Vauvat ja suolistobakteerit

Kun vauva on äidin kohdussa se elää täysin bakteerittomassa tilassa. Vasta kun synnytys käynnistyy ja vauva saa ensikontaktin bakteereihin siirtyessään synntyskanavaan, joka on portti ulkomaailmaan. Entpä jos vauva syntyykin keisarinleikkauksella? Tätä bakteerikontaktia ei tule, ja saattaa viedä jopa puoli vuotta ennenkuin vauvan suolistobakteerikanta on kehittynyt siinä määrin että siitä on apua immuunipuolustuksessa.
Tästä seuraa ongelmia. Kun elimistön puolustus vielä etsi itseään ja suolistofloora ei ole sitä tukemassa, vauvan elimistö saattaa kohdatessaan elimistölleen vieraita proteiineja ruuassa ampua yli ja kehittää allergisen reaktion.
Ongelmia bakteerikannan kehittymisessä tulee myös jos äidin ja lapsen välillä ei ole läheistä kontaktia. Imetys auttaa lasta saamaan bakteerikontakteja äidin iholta. Samoin äidin sylissä oleskelu. Läheisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja tukee immuunipuolustusta omalta osaltaan. Lapsen on annettava myös tutkia ympäristöään jossain määrin ja laittaa esineitä suuhunsa. Toki vaaroilta on varjeltava.

Kotieläinallergia

Perheessä on kotieläimiä ja yhtäkkiä selviääkin että joku perheenjäsenistä on allerginen eläinpölylle.  Mitä tehdä antaako pois  rakas lemmikki vai kärsiä allergiaoireista vai onko jotain tehtävissä?

Allergia on yleensä ilmavälitteinen ja se aine, joka allergiaa aiheuttaa on proteiini. Yleensä kyseistä proteiinia on  eläimen syljessä, virtsassa tai turkissa.  Allergiaa voidaan ehkäistä seuraavilla toimilla:

• harjaa lemmikkiä usein
• pese lemmikki
• imuroi usein ja pyyhi pinnat nihkeällä siivousliinalla
• älä päästä lemmikkiä huoneeseen, jossa oleskellaan paljon
• pidä lemmikki poissa makuuhuoneista ja erityisesti sen henkilön huoneesta, joka on allerginen
• karvalankamatoista ja muista pölyä keräävistä sisustustekstiileistä on syytä luopua.
• jos allergia on itselläsi pidä kasvosuojainta siivotessasi ja kissaa/koiraa/muuta karvaista eläintä  harjatessasi ja pestessäsi.