kasvisruualla.

Ihmisen tärkeät vitamiinit

Ihmisen vitamiinintarve on pieni, liikutaan milligrammoissa. Jos halutaan asioita yleistää miehet ja raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän vitamiineja kuin naiset ja lapset. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että miehet ja raskaana olevat naiset tarvitsevat enemmän hyvää luonnollista ruokaa kuin naiset ja lapset.
Vitamiinien tarve tulee tyydytetyksi suhteellisen helposti ilman vitamiinipillereitä, kun pidetään huolta että ruokavalio on vaihteleva ja monipuolinen.
Valitettavasti usko vitamiinien parantavaan voimaan on suurempi kuin mihin tutkimustulokset antavat aihetta. Siksi monet ihmiset syövät aivan turhaa vitamiinilisiä parantaakseen sairauksia. Vitamiineilla voidaan parantaa vain vitamiinien puutossairauksia.
Vitamiinien yliannostus on ihan yhtä vaarallista kuin vitamiinien puutekin. Rasvaliukoiset vitamiinit (A-, D-, E- ja K-vitamiini) kertyvät helposti elimistöön ja tästä seuraa myrkytysrajan ylitys melko nopeasti. Myös vesiliukoisten vitamiinien (C- ja kaikki B-vitamiinit) yliannostuksesta voi seurata myrkytys. On hyvä muistaa että elintarvikkeista ei voi yleensä saada yliannostusta. Paitsi jos elintarvikkeet on vitaminoitu eli niihin on lisätty vitamiineja.
Ihminen saa vitamiineja muualtakin kuin ruuasta. Aurinkoisena kesäpäivänä ihmisen iho alkaa tuottaa D-vitamiinia. Ruuansulatuselimistö valmistaa K-vitamiinia. Ruuansulatuksen bakteerit valmistavat B3-, B6- ja B12-vitamiineja. Käytännössä määrät jäävät niin pieniksi, että B-vitamiineja täytyy saada myös ravinnon mukana.
Rasvaliukoiset vitamiinit varastoituvat maksaan ja rasvakudoksiin ja hajoavat hitaasti.
Vesiliukoiset vitamiinit eivät varastoidu yhtä helposti, niitä on kuitenkin vähäisiä määriä rasvattomissa kudoksissa. Rasvaton kudos on kuitenkin aktiivista, joten vesiliukoiset vitamiinit liukenevat ja hajoavat nopeasti. Tämän vuoksi vesiliukoisia vitamiineja pitää saada päivittäin ravinnosta.
Rasvaliukoisia vitamiineja on rasvapitoisissa elintarvikkeissa kuten munankeltuaisessa, kasvisöljyissä, maitotuotteissa ja rasvaisessa kalassa. Rasva parantaa niiden imeytymistä.
Vesiliukoisia vitamiineja on hedelmissä, vihanneksissa, juureksissa, lihassa ja meijerituotteissa.

Homokystiini

Homokystiini on aminohappo, jota on normaalisti ihmiskehossa. Korkeat homokystiinipitoisuudet voivat kuitenkin vahingoittaa verisuonia ja/tai paksuntaa verta niin että muodostuu verisuonitukos. Tämä taas voi johtaa sydänsairauden kehittymiseen.
Korkea homokystiinipitoisuus liittyy liian vähäiseen foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien saantiin.

Foolihappo on yksi herkimmin ruuanvalmistuksessa tuhoutuvista vitamiineista, se on herkkä hapelle, lämmölle ja liukenee helposti keitinveteen. Foolihappoa on pavuissa, naudanmaksassa, vehnänalkioissa, vehnäleseissä, pinaatissa, nokkosessa, maapähkinöissä, seesaminsiemenissä, paprikassa, parsassa, punajuuressa, kiinankaalissa, kauraleivässä, ruisleivässä.
B6-vitamiinia tulisi saada ravinnosta päivittäin, koska elimistö ei varastoi sitä kuin pieniä määriä. B6-vitamiinia on vehnänalkioissa, vehnäleseissä, auringonkukansiemenissä, lohessa, kirjolohessa, maksassa, seesaminsiemenissä, hasselpähkinöissä, maapähkinöissä, paprikassa, perunassa, lehtikaalissa, parsakaalissa ja banaaneissa.
B12-vitamiini varastoituu maksaan ja lihaksiin ja sen päivittäistarve on hyvin pieni. B12-vitamiinia saa naudanmaksasta, naudan munuaisista, sianmaksasta, sardiineista, silakasta, makrillista, maksamakkarasta, ahvenista, lohesta, kirjolohesta, naudankielestä, tonnikalasta, muikusta, seidistä, edam- ja emmental-juustoista.

Vapaat happiradikaalit ja syöpä

Aineenvaihdunta tarvitsee energiaa ja siihen tarvitaan happea. Samalla normaalin aineenvaihdunnan sivutuotteena syntyy kuitenkin haitallisia happiyhdisteitä, joita kutsutaan vapaiksi happiradikaaleiksi. Happiradikaalit reagoivat nopeasti syntyessään ja ensimmäinen asia, jonka kanssa ne joutuvat tekemisiin on solukalvot. Kun solukalvon kimppuun hyökätään sen toiminta häiriintyy ja solu vaurioituu. Pahimmassa tapauksessa happiradikaali voi päästä käsiksi solutuman perintöainekseen ja aiheuttaa siinä muutoksia. Tästä saattaa olla seurauksena solun muuttuminen syöpäsoluksi. Vapaiden happiradikaalien uskotoaan olevan tekemisissä myös muiden sairauksein synnyssä.

Ravitsemus- ja syöpätutkijat ovat molemmat kiinnostuneet siitä miten neutraloita näitä vapaita happiradikaaleja.  Esiin ovat  nousseet antioksidantit, jotka suojaavat soluja vapaiden radikaalien hapettavalta vaikutukselta.

Erityisen tärkeänä pidetään E-vitamiinia ja A-, B6- ja C-vitamiinia, beetakaroteenia ja seleeniä. Parhaiten nämä vaikuttavat saatuna luonnollisesta ravinnosta.

• E-vitamiinia on kokojyvätuotteissa ja kasvisöljyissä erityisesti monityydyttymättömiä rasvahappoja sisältävissä kasvisöljyissä
• A-vitamiinia on maksassa, kalanmaksaöljyssä, rasvaisessa kalassa ja maitotuotteissa
•  B6-vitamiinia on  kalassa, palkokasviessa, täysjyväviljassa, perunoissa, avokadoissa, banaanissa
• C-vitamiinia on sitrushedelmissä, vihanneksissa, marjoissa
• beetakaroteenia on keltaisissa, oransseissa, punaisissa ja tumman vihreissä kasviksissa ja hedelmissä
• seleeniä on parapähkinöissä, sisäelimissä, lihassa, kalassa, täysjyväviljassa ja maidossa.

Lisää vitamiinien lähteitä löydät: Vitamiinit, kivennäisaineet ja hivenaineet

PMS

Monilla naisilla on ennen kuukautisia oireita kuten päänsärkyä, ärtyneisyyttä, turvotusta jne. Nämä oireet johtuvat hormonitasapainon muutoksista. Osalla naisista oireet ovat lievempiä ja osalla häiritseviä. B6-vitamiinia on kokeilu hyvin tuloksia lievittämään PMS-oireita.

Älä kuitenkaan vedä överiksi, sillä yli 500 mg annokset aiheuttavat sivuvaikutuksia kuten huimausta, mahakipuja ja huonovointisuutta. Yli 1000 mg annokset aiheuttavat pysyviä hermovaurioita.

Turvallisinta  on syödä B6-vitamiini ravinnosta. Hyviä lähteitä:

• avokado
• banaani
• kaurahiutaleet
• linnunliha, kana, kalkkuna, riistalinnut
• maksa
• pavut
• pähkinät
• raaka kala (sushi!)
• täysjyvävilja
• vehnänalkiot

Hedelmät ja kasvikset yleensä sisältävät B6-vitamiinia.

Pottua laihdutuksen tueksi

Pari-kolmekymmentä vuotta sitten peruna julistettiin pannaan laihdutusrintamalla. Sen uskottiin lihottavan ja turvottavan.  Kuitenkin 100 g perunaa sisältää vain 87 kcal. Jos syöt kilon perunoita päivässä, saat 870 kcal, joka ei ole edes lähellä päivttäistä suositusta (2000 kcal). Peruna ei tosiaankaan lihota. Perunassa on suurin osa vettä eli 82%, noin 15% hiilihydraatteja, 2 % proteiinia, 1 % kivennäisaineita kuten kalsiumia, magnesiumia, rautaa ja fosforia ja 0,1 % rasvaa. C-vitamiinia on 11 milligrammaa/100 g. Uusissa perunoissa on enemmän C-vitamiinia, kuin vanhoissa perunoissa.  Perunassa on myös A-, B1, B2- ja B6-vitamiineja, niasiinia ja K-vitamiinia.

Katoaako vitamiinit ja kivennäisaineet, jos perunan kuorii? Tämä on ikuisuuskysymys. Perunassa on kuitenkin niin paljon hyviä aineita, että jos perunat kuorii eivät ne kaikki millään katoa.  Jos peruna ei ole luomuperuna, kuoriminen voi olla jopa hyväksi terveydelle, sillä kuorissa voi olla lannoite- ja torjunta-ainejäämiä. Itse kyllä epäilen että jos niitä on, niitä on silloin koko potussa, ei vain kuoressa. Suosi siis luomua. Luomuperunan voi huoletta kypsentää kuorineen ja kesällä jopa syödä kuorineen. Kunhan on pessyt turpeet, mullat ja hiekat ensin pois. Muuten rutisee pahasti hampaissa.