Parkinsonin tauti ja paraneminen

Parkinsonin taudista ei parane.  Sen etenemistä voidaan kuitenkin jarruttaa omilla elämäntavoilla ja sopivalla lääkityksellä.
Parkinsonin taudista on olemassa useita versioita. Kaikki tautiin sairastuneet eivät saa samoja oireita ja tauti etenee omaa yksilöllistä tahtiaan. Lohduttavaa on että tauti etenee yleensä hitaasti.

Tautiin voi sairastua nuorematkin, mutta yleisimmin vasta 40 -ikävuoden jälkeen. Yli 60 -vuotiailla tauti on yleisempää (1% suomalaisista). Miehillä tautiin sairastuminen on yleisempää kuin naisilla. 20%:lla sairastuneista tauti on perinnöllinen, heillä tauti alkaa yleensä jo nuorena.

Tauti alkaa hitaasti. Yleensä kuluu vuosia ennenkuin tautiin sairastunut ymmärtää mistä on kysymys. Oireita tulee kun dopamiinin määrä aivoissa laskee 60-80%:iin normaalista.

Ensioireita:

• hajuaistin heikentyminen
• masennus
• raajojen pistely ja puutuminen
• väsymys, joka ei parane nukkumalla

Näkyvämpiä oireita:

• kasvojen ilmeettömyys
• käsien kömpelyys ja huono liikuteltavuus
• lihasheikkous
• lihasten jäykkyys
• liikkeiden hitaus
• niskakivut, jotka eivät tunnu paranevan
• oudot lämpötuntemukset tai kylmätuntemukset
• puhe hankaloituu
• ryhdin painuminen kasaan
• tasapainon hallinta on vaikeaa
• vapina

Muita oireita:

• henkisen suoritustason lasku
• huimaus ylösnoustessa
• impotenssi
• lihaskivut
• ummetus
• virtsarakon toimintahäiriöt

Taudin toteaminen ei ole helppoa. Lääkärin tekemä tutkimus, jossa suljetaan pois muita sairauksia kerroskuvauksella, magneettitutkimuksella ja laboratoriokokein, on avainasemassa. Parkinsonin taudin toteamiseksi ei ole olemassa verikoetta, mutta PET-kuvauksessa tai SPECT-tutkimuksessa voidaan havaita hermosolujen vähentyminen ja dopamiinin vähyys  alkavassa Parkinsonin taudissa.

Mistä Parkinsonin tauti johtuu?
Dopamiini-nimisen välittäjäaineen vähyydestä aivoissa, joka johtuu dopamiinia tuottavien solujen tuhoutumisesta.

Mikä tuhoaa dopamiinia tuottavia soluja?

• alkoholin käyttö
• antipsykoottinen lääkitys (vaikean paranoian ja skitsofrenian hoidossa)
• huumeiden käyttö
• liiallinen lihatuotteiden syöminen
• liikkumattomuus
• myrkylliset aineet (häkä, rikkihiili, mangaani)
• opiaatit (erityisesti N-MPTP)
• päähän kohdistunut vamma
• tupakointi
• virusperäinen aivotulehdus (vakava flunssankaltainen tauti, hyvin harvinainen)
• tuntemattomat syyt ???

Hoitamattomana tauti johtaa liikkumisvaikeuksiin noin 10-15 vuoden sisällä. Lääkehoidolla toimintakyky saadaan pidettyä 15-20 vuotta. Omatoimisella hoitoon osallistumisella ja sitkeydellä  jopa pidempään.

Hoito: Lääkehoito, kirurginen hoito, fysioterapia, puheterapia, liikunta, lämpimät kylvyt, hieronnat,  ja ruokavaliohoito vähäproteiinisella dieetillä, joka sisältää  kasviksia, hedelmiä ja viljatuotteita sekä runsaasti puhdasta vettä juotavaksi).

En puutu tässä lääkehoitoon tai kirurgiseen hoitoon, sillä lääkäri päättää siitä yksilöllisesti kunkin Parkinsonin tautiin sairastuneen kohdalla. En myöskään fysioterapiaan tai puheterapiaan sillä terapeutit päättävät hoidon tarpeen yksilöllisesti potilaan oireiden mukaan.

Parkinsonin tautiin sairastunut voi itse päättää elintavoistaan ja liikuntatottumuksistaan. Liikunnan on monissa tutkimuksissa todettu olevan lääkkeen veroista tässä taudissa. Erityisen hyviä liikuntamuotoja ovat juoksu, kävely, uinti, hiihto ja voimistelu sekä lihasten venyttely (välttämätöntä!) . Jos et ole aikaisemmin liikkunut aloita varovasti pyri liikkumaan joka päivä mahdollisimman paljon ja muista venytellä aina kun voit.

Tärkeintä on että ei anna taudille periksi. Koskaan.

Miksi pitää verrytellä ennen liikuntasuoritusta?

Kun tulet vanhaksi ymmärrät miksi.  Nuorena ihmiset ovat notkeita ja paikat eivät revähdä eiväkä mene niin helposti sijoiltaan kun iäkkäämmillä. Kun on valmiiksi notkea ja nopea voi olla vaikea ymmärtää miksi…

• verryttely ennaltaehkäisee lihasvammoja
• verryttely lisää hieman aineenvaihduntaa alueella, jota venytetään
• verryttely notkistaa arpikudosta, joten jos sinulla on jo vanhoja ”urheiluvammoja” verryttely on erityisen tärkeää
• verryttely notkistaa lihaksia
• verryttely pehmittää lihaskireyksiä ja tiukkuuksia
• verryttely rentouttaa lihaksia ja koko kehoa
• verryttely ”valpastuttaa” aivoja, joten aivojen on helpompi antaa käskyjä lihaksille liikuntasuorituksen aikana
• verryttely ”valpastuttaa” lihaksia, joten liikkeellelähteminen on helpompaa
• verryttely venyttää lihaksia, joten lihakset eivät kramppaa niin helposti

Verryttely on tärkeää sekä ennen että jälkeen liikuntasuorituksen. Varsinkin jos olet vanhempi ihminen. Harrastamastasi lajista riippuen aikaa on hyvä käyttää 15-25 min.  alkuverryttelyyn ja 5-15 min. loppuverryttelyyn.

Tee verryttelyliikkeet hitaasti ja rauhallisesti. Tunne venytys ja yritä kohdistaa se oikealle alueelle ja oikeisiin lihaksiin.

Liikunta ja kalaöljy

Kentuckyn Yliopistossa tutkittiin parikymppisiä miehiä ja naisia, jotka harrastivat liikuntaa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten kalaöljy vaikuttaa liikunnan jälkeiseen lihaskipuun. Valitettavasti kalaöljy ei estänyt lihaksien kipeytymistä.
Tähän pitäisi kai sanoa ”no pain, no gain” eli jos lihasten halutaan vahvistuvan, se käy vain kivun kautta. Toisaalta kovasta kivusta tietää koska on treenannut liikaa. Ja jos lihaksissa tai missään ei tunnu miltään, liian vähän.

Särkyä ja vaivaa särkylääkkeistä

Mitä vähemmän erilaisia särkylääkkeitä, muita lääkkeitä ja pillereitä elämäsi aikana tarvitset aina parempi.
Jostain syystä 90% ihmisistä kärsii jonkilaisesta kivusta ainakin kerran vuodessa ja suurin osa ottaa kipuunsa särkylääkettä. Sillä millaista, miten ja milloin sekä miten pitkän aikaa särkylääkettä käyttää on vaikutusta kipuun.
Otatko särkylääkettä migreeniin ja kuukautiskipuihin? Saattaa olla että saisit paremman avun ihan muista lääkkeistä, jotka on kehitelty näiden vaivojen hoitoon. Puhumattakaan elintapa- ja ruokavaliomuutoksista, joista saisi pysyvää apua.
Kärsitkö nivel- ja lihaskivuista tai selkäsärystä? Yleensä kipu kertoo jostain? Sinulla on kaksi vaihtoehtoa turruttaa kipu ottamalla muutaman päivän särkylääkekuuri tai pysähtyä miettimään mistä kipu johtuu ja aiheutuu sekä etsiä kivun syy ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Särkylääkekuuri ei anna pysyvää apua, kipu palaa ellei syytä selvitetä ja poisteta. Niin pahalta kun tämä voi kuulostaa usein liikunta auttaa, kuten myös ruokavalio- ja elintapamuutokset.
Jos kuitenkin päädyit käyttämään särkylääkkeitä, lue annosteluohjeet. Älä koskaan käytä suurempia annoksia mitä pakkauksen kyljessä suositellaan. Lue myös mahdolliset haitta- ja sivuvaikutukset sekä varoitukset.
Särkylääkkeitä on olemassa satoja eri merkkejä ja vaikuttavia aineita on myös paljon: parasetamolia, asetyylisalisyylihappoa, ibuprofeenia, naprokseenia, diklofenaakkia, glukosamiinia….
Jos olet allerginen äyriäisille glukosamiini ei ole hyvä vaihtoehto. Mahdolliset muut haitat: verensokerin hallinnan huononeminen diabetikoilla, päänsärky, uneliaisuus, huimaus, astma tai astman paheneminen, vatsakipu, ripuli, ummetus, pahoinvointi, oksentelu, ihottuma, kutina, ihon punoitus.
Jos sinulla on mahahaava ibuprofeeni, asetyylisalisyylihappo, naprokseeni tai diklofenaakki eivät ole hyviä vaihtoehtoja.
Jos sinulla on reseptilääke, joka sisältää parasetamolia et saa ottaa särkylääkettä, jossa on parasetamolia. Yliannos voi vaurioittaa maksaa ja munuaisia pysyvästi tai johtaa kuolemaan.
Mitä tulee kipugeeleihin, niiden kanssa ei ole hyvä mennä aurinkoon. Iho herkistyy auringonvalolle ja saattaa palaa.

Särkylääkettä, joka on täysin turvallinen ja ilman haittavaikutuksia ei ole olemassakaan.

Virus ja krooninen väsymysoireyhtymä

Virus voi väsyttää. Usein kroonisen väsymysoireyhtymän takana on virus, yleensä suolistovirus. Oireita ovat vaikea väsymystila, lihasten väsyminen, särkevät lihakset ja/tai nivelet, lievä kuumeilu, päänsärky, unihäiriöt, turvonneet imusolmukkeet, kylmät raajat, raajojen tunnottomuus tai pistely, kurkkukipu, maha-suolikanavan häiriöt, masennus, paniikkihäiriöt, huimaus, rytmihäiriöt, kivut ja neurologiset vaivat, kuten muistiongelmat ja keskittymisvaikeudet sekä erilaisia aistielinten häiriötiloja.
Hyvä uutinen on että kroonista väsymysoireyhtymää voidaan hoitaa, kunhan löydetään taudin syy. Tautia aiheuttavat useat eri virukset joko yhdessä tai erikseen, hiivasieni, allergiat ja toksisuus. Usein tauti todetaan sairastetun virustaudin jälkeen.
Mitä hoidoksi?

• immuunipuolustuksen kohottaminen
• riittävästi unta
• riittävästi liikuntaa
• elämäntapojen muuttaminen
• ympäristön toksisuuden vähentäminen
• ruokavaliomuutokset

Leon Chaitow on kirjoittanut hyvän ja kattavan kirjan asiasta: Postiviral Fatigue Syndrome – it’s causes and how to heal it.

Kipeät hartiat

Tietokoneen ääressä ei tarvitse istua pitkiä aikoja, hartiat tulevat kipeäksi jo muutaman tunnin sessiosta. Istumatyöläisen ongelmapaikka on yleensä niska-hartiaseutu. Yleisiä oireita ovat lihasjännitys ja -särky. Kun hartiat ja niska jumittuvat oikein kunnolla seuraa päänsärkyä. Myös kädet, ranteet ja sormet voivat puutua.

Väärä istuma- ja työskentelyasento on yleensä syy numero yksi. Hyvänä kakkosena tulee liian pitkä yhtäjaksoinen ruudun tuijottelu. Kolmas syy on yleinen liikkumattomuus, josta aiheutuu heikot lihakset.

Ongelman ratkaisu kannatta aloittaa työpisteen ergonomiasta. Tarkista tuolisi säädöt. Käsien on hyvä olla 90 asteen kulmassa tai alempana, näin et joudu jännittämään hartioita turhaan. Jos työpöytäsi on säädettävä säädä myös sitä tarvittaessa. Jos olet pieni ihminen, voit joutua ottamaan käyttöön pienen jalkarahin jalkojen alle.
Näytön olisi hyvä olla noin 50 cm päässä silmistä. Jos et näe näyttö tältä etäisyydeltä, poikkeapa optikolla tai suurenna fonttia.
Mitä lähempänä hiiri sijaitsee vartaloasi sen parempi. Kyynärpään on hyvä olla vartalon vieressä. Jos joudut kurottamaan hiirtä eteenpäin jännität niska-hartiaseutua. Muista myös hiiri- ja rannetuki, jos työhösi kuluu paljon hiiren käyttöä.
Jos tarvitset paperimuotoista aineistoa työssäsi, aseta paperit telineeseen, niin että ne sijaitsevat näppämistön ja päätteen välimaastossa. Jos joudut katsomaan papereita sivulta pääsi kääntyy kieroon ja se aiheuttaa niskasärkyä.
Tämä on erittäin tärkeää!!! Tee vain 45 min pituisia työskentelyjaksoja yhtäpäätä. Sen jälkeen pidät 15 min tauon. Tauon käytät olkapäiden nosteluun ja pyörittelyyn, rintakehän venyttämiseen, niskan venyttämiseen, käännä päätä puolelta toiselle, laske pää rintaan ja nosta taas suoraan. Muista pyöritellä myös käsiä, tee hiihtoliikkeitä ja ylävartalon kiertoja. Ja jos joku ihmettelee mitä puuhaat, pyydä hänetkin mukaan taukojumppaan. Kun vietät työpäiväsi näin, huomaat eron jo ensimmäisen päivän aikana.

Sitten on vielä jäljellä ne heikot lihakset. On aika lähteä kuntosalille! Varaa aika jo tänään. Kirjoita asia kalenteriisi. Jo puolentunnin lihasharjoittelu päivässä riittää. Muita hyviä liikuntalajeja istumatyöläiselle ovat hiihto, sauvakävely, rullaluisteluhiihto, selkäuinti, jooga, pilates, vatsatanssi,  taistelulajit, nyrkkeily, soutu ja yleensä kaikki lajit joissa tarvitaan molempia käsiä sekä liikutetaan niitä.