Archive for the ‘Soija’ Category

Soijamaitoa ja -jogurttia

9.9.2010

Soijaa käytetään yleisesti lehmänmaidon korvikkeena, koska lehmänmaito ei sovi kaikille ihmisille, sisältämänsä laktoosin vuoksi. Soijan isoflavonoidien tiedetään suojelevan sydäntaudeilta, joiltakin rintasyövän lajeilta ja kuumilta aalloilta vaihdevuosi-iässä.
Soijamaito ja -jogurtti, jota soijamaidosta valmistetaan ei ole kuitenkaan täysin yhteneväinen lehmänmaidon ja siitä valmistettavan jogurtin kanssa. Lehmänmaidossa on hiukan enemmän proteiinia ja kalsiumia. Osa ”asiantuntijoista” on sitä mieltä että soijamaidossa on liian vähän proteiinia ihmisravinnoksi. Mietin vaan onko asiantuntijat mahtaneet katsoa miten paljon proteiineja on äidinmaidossa? Soijamaidon proteiinipitoisuus ylitää äidinmaidon moninkertaisesti. En silti suosittele vauvoille soijamaitoa, oman äidin maito on parasta.

Sydämen terveys ja rasvat

9.7.2010

Vuosia meille tolkutettiin että terveellisin ruokavalio on vähärasvainen. Kuitenkin mitä tulee sydämen terveyteen rasvan laadulla on enemmän väliä kuin määrällä. Sen sijaan että ravinnosta poistettaisiin kaikki rasva on syytä keskittyä korvaamaan ”pahat rasvat” ainakin osittain ”hyvillä rasvoilla”.

Pahoja rasvoja ovat tyydyttyneet ja trans-rasvat, jotka molemmat nostavat LDL-kolesterolin tasoa veressä. Siis sitä pahaa kolesterolia, joka kerää plakkia valtimoiden seinämiin. Transrasvat vähentävät myös HDL-kolesterolin, eli sen hyvän kolesterolin määrää veressä ja nostavat triglyseridipitoisuuksia, jotka lisäävät sydänsairauksien riskiä naisilla. Näitä tyydyttyneitä rasvoja on eläinkunnan tuotteissa ja kookosrasvassa. Transrasvat ovat teollisesti valmistettuja kuumennettuja rasvoja eli margariinit sekä teollisesti valmistetut voit.

Hyviä rasvoja ovat tyydyttymättömät rasvat, kuten omega-3-rasvahapot (kalaöljyssä, pähkinöissä, rypsiöljyssä, soijapavuissa ja pellavansiemenöljyssä), kertatyydyttymättömät rasvat (oliiviöljyssä, avokado, ) ja monityydyttymättömät rasvat (safloriöljy, maissiöljy), joilla on pieni positiivinen vaikutus LDL-kolesteroliin ja ei vaikutusta HDL-kolesteroliin.

Rasvoista ollaan montaa mieltä, yksi väittää että voita voi syödä haitatta, toinen julistaa kaikki kevytmargariinit pannaan ja kolmas pistäisi kookosrasvaa kaikkeen. Kuten alussa mainitsin että laatuun kannattaa kiinnittää huomiota enemmän kuin määrään, se ei tarkoita sitä että rasvaa voisi syödä määrättä. Hyviäkin rasvoja on syytä nauttia vain kohtuudella ja huonoja rasvoja vain minimimääriä.

Miten paljon rasvaa ihminen tarvitsee päivässä?
Paikallaan pysyville nykyihmisellä suositus voisi olla 25-35 g/päivä. Tyydyttyneitä rasvoja eli eläinrasvoja tästä määrästä saa olla enintään 7 g, loput kasvisrasvoja. Jos teet raskasta ruumiillista työtä tai liikut runsaasti elimistösi pystyy käyttämään hyväkseen suurempia rasva-annoksia, 60-80 g/päivä.
Rasva on hyvin kaloripitoista 1 grammassa rasvaa on 9 kaloria (38 kJ) energiaa.

Mitä luonnollisemmassa muodossa rasva syödään sen parempi. Kuumentaminen muuttaa rasvan koostumusta haitalliseksi. Niinpä oliiviöljy on terveellisempää jos sen kaataa salaattiin, kun että sillä paistaa perunoita pannulla.
Tärkeää on myös se miten tuoretta käytetty rasva on. Härskiintyneet rasvat ovat haitallisia. Jos rasva haisee pahalle, älä käytä sitä ruuanlaittoon. Säilytä rasvat valolta suojattuna, suhteellisen viileässä paikassa.
Hyvä rasva on juoksevaa ja peräisin kasveista. Hyvä rasva on saatu kasveista puristamalla eikä sitä ole kuumennettu tai käsitelty teollisesti missään.
Mitä tulee voihin. Jos olet itse kirnunnut voin itse lypsämästäsi maidosta, joka on peräisin luomulaitumella laiduntavasta lehmästä ja syöt sen kirnutun voin heti kirnuamisen jälkeen, uskon että se ei ole kovin haitallista, jos et ylitä rasvan päiväsuositusta. Teolliset voit voit unohtaa kokonaan.

Sydämen terveyteen vaikuttavat myös elintavat, liikunnan määrä ja muut ruokailutottumukset, ei pelkästään rasvat.

Vaihdevuosi-ikäinen nainen tarvitsee soijaa

2.7.2010

Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa soijaa on käytetty täysin luonnollisessa muodossaan – soijapapuina.
Tutkimukseen osallistui vaihdevuosi-ikäisiä naisia, joilla oli normaali tai korkea verenpaine. Tutkimus suoritettiin National Institute of Health’ssa Yhdysvalloissa.
Naiset nauttivat puoli kupillista kuivattuja ja paahdettuja soijapapuja päivässä, tasaisesti päivän mittaan, 8 viikon ajan.
Tulokset:

  • Naiset, joilla oli korkea verenpaine huomasivat että se laski 7-10%
  • Naiset, joilla oli normaali verenpaine huomasivat laskua 3-5%
  • Molemmissa ryhmissä havaittiin että kuumat aallot vähenivät keskimäärin 54%.

Tutkijat uskovat että syynä hyviin muutoksiin on se, että soijaa syötiin päivän mittaan koko ajan, joten kehon ”soijapitoisuus” pysyi tasaisena ja se auttoi laskemaan verenpainetta ja vähentämään kuumia aaltoja vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.

Tiedän tuttaviani, jotka ovat nauttineet soijaa jo ennen vaihdevuosia ja vaihdevuosissa ja kertoneet että se todella toimii helpottaen oloa.  He ovat syöneet soijaa hiutaleina ja laittaneet siitä ruokaa. Sitä en tiedä mahtoivatko syödä niitä hiutaleita useita kertoja päivässä vai vain kerran.

Itse  olen syönyt soijaa siitä asti kun sitä Suomesta on saanut, en tosin joka päivä. Minulla ei ole ollut kuumia aaltoja eikä mitään vaihdevuosivaivoja.  Saattaa olla sukuvika, sillä muillakaan naispuolisilla sukulaisillani ei ole ollut. Joten en liene vertailukelpoista todistusaineistoa.

Ruokavalio haastaa kolesterolilääkkeet

1.7.2010

Toronton Yliopistolla St Michaelin sairaalassa on testattu vapaaehtoisilla koehenkilöillä ravinnon vaikutusta LDL-kolesteroliin.
Tutkimuksessa ihmisiä rohkaistiin pysymään siinä painossa missä he ovat, jotta painon lasku ei vaikuttaisi kolesteroliarvoja madaltavasti ja testitulos olisi mahdollisimman luotettava. (Jos paino putoaa, myös kolesteroliarvot muuttuvat.)
Tutkimus kesti kaksi viikkoa. Tyypillinen ateria tällä dieetillä oli kuitupitoinen, sisälsi soijaa ja muita kasvisperäisiä proteiineja koostuen soijaleikkeleistä, kasvisterolimargariinista, kokojyväkauraleivästä, papukeitosta, hedelmistä ja manteleista.
Mitä tapahtui? LDL-kolesteroli (se ”paha” kolesteroli) laski 30%. Tulos oli lähes sama kuin kolesterolilääkityksellä kahdessa viikossa.

Mitä tästä voi päätellä? Voit syödä joko lääkkeitä tai siirtyä kasvisruokavalioon, molemmat laskevat kolesterolia. Homman vitsi on se että kumpaakin joutuu tekemään koko loppuelämän. Kumpi on parempi ja edullisempi valinta?

Juhlien jälkeiseen aamuun

22.5.2010

Liiallisen iltajuhlimisen seurauksiin on kehitelty varmaan vuosien saatossa vaikka mitä troppia. Journal of Nutrition ehdottaa kupillista soijamaitoa. Sen pitäisi ehkäistä alkoholin kulkeutumista maksaan (minne hiivattiin se sitten kulkeutuu? aivoihinko? isovarpaaseen?) ja korjata alkoholin vaurioittamia soluja (miten? olen aina luullut että alkoholinvauriot ovat pysyviä).
Tämä nyt on oma mielipiteeni, mutta luultavasti soijamaito, ei tee mitään muuta kun auttaa korvaamaan alkoholin aiheuttamaan nestehukkaa ja antaa hieman lisää kalsiumia elimistöön. Nestehukan korvautuminen taas saattaa helpottaa oloa, joten eikun soijamaitoa aamiaiseksi, jos ilta päättyi kosteisiin tunnelmiin.

Japanilaiset ja syöpä

7.4.2010

Amerikkalaisia on pidempään ihmetyttänyt miksi Japanissa sairastuu syöpään alle puolet vähemmän ihmisiä kuin Yhdysvalloissa. Jjapanilaiset ovat todistaneet hiirikokeilla asian johtuvan ruokavaliosta. He antoivat toiselle puolelle hiiriryhmää vihreää teetä ja toinen puoli sai olla ilman. Sitten he aiheuttivat kaikkiin hiiriin syövän. Puolet vihreää teetä saaneista hiiristä sairastui ja ne hiiret, jotka eivät saaneet vihreää teetä sairastuivat kaikki. Tästä vedettiin johtopäätös että vihreän teen epigallokatesiinigallaatti suojeli hiiriä syövältä. Saman uskotaan pätevän myös japanilaisiin.
Toiseen tutkimukseen osallistui 250 000 ihmistä. Nyt tutkittiin mahasyöpäriskiä ja soijapapukeiton syöntiä. Todettiin että soijapapujen genistiini estää mahasyövän kehittymisen. Genistiiniä on soijapapujen lisäksi soijapapu-tuotteissa kuten tofussa, soijamaidossa, soijaproteiiniuutteessa ja soijajauhoissa.
Soijakastikkeen HEMF (4-hydroksi-2 (tai 5)-etyyli-5 (tai 2)-metyyli-3(2H)-furanoni), joka liittyy myös jotenkin hiivaan on yksi tehokkaimmista syöpää estävistä aineista erään toisen tutkimuksen mukaan.

Mitä tästä opimme?
Juo vihreää teetä, syö soijaa ja käytä runsaasti vähäsuolaista hiivakäymisellä valmistettua soijakastiketta, niin säästyt useimmilta syöviltä.

Nivelrikko

8.2.2010

40% :lla 40-vuotiaista on jonkinasteinen nivelrikko. Prosenttiluku nousee samaa tahtia iän kanssa. Kipuja on 60%:lla. Suurin osa (75%) nivelrikosta kärsivistä on naisia.
Mistä nivelrikko johtuu? Ylipaino, lihasten huono kunto, liikkumattomuus, virheellinen nivelten kuormitus, nivelvammat ja -tulehdukset.
Mistä nivelrikon alkamisen huomaa? Aamujäykkyyttä nivelissä, liikeratojen supistumista, tulehduksia ja lopuksi kipua, kun nivelrusto vaurioituu.
Mikä on tyypillinen alue? Polvet, lonkkanivelet sekä sormien kärkinivelet. Myös muilla nivelalueilla voi olla nivelrikkoa.
Miten hoidetaan? Liikuntaa niin paljon kuin kivut ja fyysiset esteet antavat myötä. Ruokavalioon glukosamiinia sisältäviä ruokia, tuoretta inkivääriä, avokadoa, soijaa, nokkosta, vihersimpukkaa, hainrustoa, kalaöljyjä, valkosipulia, piimaata. Särkyyn parasetamolia. Kun särky on jatkuvaa on aika lähteä keinonivel-leikkaukseen.

Ihon ikääntyminen

8.2.2010

Ihon ikääntymistä edistää:

  • UV-säteily
  • ilmansaasteet
  • tupakka
  • alkoholi
  • huumeet
  • huono ravitsemus
  • ihonhoidon laiminlyönti
  • liikkumattomuus
  • liiallinen liikunta
  • stressi
  • nukkumattomuus, valvominen
  • murehtiminen ja huolien vatvominen

Ihoa nuorentaa:

  • soija
  • C-vitamiini
  • E-vitamiini
  • tee (valkoinen, vihreä)
  • viinirypäleen siemenet
  • tomaatit
  • kalat ja kalaöljyt
  • estrogeeni
  • kohtuullinen liikunta
  • ihon hoitaminen
  • nukkuminen, erityisesti klo 21.00-5.oo välinen aika
  • positiivisuus, iloinen mieli